Lasten vuoroasuminen eli asumisj\u00e4rjestely, jossa lapsi asuu vanhempien eron j\u00e4lkeen l\u00e4hes yht\u00e4 paljon kummankin vanhempansa luona, on yleistynyt useissa Euroopan maissa reilun parin vuosikymmenen aikana. Euroopan maiden v\u00e4lill\u00e4 on kuitenkin suuria eroja vuoroasumisen yleisyydess\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kun lapsen vanhemmat asuvat erill\u00e4\u00e4n, lapsen asumisj\u00e4rjestelyst\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t joko vanhemmat itse tai viranomaiset. Suomessa vanhemmilla on oikeus sopia lapsen asumisesta kesken\u00e4\u00e4n, mutta monissa maissa asiasta p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n perheoikeudessa. Viel\u00e4 viime vuosikymmenell\u00e4 lasten asuinpaikaksi sovittiin tai m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin useimmiten \u00e4idin koti, ja is\u00e4lle my\u00f6nnettiin vain tapaamisoikeus. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 on muuttunut hiljalleen: ensin is\u00e4t saivat laajemmat tapaamisoikeudet ja my\u00f6hemmin on avautunut mahdollisuus vuoroasumiseen.<\/p>\n\n\n\n Monet tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 vuoroasumisella on positiivinen yhteys niin vanhempien kuin lastenkin hyvinvointiin. Sen on havaittu olevan yhteydess\u00e4 parempaan yhteisty\u00f6h\u00f6n ja v\u00e4hempiin ristiriitoihin vanhempien v\u00e4lill\u00e4 eron j\u00e4lkeen. Vuoroasumisella on my\u00f6s yhteys lasten sosioemotionaaliseen ja psyykkiseen hyvinvointiin (Nielsen 2018, Steinbach 2019, Turunen 2017). Tutkimukset osoittavat vuoroasumisen my\u00f6s olevan yhteydess\u00e4 \u00e4itien korkeampaan subjektiiviseen hyvinvointiin ja el\u00e4m\u00e4ntyytyv\u00e4isyyteen (Augustijn 2023).<\/p>\n\n\n\n Mia Hakovirta, Daniel R. Meyer, Milla Salin, Eija Lindroos<\/strong> ja Mari Haapanen <\/strong>ovat tutkineet lasten vuoroasumisen yleisyytt\u00e4 Euroopassa k\u00e4ytt\u00e4en Euroopan Unionin tulo- ja elinolotutkimuksen (EU-SILC) vuoden 2021 aineistoa. Osassa aikaisempia tutkimuksia vuoroasuminen rajataan koskemaan vain perheit\u00e4, jossa lapset asuvat tasan puolet ajastaan kummankin vanhemman kanssa. Omassa tutkimuksessamme k\u00e4ytimme kuitenkin laajempaa m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4, jossa lapset viett\u00e4v\u00e4t v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolmanneksen ajastaan kummankin vanhemman kanssa, ja jaoimme vuoroasumisen symmetriseen ja ep\u00e4symmetriseen vuoroasumiseen. Symmetrisess\u00e4 vuoroasumisen mallissa lapset viett\u00e4v\u00e4t kuukaudessa 15 y\u00f6t\u00e4 molempien vanhempiensa kanssa ja ep\u00e4symmetrisess\u00e4 mallissa lapsi asuu toisen vanhemman kanssa 10\u201314 y\u00f6t\u00e4 kuukaudessa. Tarkastelimme lis\u00e4ksi vuoroasumisen yleisyytt\u00e4 lapsen i\u00e4n mukaan.