{"id":2442,"date":"2024-03-15T16:15:58","date_gmt":"2024-03-15T14:15:58","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/?p=2442"},"modified":"2025-10-27T09:54:55","modified_gmt":"2025-10-27T07:54:55","slug":"nuorten-osallisuuden-ymparistot-haasteita-ja-kehittamisen-mahdollisuuksia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/2024\/03\/15\/nuorten-osallisuuden-ymparistot-haasteita-ja-kehittamisen-mahdollisuuksia\/","title":{"rendered":"Nuorten osallisuuden ymp\u00e4rist\u00f6t: Haasteita ja kehitt\u00e4misen mahdollisuuksia"},"content":{"rendered":"\n

Jenni Alisaari, Elina Kilpi-Jakonen, Anuleena Kimanen, Anna Kuusela ja Aleksi Seger<\/strong>

Tutkimme Nuorten osallisuuden ymp\u00e4rist\u00f6t <\/em>-hankkeessa lasten ja nuorten kokemaa osallisuutta kouluissa ja asuinalueilla, nuorten koulutus- ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4polkuja, kotoa pois muuttamista sek\u00e4 nuorten ajatuksia yhteiskunnallisesta osallistumisesta. Tuloksista voit lukea lis\u00e4\u00e4 tutkimuskatsauksestamme<\/a>.

J\u00e4rjestimme maaliskuun\u00a0 alussa hankkeen loppuseminaarin Turussa maaliskuun alussa esitelleen tutkimustuloksiamme. K\u00e4vimme my\u00f6s keskustelua tulostemme pohjalta seminaarin osallistujien kanssa. K\u00e4vimme my\u00f6s keskustelua tulostemme pohjalta seminaarin osallistujien kanssa. Keskustelussa oli mukana Turun kaupungin opetustoimen, koulujen ja vapaa-ajan palveluiden sek\u00e4 Varsinais-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveysalan edustajia ja muutamia lukiolaisnuoria. T\u00e4m\u00e4 blogiteksti perustuu n\u00e4ihin ryhm\u00e4keskusteluihin.<\/p>\n\n\n\n

Nuorten osallisuuden vahvistaminen<\/h2>\n\n\n\n

Vaihdettaessa ajatuksia siit\u00e4, miten parannetaan maahanmuuttotaustaisten nuorten toisen asteen koulutuksen l\u00e4p\u00e4isy\u00e4, tuotiin vahvasti esiin huoltajien ja varhaiskasvatuksen merkitys. Huoltajille on tarjottava lis\u00e4\u00e4 tietoa jo hyvin varhaisessa vaiheessa suomalaisesta koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 ja siit\u00e4, miten koulutuspolut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 voivat toteutua. <\/p>\n\n\n\n

Tiedottaminen tapahtuu helpoiten vapaamuotoisemmissa tilanteissa, esimerkiksi huoltajille j\u00e4rjestetyiss\u00e4 kahvihetkiss\u00e4, joihin p\u00e4\u00e4sy pyrit\u00e4\u00e4n mahdollistamaan mahdollisimman hyvin esimerkiksi tarjoamalla lastenhoitoa perheen pienemmille. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huolehtia my\u00f6s siit\u00e4, etteiv\u00e4t huoltajat koe kouluja tai ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 suomalaista yhteiskuntaa vieraiksi. Mik\u00e4li huoltajat kokevat, etteiv\u00e4t he tule kuulluiksi tai edustetuiksi erilaisilla p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon foorumeilla, v\u00e4littyy heid\u00e4n kokemuksensa my\u00f6s heid\u00e4n lapsilleen.<\/p>\n\n\n\n

