{"id":2359,"date":"2023-05-12T08:49:12","date_gmt":"2023-05-12T06:49:12","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/?p=2359"},"modified":"2025-10-27T09:55:50","modified_gmt":"2025-10-27T07:55:50","slug":"taloudellisen-eriarvoisuuden-poliittiset-seuraukset-suomessa-tapauksena-perussuomalaiset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/2023\/05\/12\/taloudellisen-eriarvoisuuden-poliittiset-seuraukset-suomessa-tapauksena-perussuomalaiset\/","title":{"rendered":"Taloudellisen eriarvoisuuden poliittiset seuraukset Suomessa: tapauksena perussuomalaiset"},"content":{"rendered":"\n

Hector Bahamonde ja Aki Koivula<\/p>\n\n\n\n

INVEST Blog 8\/2023<\/p>\n\n\n\n

Yhteiskuntatieteilij\u00f6ille on tuttua, ett\u00e4 yhteiskunnan taloudellinen tilanne vaikuttaa \u00e4\u00e4nestysp\u00e4\u00e4t\u00f6kseen. Kun politiikassa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n \u201dkuka saa mit\u00e4, milloin ja miten\u201d niin my\u00f6s \u00e4\u00e4nest\u00e4jien mieliss\u00e4 voi olla kysymyksi\u00e4 liittyen esimerkiksi vallitsevaan ty\u00f6tt\u00f6myystilanteeseen, talouskasvuun ja tulonjakoon.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tuloerot ovat pysyneet vakaina Suomessa viimeiset 20 vuotta. Vakaus ei t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa ole kuitenkaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hyv\u00e4 uutinen: se tarkoittaa, ett\u00e4 poliittinen j\u00e4rjestelm\u00e4 ei ole pystynyt jakamaan vaurautta tasaisesti, eik\u00e4 n\u00e4in ollen alentamaan eriarvoisuutta esimerkiksi 25 vuoden takaiselle tasolle.<\/p>\n\n\n\n

Miksi t\u00e4ll\u00e4 on merkityst\u00e4?<\/h2>\n\n\n\n

Yleisesti ottaen taloudellinen eriarvoisuus on paljastunut viheli\u00e4iseksi ongelmaksi, jolla on my\u00f6s kauaskantoisia poliittisia seurauksia. Tutkijat ovat jo pitk\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4neet, ett\u00e4 poliittiset puolueet hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t taloudellisia ep\u00e4kohtia voittaakseen vaaleissa. T\u00e4m\u00e4 ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n huono asia. P\u00e4invastoin, puolueet edustavat joko itsekk\u00e4ist\u00e4 ja\/tai pyyteett\u00f6mist\u00e4 syist\u00e4 erilaisia yhteiskunnallisia intressej\u00e4 ja t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t politiikkaan, jolla erilaiset ep\u00e4kohdat pyrit\u00e4\u00e4n ratkaisemaan.<\/p>\n\n\n\n

Eriarvoisuuden on my\u00f6s osoitettu olevan merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 populistipuolueiden kannatuksen taustalla. Esimerkkej\u00e4 olemme saaneet muun muassa Brasiliasta, Yhdysvalloista, Ranskasta ja Italiasta. Suomessa aiheen tutkimus on toistaiseksi ollut kuitenkin melko v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa esittelemme uutta tutkimushankettamme, joka pureutuu ilmi\u00f6\u00f6n Suomessa.  Hankkeessa tarkastelemme erityisesti tulonjaon eriarvoisuuden kehityksen vaikutusta perussuomalaisten vaalikannatuksen muutokseen vuosina 1995\u20132023.<\/p>\n\n\n\n

Eriarvoisuuden ja Perussuomalaisten kannatuksen v\u00e4linen suhde on kiehtova<\/h2>\n\n\n\n

Aiemmissa tutkimuksissa on tuotu esiin, ett\u00e4 perussuomalaiset eiv\u00e4t asetu perinteisen yhteiskunnallisen luokkajaon mukaan suomalaiselle puoluekent\u00e4lle. Historiallisesti Suomen Maaseudun Puolueesta l\u00e4ht\u00f6isin oleva puolue on ollut tunnettu siit\u00e4, ett\u00e4 se on pyrkinyt yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n samalla konservatiiviset yhteiskunnalliset arvot ja keskustalaisen talouspolitiikan tukiessaan maaseutua ja vastustaessaan eliittiluokkaa. Puoluetta on kuvannut erityisesti ep\u00e4luottamus vakiintuneita poliittisia puolueita ja Euroopan unionia kohtaan. Viime vuosina tutkimuksissa on vahvistunut my\u00f6s n\u00e4kemys siit\u00e4, ett\u00e4 yh\u00e4 radikaalimmat oikeistolaiset n\u00e4kemykset esimerkiksi feminismist\u00e4 ja maahanmuutosta ovat kasvattaneet suosiotaan puolueen kannattajien ja ehdokkaiden keskuudessa.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka merkitt\u00e4v\u00e4 osa ty\u00f6v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on kannattanut perussuomalaisia jo vuoden 2011 vaaleista l\u00e4htien, puolueen \u00e4\u00e4nest\u00e4jien suhtautuminen tulonjakoon ei vastaa perinteisess\u00e4 mieless\u00e4 vasemmistolaisia n\u00e4kemyksi\u00e4. Sen sijaan puolueen kannatus on perustunut erityisesti sosiokulttuurisen jakolinjan hy\u00f6dynt\u00e4miseen ja kulttuuriseen vastareaktioon, jossa on korostunut erityisesti perinteiset arvot ja tiukemmat maahanmuuttorajoitukset.<\/p>\n\n\n\n