<\/p>\n\n\n\n Tutkimuksestamme k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 12,5 prosenttia eurooppalaisten eroperheiden lapsista asuu yht\u00e4 paljon molempien vanhempien kanssa (symmetrinen vuoroasuminen), 8,2 prosenttia lapsista asuu l\u00e4hes yht\u00e4 paljon kummankin vanhemman luona (ep\u00e4symmetrinen vuoroasuminen) ja 79,3 prosenttia lapsista asuu p\u00e4\u00e4osin yhden vanhemman kanssa. <\/p>\n\n\n\n Vuoroasuminen on yleistynyt useissa Euroopan maissa <\/strong><\/p>\n\n\n\n Vuoroasumisen yleistymisest\u00e4 huolimatta maiden v\u00e4lill\u00e4 on huomattavia eroja vuoroasumisen yleisyydess\u00e4. Symmetrinen vuoroasuminen oli yleisint\u00e4 Ruotsissa, jossa 42,5 prosenttia eroperheiden lapsista asuivat yht\u00e4 paljon \u00e4idin ja is\u00e4n luona. Toiseksi yleisint\u00e4 symmetrinen vuoroasuminen oli Suomessa, jossa 23,8 prosenttia lapsista vietti yht\u00e4 suuren osan kuukaudesta \u00e4idin ja is\u00e4n kotitaloudessa. Harvinaisinta lasten symmetrinen vuoroasuminen oli T\u0161ekiss\u00e4, Kroatiassa, Unkarissa, Liettuassa, Romaniassa, Kyproksella, Kreikassa, Italiassa ja It\u00e4vallassa, joissa vain muutama prosentti lapsista vietti yht\u00e4 paljon aikaa niin \u00e4idin kuin is\u00e4n luona.<\/p>\n\n\n\n Kuvio 1. Lasten asumisj\u00e4rjestelyt Euroopassa vuonna 2021, painotetut %<\/p>\n\n\n\n Taulukossa 1. lasten vuoroasumisen yleisyys on esitetty lapsen i\u00e4n mukaan. Yksinhuoltajuus on yleisemp\u00e4\u00e4 nuorimmilla (0\u20135-vuotiaat) ja vanhimmilla (16\u201317-vuotiaat) lapsilla, 84,8 prosenttia ja 82,5 prosenttia. Vuoroasuminen, ja erityisesti symmetrinen vuoroasuminen, on yleisemp\u00e4\u00e4 kouluik\u00e4isill\u00e4 lapsilla (6\u201315-vuotiaat).<\/p>\n\n\n\n Taulukko 1.<\/strong> Lasten asumisj\u00e4rjestelyt lapsen i\u00e4n mukaan vuonna 2021, painotetut %, (kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4 ilman painoja suluissa)<\/p>\n\n\n\n My\u00f6s aiemmissa tutkimuksissa maiden v\u00e4lill\u00e4 on havaittu suuria eroja vuoroasumisen yleisyydess\u00e4, riippumatta siit\u00e4, miten vuoroasumista on mitattu. Kuten meid\u00e4n tutkimuksemme, my\u00f6s ne ovat osoittaneet vuoroasumisen olevan yleisemp\u00e4\u00e4 Pohjoismaissa, Belgiassa, Ranskassa ja Espanjassa. N\u00e4iss\u00e4 maissa vuoroasumista tuetaan oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 sek\u00e4 vuoroasuva lapsi huomioidaan molempien vanhempien sosiaaliturvaetuuksissa.<\/p>\n\n\n\n Lasten eron j\u00e4lkeisiss\u00e4 asumisj\u00e4rjestelyiss\u00e4 tapahtuneet muutokset ovat merkitt\u00e4vi\u00e4, ja niill\u00e4 on laaja-alaisia vaikutuksia lasten ja heid\u00e4n vanhempiensa el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Monissa maissa sosiaalipolitiikka ei ole pysynyt lasten uusien asumisj\u00e4rjestelyiden mukana, mik\u00e4 vaikeuttaa vuoroasumisen toteuttamista etenkin pienituloisissa perheiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kirjoittajat ovat INVEST-tutkimuskeskuksen tutkijoita.<\/em> Mia Hakovirta on Turun yliopiston sosiaality\u00f6n professori, Milla Salin sosiologian erikoistutkija, INVESTin tutkimusavustaja Eija Lindroos ja Mari Haapanen<\/em> sosiologian projektitutkija.