Riina Kaukonen<\/p>\n\n\n\n
INVEST blog 9\/2023<\/em><\/p>\n\n\n\n Epigenetiikka on tieteenala, jossa tutkitaan geenien ilmenemisen s\u00e4\u00e4tely\u00e4. Ihmisell\u00e4 on nykytiedon mukaan noin 20\u00a0000 proteiinia koodaavaa geeni\u00e4, joista vain pieni osa toimii aktiivisesti tietyss\u00e4 solussa tiettyn\u00e4 ajankohtana. Epigeneettiset mekanismit mahdollistavat geenien oikea-aikaisen toiminnan. Epigenettiset muutokset eiv\u00e4t ole pysyvi\u00e4, vaan ne voivat muuttua ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6iden vaikutuksesta.<\/p>\n\n\n\n Yhdess\u00e4 vahvaksi -projektissa<\/a> tutkimme epigeneettisi\u00e4 muutoksia ja masennusoireilun mahdollista vaikutusta niihin. Tutkimme erityisesti DNA:n metylaatiota, joka on yksi kolmesta geenien aktiivisuuteen vaikuttavista epigeneettisest\u00e4 s\u00e4\u00e4telymekanismista.<\/p>\n\n\n\n Epigeneettist\u00e4 s\u00e4\u00e4tely\u00e4 on tutkittu erityisesti raskaudenaikaiseen altistukseen liittyen, sill\u00e4 siki\u00f6aika on ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6ille ja epigeneettisille muutoksille herkk\u00e4\u00e4 aikaa, jollon kudokset kehittyv\u00e4t ja epigenomi k\u00e4y l\u00e4pi suuria muutoksia.<\/p>\n\n\n\n Aiempien tutkimustulosten pohjalta tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 raskaudenaikainen masennus aiheuttaa tiettyj\u00e4 muutoksia esimerkiksi istukan DNA:n metylaatioon[1]<\/a>. Lis\u00e4ksi vastasyntyneiden lasten poskisolun\u00e4ytteit\u00e4 tutkimalla tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 raskauden aikaiselle masennukselle altistuneiden lasten DNA:n metylaatiossa esiintyy muutoksia tiettyjen stressins\u00e4\u00e4telylle t\u00e4rkeiden geenien s\u00e4\u00e4telyalueilla.[2]<\/a><\/p>\n\n\n\n On esitetty, ett\u00e4 muutokset saattaisivat ainakin osittain johtua masentuneiden \u00e4itien normaalia korkeammasta veren stressihormonitasosta.[3]<\/a><\/p>\n\n\n\n Yhdess\u00e4 vahvaksi -tutkimukseen osallistuvat \u00e4idit saavat postissa poskisolutikun ja ohjeet poskisolun\u00e4ytteen ker\u00e4\u00e4miseksi. Poskisolun\u00e4ytteet ker\u00e4t\u00e4\u00e4n raskauden aikana kahdesti, ennen hoito-ohjelmaa ja sen j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n Tutkimukseen osallistuu sek\u00e4 masennusoireista k\u00e4rsivi\u00e4 odottavia \u00e4itej\u00e4, ett\u00e4 sellaisia \u00e4itej\u00e4, joilla ei ole todettu masennusoireita. Ne odottavat \u00e4idit, joilla ei ole masennusoireita ja joiden EPDS-pisteytykset ovat alle kolme pistett\u00e4, toimivat kontrolleina ja mahdollistavat masennukseen liittyvien epigeneettisten muutosten tunnistamisen.<\/p>\n\n\n\n Poskisolutikusta eristet\u00e4\u00e4n siihen tarttuneen posken solukon DNA, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 vaiheessa epigeettisiin analyyseihin. Osalta tutkittavista ker\u00e4t\u00e4\u00e4n Varsinais-Suomen alueella synnytyksen yhteydess\u00e4 lis\u00e4ksi istukka- ja napaverin\u00e4ytteet, joita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n niin ik\u00e4\u00e4n vastaavanlaisiin analyyseihin.<\/p>\n\n\n\n Synnytyksen j\u00e4lkeen osalta vastasyntyneist\u00e4 ker\u00e4t\u00e4\u00e4n my\u00f6s mekonium-, eli lapsenpihkan\u00e4yte. Siit\u00e4 voidaan tutkia erityisesti ulosteen mikrobiston monimuotoisuutta, jonka on aiemmissa tutkimuksissa havaittu muuttuneen raskaudenaikaisen masennusoireilun seurauksena.[4]<\/a> \u00a0<\/p>\n\n\n\n Koska poskisolun\u00e4ytteit\u00e4 ker\u00e4t\u00e4\u00e4n masentuneilta ja ei-masentuneilta \u00e4ideilt\u00e4, voimme tunnistaa epigeneettiset muutokset, jotka masennusoireilu aiheuttaa tutkittavissa kudoksissa. Lis\u00e4ksi, koska poskisolun\u00e4yte ker\u00e4t\u00e4\u00e4n sek\u00e4 ennen ett\u00e4 j\u00e4lkeen hoito-ohjelman, voimme tutkia my\u00f6s sit\u00e4, vaikuttaako Yhdess\u00e4 vahvaksi -hoito-ohjelma tutkittavan epigenomiin tai lapsenpihkan mikrobiomiin. Kolmanneksi voimme tarkastella my\u00f6s sit\u00e4, liittyv\u00e4tk\u00f6 tietyt epigeettiset merkit siihen, miten vaikuttava hoito-ohjelma on, ja kuinka paljon osallistuja kokee saaneensa siit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Koska tutkimus tuottaa uudenlaista tietoa, tutkimustuloksille ei ole m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4viss\u00e4 esimerkiksi viitearvoja. N\u00e4ytteist\u00e4 mahdollisesti havaittavia muutoksia ei voida my\u00f6sk\u00e4\u00e4n luokitella hyviksi tai huonoiksi, eiv\u00e4tk\u00e4 ne suoraan kerro tutkittavan tai lapsen terveydentilasta tai alttiudesta tiettyjen sairauksien puhkeamiseen.<\/p>\n\n\n\n Tutkimus antaa uutta, t\u00e4rke\u00e4\u00e4, tietoa masennuksen biologiasta sek\u00e4 Yhdess\u00e4 vahvaksi -hoito-ohjelman vaikuttavuudesta biologisella tasolla.<\/p>\n\n\n\n Riina Kaukonen<\/strong> ty\u00f6skentelee tutkijatohtorina Turun Biotiedekeskuksessa ja Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen Yhdess\u00e4 vahvaksi -projektissa.<\/p>\n\n\n\n [1]<\/a> Lund RJ ym. (2021) Placental DNA methylation marks are associated with maternal depressive symptoms during early pregnancy. Neurobiol Stress. 2021 eCollection 2021 Nov.<\/p>\n\n\n\n [2]<\/a> Braithwaite EC ym. (2015) Maternal prenatal depressive symptoms predict infant NR3C1 1F and BDNF IV DNA methylation. Epigenetics 10(5):408-17.<\/p>\n\n\n\nPoskisolun\u00e4ytteist\u00e4 saadaan tietoa hoito-ohjelman vaikuttavuudesta biologisella tasolla<\/strong><\/h3>\n\n\n\n
Kirjoittaja:<\/h2>\n\n\n\n
L\u00e4hteet:<\/h2>\n\n\n\n