Aiempi tutkimus osoittaa lis\u00e4ksi, ett\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4n tulotasolla ei ole suoraa yhteytt\u00e4 puolueen \u00e4\u00e4nest\u00e4miseen. Itse asiassa eduskuntavaalien j\u00e4lkeiset tutkimukset ovat osoittaneet, ett\u00e4 puolueen kannatus on hyvin kirjavaa kannattajien sosioekonomisten ja demografisten tekij\u00f6iden, kuten koulutuksen, ammatin ja asuinalueen perusteella (Westinen ym. 2020).<\/p>\n\n\n\n

Aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin jo kiinnitetty huomiota siihen, ett\u00e4 taloudellisen ep\u00e4varmuuden lis\u00e4\u00e4ntyminen aluetasolla on yksi merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 perussuomalaisten kannatuksessa (Wass & Kauppinen, 2020). T\u00e4m\u00e4 suuntaus on ollut havaittavissa erityisesti niill\u00e4 alueilla, joilla on tapahtunut keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 ansiotulojen laskua ennen vaaleja. My\u00f6s Pauliina Patanan (2020) tutkimus osoitti, ett\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myys ja sosiaalitukien saajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4t perussuomalaisten kannatusta aluetasolla.<\/p>\n\n\n\n

Kuten kuviosta 1<\/strong> k\u00e4y ilmi, tuloerojen ja perussuomalaisten vaalimenestyksen v\u00e4lill\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s olevan vahva yhteys. Kuvioissa 2a ja 2b kartoitamme n\u00e4iden kahden ilmi\u00f6n kehityst\u00e4 alueellisesti. Kuviot osoittavat, miten molemmat kehityskulut jakautuvat melko tasaisesti alueellisesti ja liittyv\u00e4t n\u00e4in l\u00e4heisesti toisiinsa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuvio 1: Eriarvoisuus ja Perussuomalaisten \u00e4\u00e4niosuus Suomessa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Yksi tapa tulkita n\u00e4it\u00e4 karttoja on ajatella niiden osoittavan l\u00e4mp\u00f6tilaa. Kuvion 2a<\/strong> l\u00e4mp\u00f6tilakartat kuvaavat, kuinka paljon<\/em> tulonjakoon liittyv\u00e4\u00e4 eriarvoisuutta Suomessa on ja miten se on kehittynyt ajan my\u00f6t\u00e4. Kuvion 2b<\/strong> kartat osoittavat, kuinka perussuomalaisten kannatus on kehittynyt. Kuvioista voimme selv\u00e4sti n\u00e4hd\u00e4 tilanteen \u201dkuumentuneen\u201d, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 vuodesta 1995 l\u00e4htien Suomesta on tullut tulonjaon perusteella ep\u00e4tasa-arvoisempi maa. Samaan aikaan populistiset ajatukset ovat her\u00e4tt\u00e4neet yh\u00e4 eneneviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kiinnostusta yhteiskunnassa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuvio 2a: Tulonjakoon liittyv\u00e4n eriarvoisuuden muutos vuosina 1995\u20132021<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Kuvio 2b: Perussuomalaisten kannatuksen muutos vuosina 1995-2023<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Viime vaalien j\u00e4lkeen Suomessa on keskusteltu yh\u00e4 enemm\u00e4n “alueiden kostosta” (esim. Harjanne, 2023). Kuten kuviosta 2b k\u00e4y ilmi, perussuomalaiset voittivat vuoden 2023 vaaleissa useita uusia alueita, erityisesti Pohjois-Suomessa. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin silt\u00e4, ett\u00e4 perussuomalaiset on saanut kannatusta perinteisesti vahvalta maaseutupuolueelta, keskustalta. T\u00e4m\u00e4 kehitys viestii siit\u00e4, ett\u00e4 aluetasolla on tapahtunut merkitt\u00e4vi\u00e4 muutoksia eik\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t ole olleet tyytyv\u00e4isi\u00e4 vakiintuneisiin poliittisiin puolueisiin. T\u00e4ss\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida, ett\u00e4 alueellisen ep\u00e4tasa-arvon kokemus voi olla eri asia kuin yksil\u00f6n oman taloudellisen tilanteen kokemus. Alueellinen eriarvoisuus edustaa kokonaisvaltaista ajatusta siit\u00e4, mihin suuntaan oma elinymp\u00e4rist\u00f6 kehittyy ja vaikuttaa n\u00e4in ollen my\u00f6s yksil\u00f6n omiin tulevaisuuden n\u00e4kymiin ja mahdollisuuksiin (Rodriguez-Pose, 2018). Kun eriarvoisuus alueella lis\u00e4\u00e4ntyy, keskiluokka supistuu, mik\u00e4 vaikuttaa lopulta my\u00f6s kaikkien palveluihin ja korostaa sit\u00e4, ett\u00e4 yh\u00e4 harvemmilla on mahdollisuus menesty\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Miksi tutkia populismin ja eriarvoisuuden v\u00e4list\u00e4 yhteytt\u00e4? <\/h2>\n\n\n\n