<\/em><\/p>\n\n\n\n Augustijn Lara. (2023). Post-separation care arrangements and parents\u2019 life satisfaction: Can the quality of co-parenting and frequency of interparental conflict explain the relationship? Journal of Happiness Studies 24: 1319\u20131338.<\/p>\n\n\n\n Hakovirta Mia, Meyer Daniel R., Salin Milla, Lindroos Eija and Haapanen Mari (2023) Joint physical custody of children in Europe: A growing phenomenon. Demographic Research 49(18): 479\u2013492.<\/p>\n\n\n\n Nielsen Linda (2018). Joint versus sole physical custody: Children\u2019s outcomes independent of parent\u2013child relationships, income, and conflict in 60 studies. Journal of Divorce & Remarriage 59(4): 247\u2013281.<\/p>\n\n\n\n Steinbach Anja (2019). Children\u2019s and parents\u2019 well-being in joint physical custody: A literature review. Family Process 58(2): 353\u2013369.<\/p>\n\n\n\n Steinbach Anja, Augustijn Lara and Corkadi Gerrit (2021). Joint physical custody and adolescents\u2019 life satisfaction in 37 North American and European countries. Family Process 60(1): 145\u2013158<\/p>\n\n\n\n Turunen, Jani (2017). Shared physical custody and children\u2019s experience of stress. Journal of Divorce & Remarriage 58(5): 371\u2013392.<\/p>\n\n![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-content\/uploads\/sites\/446\/2024\/01\/kaavio.png\")
<\/figure>\n\n\n\n <\/td> Yhden vanhemman luona asuvat<\/strong><\/td> Ep\u00e4symmetrinen vuoroasuminen<\/strong><\/td> Symmetrinen vuoroasuminen<\/strong><\/td> Yhteens\u00e4<\/strong><\/td><\/tr> Kaikki maat (17 maata)<\/strong><\/td><\/tr> 0\u20135-vuotiaat<\/td> 84.8<\/td> 6.2<\/td> 9.0<\/td> 100 (1,375)<\/td><\/tr> 6\u201310-vuotiaat<\/td> 74.7<\/td> 9.5<\/td> 15.8<\/td> 100 (2,462)<\/td><\/tr> 11\u201315-vuotiaat<\/td> 78.6<\/td> 8.4<\/td> 13.0<\/td> 100 (3,620)<\/td><\/tr> 16\u201317-vuotiaat<\/td> 82.5<\/td> 7.7<\/td> 9.8<\/td> 100 (1,645)<\/td><\/tr> It\u00e4-Euroopan maat<\/strong><\/td><\/tr> T\u0161ekki<\/strong><\/td> <\/td> <\/td> <\/td> <\/td><\/tr> 0\u20135-vuotiaat<\/td> 91.3<\/td> 5.6<\/td> 3.1<\/td> 100 (101)<\/td><\/tr> 6\u201310-vuotiaat<\/td> 87.5<\/td> 9.7<\/td> 2.8<\/td> 100 (146)<\/td><\/tr> 11\u201315-vuotiaat<\/td> 79.7<\/td> 11.7<\/td> 8.6<\/td> 100 (223)<\/td><\/tr> 16\u201317-vuotiaat<\/td> 94.0<\/td> 3.6<\/td> 2.4<\/td> 100 (82)<\/td><\/tr> Viro<\/strong><\/td> <\/td> <\/td> <\/td> <\/td><\/tr> 0\u20135-vuotiaat<\/td> 82.2<\/td> 10.7<\/td> 7.1<\/td> 100 (52)<\/td><\/tr> 6\u201310-vuotiaat<\/td> 79.6<\/td> 8.5<\/td> 11.9<\/td> 100 (109)<\/td><\/tr> 11\u201315-vuotiaat<\/td> 81.2<\/td> 8.6<\/td> 10.2<\/td> 100 (155)<\/td><\/tr> 16\u201317-vuotiaat<\/td> 85.1<\/td> 9.6<\/td> 5.3<\/td> 100 (54)<\/td><\/tr> Unkari<\/strong><\/td> <\/td> <\/td> <\/td> <\/td><\/tr> 0\u20135-vuotiaat<\/td> 88.7<\/td> 9.7<\/td> 1.4<\/td> 100 (59)<\/td><\/tr> 6\u201310-vuotiaat<\/td> 94.8<\/td> 4.6<\/td> 0.6<\/td> 100 (64)<\/td><\/tr> 11\u201315-vuotiaat<\/td> 