Toinen keskeinen tekij\u00e4 koulutuspoluilla on kielitaidon ja nuorten oman tulevaisuususkon vahvistaminen. T\u00e4ss\u00e4 kielitietoinen opetus ja j\u00e4rjestelm\u00e4llinen suomen kielen vahvistaminen kaikilla oppitunneilla niin perusopetuksessa kuin toisella asteella on keskeist\u00e4. Kun samalla tuetaan nuorten itseluottamusta, saadaan nuorten t\u00e4ysi potentiaali n\u00e4kyv\u00e4ksi niin heille itselleen kuin my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6lle. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 tuotiin esiin my\u00f6s nivelvaiheiden ohjauksen ja tuen t\u00e4rkeys nuorten koulutuspoluilla. Varhainen tuki ja neuvonta toisen asteen siirtym\u00e4vaiheessa sek\u00e4 toisaalta resurssien tasa-arvoinen jakautuminen kaikille nuorille olisivat t\u00e4rkeit\u00e4 kehitt\u00e4missuuntia. Lis\u00e4ksi pohdiskeltiin tarvetta kielitaitovaatimuksien uudelleenarvioinnille ja yleisemminkin kielitaidon kehittymist\u00e4 tukevien toimien laajentamiselle.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ryhm\u00e4keskusteluissa tarkasteltiin my\u00f6s sit\u00e4, miten nuorten osallisuutta voitaisiin vahvistaa niin kouluissa kuin laajemminkin yhteiskunnassa.  Nuoret ovat kokeneet, ettei esimerkiksi oppilaskunnan ehdotuksia todellisuudessa kuunnella kouluissa, jolloin vaikuttamismahdollisuudet ovat n\u00e4enn\u00e4isi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 taas heikent\u00e4\u00e4 nuorten uskoa todellisiin mahdollisuuksiin vaikuttaa itse\u00e4 koskeviin asioihin. Osallistaminen on parhaimmillaankin aikuisten raamittamaa vaihtoehtojen antamista: uskalletaanko nuorten ajatuksia kuunnella? Nuorten osallistamisen tulisi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 asioita, joissa muutos voi n\u00e4ky\u00e4 lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4, sill\u00e4 osallistumista opitaan usein pienin askelin.<\/p>\n\n\n\n

Nuorten osallisuuden esteeksi mainittiin my\u00f6s sosiaalinen paine. Vaikka suurin osa nuorista ei hyv\u00e4ksy kiusaamista, saattaa \u00e4\u00e4nek\u00e4s v\u00e4hemmist\u00f6 k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 ilmapiirin sellaiseksi, ett\u00e4 syrjittyj\u00e4 on vaikea puolustaa. Nimittelyt ovat tavallisia ly\u00f6m\u00e4aseita miss\u00e4 tahansa tilanteessa, eik\u00e4 alistetussa asemassa oleva nuori voi sanoa, ettei esimerkiksi kaverien etniseen taustaan liittyv\u00e4 nimittely ole hyv\u00e4ksytty\u00e4. Olisikin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota oppilaitoksissa tapahtuvaan ryhm\u00e4ytt\u00e4miseen: ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen ryhm\u00e4ytt\u00e4minen hidastaa nuorten toisiinsa tutustumista ja sit\u00e4 kautta heikent\u00e4\u00e4 kuuluvuuden tunnetta. Oppilaitoksissa tapahtuvan ryhm\u00e4ytt\u00e4misen tulisikin olla s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 ja sit\u00e4 tulisi tapahtua kaikilla koulutusasteilla, sill\u00e4 yhteisen toiminnan kautta saadaan nuoret tutustumaan toisiinsa.<\/p>\n\n\n\n

Keskusteluissa reflektoitiin my\u00f6s opettajien roolia ja ty\u00f6taakkaa sek\u00e4 toisaalta sit\u00e4, mitk\u00e4 kaikki asiat kuuluvat opettajan ty\u00f6teht\u00e4viin ja velvollisuuksiin. Kouluissa toimivat eri alojen ammattilaiset voisivat tehd\u00e4 rohkeammin yhteisty\u00f6t\u00e4 koko koulun hyv\u00e4ksi. T\u00e4h\u00e4n liittyen my\u00f6s talous mainittiin keskeisen\u00e4 asiana haasteiden ratkaisemisessa. Lis\u00e4resurssit koulutuksen perusrakenteisiin ja esimerkiksi yhteis\u00f6pedagogien pitk\u00e4kestoisten ty\u00f6suhteiden mahdollistaminen voisivat tukea oppilaitoksia niin oppilaiden ryhm\u00e4ytt\u00e4misess\u00e4 kuin kotien kanssa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4kin. Liian usein kehitysty\u00f6 j\u00e4\u00e4 kesken eiv\u00e4tk\u00e4 uudet toimintatavat vakiinnu, kun hankerahoitus p\u00e4\u00e4ttyy.<\/p>\n\n\n\n