Populismin ja eriarvoisuuden toisiinsa kietoutunutta suhdetta on syyt\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 yksityiskohtaisesti ja kehit\u00e4mme sit\u00e4 varten t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 hypoteeseja. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 p\u00e4\u00e4olettamuksemme on, ett\u00e4 populistiset puolueet (muuallakin kuin Suomessa) voivat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kansalaisten tyytym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 talousj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n syytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 erityisesti perinteisi\u00e4 puolueita. T\u00e4ll\u00e4 tavoin populistipuolueet rakentavat poliittista retoriikkaa, jossa on vastakkain \u201dme ja muut\u201d, mik\u00e4 asettaa puolueet etuly\u00f6ntiasemaan valtavirran poliittiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen eliittiin n\u00e4hden. Toisin sanoen eriarvoisuus antaa populistisille puolueille loistavan mahdollisuuden osoittaa olevansa \u201dainoa\u201d mahdollisuus esimerkiksi eriarvoisuuden tai sen lieveilmi\u00f6iden ratkaisuun tavalla, jota muut poliittiset voimat eiv\u00e4t ole onnistuneet toteuttamaan.<\/p>\n\n\n\n

Oletettavasti my\u00f6s v\u00e4est\u00f6rakenteeseen, globalisaatioon ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyvill\u00e4 muutoksilla on iso rooli populistipuolueiden \u00e4\u00e4nest\u00e4misen ja eriarvoisuuden v\u00e4lisess\u00e4 suhteessa. Populistiset puolueet pyrkiv\u00e4t esimerkiksi rajoittamaan maahanmuuttoa sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 se suojaa hyvinvointij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ksi populistiset puolueet syytt\u00e4v\u00e4t perinteisi\u00e4 vasemmistopuolueita siit\u00e4, ett\u00e4 he eiv\u00e4t ole onnistuneet suojelemaan ty\u00f6v\u00e4ke\u00e4 ja keskiluokkaa automaation kaltaisilta ilmi\u00f6ilt\u00e4, kun kehittyneet mekaaniset ja automaattiset prosessit korvaavat yh\u00e4 kasvavissa m\u00e4\u00e4rin ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4\u00e4 ty\u00f6v\u00e4est\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"

Kuvio 3: Tilastollinen malli, joka analysoi eriarvoisuuden suhdetta perussuomalaisten \u00e4\u00e4niosuuteen Suomessa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kaiken kaikkiaan populistisilla puolueilla on sis\u00e4\u00e4nrakennettu etuly\u00f6ntiasema, joka kukoistaa eriarvoisuuden ja taloudellisen haavoittuvuuden aikana. Lupaukset paluusta vanhaan sek\u00e4 talouden ett\u00e4 kulttuurin osalta uppoavat hyvin rakennemuutoksen kourissa k\u00e4rsivien mieliin, eli heid\u00e4n, jotka kokevat joutuneensa taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti ahdinkoon kehityksen my\u00f6t\u00e4. Teko\u00e4ly on uusin tekninen kehitys, joka tulevaisuudessa uhkaa mahdollisesti entist\u00e4 enemm\u00e4n my\u00f6s keskiluokkaa ja merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 valkokaulusammatteja.<\/p>\n\n\n\n

Huomioidaksemme perussuomalaisten \u00e4\u00e4nest\u00e4miseen liittyv\u00e4n ajallisen kehityksen dynamiikan olemme jo alkaneet valmistella pitkitt\u00e4isasetelmaan pohjautuvia mallinnuskeinoja. Kuviossa 3 on esitetty alustava aluetason analyysi siit\u00e4, miten perussuomalaisten \u00e4\u00e4niosuus kasvoi tasaisesti eriarvoisuuden lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 vuosina 1995\u20132023. Ajalliseen seurantaan pohjautuvat aineistot antavat meille mahdollisuuden muodostaa luonnollisia koeasetelmia ja n\u00e4in my\u00f6s n\u00e4iden kahden ilmi\u00f6n v\u00e4lisen yhteyden kausaalisuuden arvioimisen.  <\/p>\n\n\n\n