96.4<\/td> 3.3<\/td> 0.3<\/td> 100 (187)<\/td><\/tr> 16\u201317-vuotiaat<\/td> 95.1<\/td> <\/td> <\/td> 100 (56)<\/td><\/tr> Pohjois-Euroopan maat<\/strong><\/strong><\/td><\/tr> Tanska<\/strong><\/td> <\/td> <\/td> <\/td> <\/td><\/tr> 0\u20135-vuotiaat<\/td> 67.2<\/td> 31.8<\/td> 1.0<\/td> 100 (51)<\/td><\/tr> 6\u201310-vuotiaat<\/td> 53.0<\/td> 31.1<\/td> 16.9<\/td> 100 (135)<\/td><\/tr> 11\u201315-vuotiaat<\/td> 58.7<\/td> 24.2<\/td> 17.1<\/td> 100 (183)<\/td><\/tr> 16\u201317-vuotiaat<\/td> 75.2<\/td> 17.0<\/td> 7.8<\/td> 100 (72)<\/td><\/tr> Suomi<\/strong><\/td> <\/td> <\/td> <\/td> <\/td><\/tr> 0\u20135-vuotiaat<\/td> 79.2<\/td> 6.8<\/td> 14.0<\/td> 100 (64)<\/td><\/tr> 6\u201310-vuotiaat<\/td> 61.2<\/td> 10.8<\/td> 28.0<\/td> 100 (175)<\/td><\/tr> 11\u201315-vuotiaat<\/td> 65.8<\/td> 7.6<\/td> 26.6<\/td> 100 (261)<\/td><\/tr> 16\u201317-vuotiaat<\/td> 76.4<\/td> 5.2<\/td> 18.4<\/td> 100 (165)<\/td><\/tr> Ruotsi<\/strong><\/td> <\/td> <\/td> <\/td> <\/td><\/tr> 0\u20135-vuotiaat<\/td> 52.0<\/td> 10.0<\/td> 38.0<\/td> 100 (93)<\/td><\/tr> 6\u201310-vuotiaat<\/td> 40.6<\/td> 13.5<\/td> 45.9<\/td> 100 (174)<\/td><\/tr> 11\u201315-vuotiaat<\/td> 42.5<\/td> 10.2<\/td> 47.3<\/td> 100 (281)<\/td><\/tr> 16\u201317-vuotiaat<\/td> 61.1<\/td> 10.4<\/td> 28.5<\/td> 100 (119)<\/td><\/tr> Etel\u00e4-Euroopan maat<\/strong><\/td><\/tr> Espanja<\/strong><\/td> <\/td> <\/td> <\/td> <\/td><\/tr> 0\u20135-vuotiaat<\/td> 81.7<\/td> 6.3<\/td> 12.0<\/td> 100 (222)<\/td><\/tr> 6\u201310-vuotiaat<\/td> 71.7<\/td> 7.7<\/td> 21.6<\/td> 100 (398)<\/td><\/tr> 11\u201315-vuotiaat<\/td> 76.8<\/td> 7.6<\/td> 15.6<\/td> 100 (591)<\/td><\/tr> 16\u201317-vuotiaat<\/td> 88.8<\/td> 4.0<\/td> 7.2<\/td> 100 (284)<\/td><\/tr> Italia<\/strong><\/td> <\/td> <\/td> <\/td> <\/td><\/tr> 0\u20135-vuotiaat<\/td> 97.4<\/td> 0.4<\/td> 2.2<\/td> 100 (142)<\/td><\/tr> 6\u201310-vuotiaat<\/td> 94.8<\/td> 3.1<\/td> 2.1<\/td> 100 (226)<\/td><\/tr> 11\u201315-vuotiaat<\/td> 95.0<\/td> 3.4<\/td> 1.5<\/td> 100 (270)<\/td><\/tr> 16\u201317-vuotiaat<\/td> 90.8<\/td> 7.3<\/td> 1.9<\/td> 100 (128)<\/td><\/tr> L\u00e4nsi-Euroopan maat<\/strong><\/td><\/tr> Belgia<\/strong><\/td> <\/td> <\/td> <\/td> <\/td><\/tr> 0\u20135-vuotiaat<\/td> 80.6<\/td> 6.3<\/td> 13.1<\/td> 100 (145)<\/td><\/tr> 6\u201310-vuotiaat<\/td> 65.5<\/td> 11.7<\/td> 22.8<\/td> 100 (223)<\/td><\/tr> 11\u201315-vuotiaat<\/td> 65.5<\/td> 13.6<\/td> 20.9<\/td> 100 (337)<\/td><\/tr> 16\u201317-vuotiaat<\/td> 77.5<\/td> 5.6<\/td> 16.9<\/td> 100 (142)<\/td><\/tr> Ranska<\/strong><\/td> <\/td> <\/td> <\/td> <\/td><\/tr> 0\u20135-vuotiaat<\/td> 84.0<\/td> 7.4<\/td> 8.6<\/td> 100 (221)<\/td><\/tr> 6\u201310-vuotiaat<\/td> 69.8<\/td> 10.7<\/td> 19.5<\/td> 100 (351)<\/td><\/tr> 11\u201315-vuotiaat<\/td> 76.1<\/td> 10.0<\/td> 13.9<\/td> 100 (522)<\/td><\/tr> 16\u201317-vuotiaat<\/td> 75.6<\/td> 10.7<\/td> 13.7<\/td> 100 (244)<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n Kirjoittajat<\/h2>\n\n\n\n
L\u00e4hteet:<\/h2>\n\n\n\n