Seminaarissa keskusteltiin my\u00f6s siit\u00e4, mikseiv\u00e4t nuoret k\u00e4y esimerkiksi nuorisotaloissa tai osallistu heille j\u00e4rjestett\u00e4viin tilaisuuksiin. Yhten\u00e4 selityksen\u00e4 esitettiin, ett\u00e4 nuoret ovat usein kokeneet rasismia my\u00f6s aikuisten taholta, eiv\u00e4tk\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 koe mahdolliseksi ja turvalliseksi osallistua t\u00e4llaisiin tilaisuuksiin. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Omassa yst\u00e4v\u00e4porukassa ei kukaan syrji, joten sen ulkopuolelle meneminen ei tunnu mielekk\u00e4\u00e4lt\u00e4. Toisaalta kuitenkin tiedettiin, ett\u00e4 nuoret toivovat enemm\u00e4n palveluita ja paikkoja, kuten y\u00f6kahviloita, nuorisotiloja tai muita koulun ulkopuolisia ryhmi\u00e4, joissa he voisivat kokoontua ja kasvattaa sosiaalisia taitojaan ja verkostojaan. Olemassa olevista tiloista ja palveluista ei kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tiedet\u00e4, sill\u00e4 keskusteluissa ilmeni, ettei tieto aina tavoita nuoria. Kysymys her\u00e4sikin, kenen teht\u00e4v\u00e4 tiedottaminen on? Onko asia koulujen vastuulla ja riitt\u00e4v\u00e4tk\u00f6 koulujen resurssit siihen? Olisiko sosiaalisesta mediasta ratkaisuksi tiedottamiseen vai pit\u00e4isik\u00f6 esimerkiksi nuorisotoimen jalkautua useammin parkkihalleihin, ostoskeskuksiin ja l\u00e4hi\u00f6ihin? <\/p>\n\n\n\n

Ryhm\u00e4keskusteluissa kerrottiin hyvi\u00e4 kokemuksia siit\u00e4, ett\u00e4 kun liikkuva nuorisoty\u00f6 tai nuorisovaltuusto on konkreettisesti p\u00e4\u00e4ssyt nuorten keskuuteen, nuoret ovat saaneet tietoa esimerkiksi nuorisotiloista ja alkaneet my\u00f6s k\u00e4yd\u00e4 niiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Nuorten (kansalais)identiteetti ja -vaikuttaminen<\/h2>\n\n\n\n

Keskusteluissa nousi esiin, ett\u00e4 kouluissakaan ei aina haluta tunnustaa rasismia. Rasismista juontuvia haasteita k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n yksil\u00f6iden v\u00e4lisin\u00e4 asioina ja esimerkiksi tunne- tai kaveritaitoina. N\u00e4in ohitetaan useat rakenteellisen rasismin ongelmat. Toki joitakin n\u00e4ist\u00e4 tunnistetaan, kuten vaikkapa kielitietoisuuden tarve. <\/p>\n\n\n\n

Laajempi tunnistaminen ja rakenteellisen rasismin purkaminen on kuitenkin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Toisinaan joitakin haasteita laitetaan kouluissa kieli- tai kulttuurimuurien piikkiin ilman, ett\u00e4 varsinaisesti yksil\u00f6id\u00e4\u00e4n oikeita ongelmia ja tarkastellaan, mist\u00e4 todellisuudessa onkaan kyse. T\u00e4h\u00e4n liittyy my\u00f6s tarve tehd\u00e4 eri kouluasteilla identiteettity\u00f6t\u00e4. Sit\u00e4 varten tarvitaan kuitenkin koulutusta opettajille siit\u00e4, miten he voivat tukea nuorten ja lasten identiteetin (my\u00f6s kansalaisidentiteetin) kehittymist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Identiteettity\u00f6n tulisi olla osa koulun arkea, sill\u00e4 esimerkiksi perusopetuksen opetussuunnitelmat korostavat identiteetin rakentumisen tukemista. N\u00e4in ollen asiaa ei voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 esimerkiksi hankkeiden tai ulkopuolisten tahojen varaan. Nuorten identiteetin kehityst\u00e4 tulisi toki tukea lis\u00e4ksi my\u00f6s kolmannen sektorin yhdistyksiss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 koulun kanssa, sill\u00e4 usein nuorten luottamus esimerkiksi uskonnollisiin yhteis\u00f6ihin ja kulttuurisiin yhdistyksiin voi olla valmiiksi vahvaa.<\/p>\n\n\n\n