Kehit\u00e4mme t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 eteenp\u00e4in t\u00e4t\u00e4 tutkimusta, jonka tavoitteena on lis\u00e4t\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4mme taloudellisen eriarvoisuuden vaalivaikutuksista Suomessa. Uskomme, ett\u00e4 parempi ymm\u00e4rrys eriarvoisuuden mahdollisista pitk\u00e4aikaisista seurauksista on hy\u00f6dyllist\u00e4 aikoina, jolloin populistiset puolueet menestyv\u00e4t gallupeissa. Kaiken kaikkiaan toivomme, ett\u00e4 tutkimuksemme edist\u00e4\u00e4 tietoisempaa ja vivahteikkaampaa julkista keskustelua taloudellisesta eriarvoisuudesta ja sen poliittisista seurauksista. Valottamalla puolueiden kannatuksen dynamiikkaa uskomme, ett\u00e4 voimme auttaa tekem\u00e4\u00e4n poliittisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, jotka edist\u00e4v\u00e4t osallistavampaa ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/h2>\n\n\n\n

Harjanne, A. (2023) Alueiden kosto iski Suomen poliittiselle kartalle. Verde 10.4.2023: https:\/\/verdelehti.fi\/2023\/04\/10\/alueiden-kosto-iski-suomen-poliittiselle-kartalle\/<\/a><\/em><\/p>\n\n\n\n

Patana, P. (2020). Changes in local context and electoral support for the populist radical right: Evidence from Finland. Party Politics,<\/em> 26(6), 718-729.<\/p>\n\n\n\n

Rodr\u00edguez-Pose, A. (2018). The revenge of the places that don\u2019t matter (and what to do about it). Cambridge journal of regions, economy and society<\/em>, 11(1), 18<\/p>\n\n\n\n

Wass, H., & Kauppinen, T. (2020). Palkkakuitti \u00e4\u00e4nestyslippuna: tulojen yhteys \u00e4\u00e4nestysaktiivisuuteen ja puoluevalintaan. In Mattila, M. (eds) Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020. K<\/em>alevi Sorsa Foundation: Helsinki<\/p>\n\n\n\n

Westinen, J., Pitk\u00e4nen, V., & Kestil\u00e4-Kekkonen, E. (2020). Perussuomalaisten \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4kunnan muutos 2011\u20132019. In Borg, S., Kestil\u00e4-Kekkonen, E., Wass, H. (eds.) Politiikan ilmastonmuutos: Eduskuntavaalitutkimus 2019 <\/em>(pp. 307-331). Oikeusministeri\u00f6: Helsinki<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittajat<\/h2>\n\n\n\n

Hector Bahamonde<\/strong> on INVESTin erikoistutkija ja INVESTHubin tutkimusjohtaja. H\u00e4n on erikoistunut eriarvoisuuden kansantaloudelliseen ja poliittisen tutkimukseen.<\/p>\n\n\n\n

Aki Koivula<\/strong> on INVESTIn erikoistutkija. H\u00e4n on tutkinut erityisesti digitalisaatiota, sosiaalisia verkostoja, puolueita ja pandemian sosiaalisia vaikutuksia.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittajat on mainittu aakkosj\u00e4rjestyksess\u00e4. He ovat panostaneet kirjoitukseen yht\u00e4 paljon.<\/em><\/p>\n\n

Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hector Bahamonde ja Aki Koivula INVEST Blog 8\/2023 Yhteiskuntatieteilij\u00f6ille on tuttua, ett\u00e4 yhteiskunnan taloudellinen tilanne vaikuttaa \u00e4\u00e4nestysp\u00e4\u00e4t\u00f6kseen. Kun politiikassa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n \u201dkuka saa mit\u00e4, milloin ja miten\u201d niin my\u00f6s \u00e4\u00e4nest\u00e4jien mieliss\u00e4 voi olla kysymyksi\u00e4 liittyen esimerkiksi vallitsevaan ty\u00f6tt\u00f6myystilanteeseen, talouskasvuun ja tulonjakoon. Tuloerot ovat pysyneet vakaina Suomessa viimeiset 20 vuotta. Vakaus ei t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa ole kuitenkaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n …<\/p>\n","protected":false},"author":166,"featured_media":2347,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[723],"tags":[],"class_list":["post-2359","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-equality"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2359","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/users\/166"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2359"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2359\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2380,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2359\/revisions\/2380"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2347"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2359"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2359"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2359"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}