Bianca Arrhenius<\/p>\n\n\n\n
INVEST blog 10\/2023<\/em><\/p>\n\n\n\n Aiempien tutkimusten valossa \u00e4idin masentuneisuudella saattaa olla kauaskantoisia vaikutuksia my\u00f6s syntyv\u00e4n lapsen terveyteen ja kehitykseen.[1]<\/a> Tied\u00e4mme muun muassa, ett\u00e4 raskaudenaikainen masennus lis\u00e4\u00e4 ennenaikaisen synnytyksen ja raskauskomplikaatioiden riski\u00e4[2]<\/a> sek\u00e4 lapsen k\u00e4yt\u00f6soireilua ja verkkaisempaa kehityst\u00e4 seurannassa[3]<\/a>.<\/p>\n\n\n\n \u00c4idin masentunut mieliala vaikuttaa my\u00f6s varhaiseen vuorovaikutukseen syntyv\u00e4n vauvan kanssa. Varhaisen vuorovaikutuksen onnistumisen tiedet\u00e4\u00e4n olevan t\u00e4rke\u00e4 vauvan aivojen kehitykselle ja kiintymyssuhteen rakentumiselle.[4]<\/a><\/p>\n\n\n\n Yhdess\u00e4 vahvaksi -tutkimuksessa<\/a> tutkitaan uutta digitaalista hoito-ohjelmaa raskaudenaikaiseen masennukseen. Hoito-ohjelma kest\u00e4\u00e4 seitsem\u00e4n viikkoa ja se perustuu kognitiiviseen k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapiaan. Digitaalisen alustan teemojen lis\u00e4ksi siihen sis\u00e4ltyy koulutetun valmentajan viikoittainen puhelinohjaus.<\/p>\n\n\n\n Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen toteuttama tutkimus on k\u00e4ynnistynyt kes\u00e4ll\u00e4 2021, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 sit\u00e4 toteutetaan Varsinais-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueilla sek\u00e4 Espoossa, Tampereella, Porissa ja Oulussa.<\/p>\n\n\n\n Tutkimuksen p\u00e4\u00e4tavoite on mitata \u00e4idin masennus- ja ahdistusoireiden muutosta hoito-ohjelman j\u00e4lkeen. T\u00e4m\u00e4 tieto saadaan vertailemalla hoito-ohjelmaan osallistuneita \u00e4itej\u00e4 kontrolliryhm\u00e4n \u00e4iteihin. Toinen t\u00e4rke\u00e4 tavoite tutkimuksessa on seurata hoito-ohjelman j\u00e4lkeisi\u00e4 vaikutuksia \u00e4idin ja lapsen vuorovaikutukseen ja hyvinvointiin.<\/p>\n\n\n\n Tulosten avulla voidaan tunnistaa tekij\u00f6it\u00e4, jotka ennustavat hoidon onnistumista ja vaikuttavat masennuksen hoitomuodon valintaan.<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n Hoito-ohjelman p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 \u00e4idin ja lapsen hyvinvointia seurataan kyselylomakkein, kun lapsi on kolmen kuukauden, seitsem\u00e4n kuukauden ja vuoden ik\u00e4inen sek\u00e4 viel\u00e4 kahden, kolmen ja viiden vuoden i\u00e4ss\u00e4. Kysymyspatteristoon kuuluu standardoituja kyselyit\u00e4 lapsen kehityksest\u00e4, temperamentista, unesta ja k\u00e4yt\u00f6ksest\u00e4. Valtakunnallisista rekistereist\u00e4 saamme lis\u00e4ksi tietoja esimerkiksi lapselle asetetuista diagnooseista.<\/p>\n\n\n\n \u00c4idin hyvinvointia kartoitetaan kysym\u00e4ll\u00e4 mielenterveydest\u00e4 sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapahtumista, unesta ja el\u00e4m\u00e4nlaadusta useassa aikapisteess\u00e4. My\u00f6s \u00e4idin ja lapsen vuorovaikutusta selvitet\u00e4\u00e4n kyselylomakkein vauvan ollessa kolmen kuukauden ja seitsem\u00e4n kuukauden ik\u00e4inen.<\/p>\n\n\n\n Kyselyist\u00e4 saamme paljon tietoa perheen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja sen mahdollisista muutoksista ajan saatossa. Hoito-ohjelman tehokkuutta tutkitaan paitsi \u00e4idin masennuksen lievittymisen osalta, my\u00f6s \u00e4idin ja lapsen hyvinvoinnin pidempiaikaisten muutosten kannalta.<\/p>\n\n\n\n Tulokset voivat auttaa l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n uuden toimivan hoitomuodon raskaana olevien masennusoireisiin. Lis\u00e4ksi tulosten avulla voidaan tunnistaa tekij\u00f6it\u00e4, jotka ennustavat hoidon onnistumista ja vaikuttavat masennuksen hoitomuodon valintaan.<\/p>\n\n\n\n Kaikki tutkimuksen tuottama tieto voi my\u00f6hemmin auttaa \u00e4itej\u00e4 ja lapsiperheit\u00e4 ymp\u00e4ri Suomen.<\/p>\n\n\n\n LT Bianca Arrhenius on yleisl\u00e4\u00e4ketieteen erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri ja tutkijatohtori Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa.<\/p>\n\n\n\n [1]<\/a> Stein A, Pearson RM, Goodman SH, Rapa E, Rahman A, McCallum M, et al. Effects of perinatal mental disorders on the fetus and child. The Lancet [Internet]. 2014; Available from: https:\/\/doi.org\/10.1016\/S0140-6736(14)61277-0<\/a><\/p>\n\n\n\n [2]<\/a> Jarde A, Morais M, Kingstron D, S M. Neonatal outcomes in women with untreated antenatal depression compared with women without depression: A systematic review and meta-analysis. JAMA Psychiatry. 2016;73(8):826\u201337. <\/p>\n\n\n\n [3]<\/a> Rogers A, Obst S, Teague SJ, Rossen L, Spry EA, Macdonald JA, et al. Association Between Maternal Perinatal Depression and Anxiety and Child and Adolescent Development: A Meta-analysis. JAMA Pediatr. 2020 Nov 1;174(11):1082\u201392.<\/p>\n\n\n\n [4]<\/a> Fitter MH, Stern JA, Straske MD, Allard T, Cassidy J, Riggins T. Mothers\u2019 Attachment Representations and Children\u2019s Brain Structure. Front Hum Neurosci [Internet]. 2022 [cited 2023 Aug 23];16. Available from: https:\/\/www.frontiersin.org\/articles\/10.3389\/fnhum.2022.740195<\/a><\/p>\n\n\n\n De Falco S, Emer A, Martini L, Rigo P, Pruner S, Venuti P. Predictors of mother\u2013child interaction quality and child attachment security in at-risk families. Front Psychol [Internet]. 2014 [cited 2023 Aug 23];5. Available from: https:\/\/www.frontiersin.org\/articles\/10.3389\/fpsyg.2014.00898<\/a><\/p>\n\nKirjoittaja: <\/h2>\n\n\n\n
L\u00e4hteet:<\/h2>\n\n\n\n