Pohdittaessa nuorten v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 kiinnostusta laajempaan kansalaisvaikuttamiseen keskusteluissa nousi esiin, ett\u00e4 nuoret kokevat vaikuttamisen usein tyls\u00e4n\u00e4. Kansalaisaktiivisuutta pit\u00e4isikin tuoda l\u00e4hemm\u00e4ksi nuorten arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4 ja arkikielt\u00e4. Olisiko esimerkiksi syyt\u00e4 tarkastella, kuulostavatko k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4mme termit vanhanaikaisilta? Vaikuttamisen foorumeita tulisi joka tapauksessa tarjota kaikille nuorille, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n heille, jotka ovat jo ennest\u00e4\u00e4n aktiivisia ja kiinnostuneita yhteis\u00f6n tai yhteiskunnan kehitt\u00e4misest\u00e4. T\u00e4h\u00e4n tarvitaan lis\u00e4\u00e4 aikaa ja paikallisia resursseja, jotta on mahdollista tavoittaa useampia nuoria, kuulla heid\u00e4n ajatuksiaan ja siten antaa heille mahdollisuuksia n\u00e4hd\u00e4 itsens\u00e4 vaikuttamassa yhteisiin asioihin.<\/p>\n\n\n\n

Kaupunginosaidentiteetti voi toimia positiivisena voimavarana juuri t\u00e4llaisessa aktiiviseen kansalaisuuteen kasvamisessa. Mik\u00e4li nuori tuntee kuuluvansa johonkin, h\u00e4nen on helpompi my\u00f6s n\u00e4hd\u00e4, miksi h\u00e4nell\u00e4kin on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s pohtia, miten eri alueiden v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 ja asukkaiden tutustumista toisiinsa voidaan lis\u00e4t\u00e4. Toisaalta tarvittaisiin ehk\u00e4 my\u00f6s rakenteellisia muutoksia esimerkiksi asuntopolitiikassa ja koulujen oppilaaksiottoalueissa, jotta segregaatiota voitaisiin v\u00e4hent\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Seminaarin tunnelma oli kaiken kaikkiaan inspiroiva: on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 maahanmuuttotaustaisten nuorten asioista keskustellaan monen eri tahon edustajien ja nuorten itsens\u00e4 kanssa. Maahanmuuttotaustaisten nuorten koulutus- ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4polut sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t monia haasteita, mutta samalla tarjoutuu mahdollisuuksia kehitt\u00e4\u00e4 koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4mme entist\u00e4 inklusiivisemmaksi ja monimuotoisemmaksi. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 onkin siis yhteisty\u00f6 eri toimijoiden v\u00e4lill\u00e4 sek\u00e4 nuorten \u00e4\u00e4nen aidon kuulemisen edist\u00e4minen. Lopulliset ratkaisut vaativat nimitt\u00e4in kokonaisvaltaista l\u00e4hestymistapaa vaikkakin my\u00f6s yhteiskunnallisia muutoksia.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittajat Jenni Alisaari, Elina Kilpi-Jakonen, Anuleena Kimanen, Anna Kuusela ja Aleksi Seger ovat tutkimuskeskus ja lippulaiva INVSTiss\u00e4 toteutetun Nuorten osallisuuden ymp\u00e4rist\u00f6t -hankkeen tutkijoita.<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n

Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jenni Alisaari, Elina Kilpi-Jakonen, Anuleena Kimanen, Anna Kuusela ja Aleksi Seger Tutkimme Nuorten osallisuuden ymp\u00e4rist\u00f6t -hankkeessa lasten ja nuorten kokemaa osallisuutta kouluissa ja asuinalueilla, nuorten koulutus- ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4polkuja, kotoa pois muuttamista sek\u00e4 nuorten ajatuksia yhteiskunnallisesta osallistumisesta. Tuloksista voit lukea lis\u00e4\u00e4 tutkimuskatsauksestamme. J\u00e4rjestimme maaliskuun\u00a0 alussa hankkeen loppuseminaarin Turussa maaliskuun alussa esitelleen tutkimustuloksiamme. K\u00e4vimme my\u00f6s keskustelua tulostemme …<\/p>\n","protected":false},"author":13,"featured_media":2443,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[721],"tags":[566,564,441,81,567,568,129,535,569],"class_list":["post-2442","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-youth","tag-asuinalue","tag-koulu","tag-koulunkaynti","tag-lapset","tag-maahanmuutto","tag-maahanmuuttotaustainen","tag-nuoret","tag-osallisuus","tag-ryhmayttaminen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2442","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/users\/13"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2442"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2442\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2447,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2442\/revisions\/2447"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2443"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2442"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2442"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2442"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}