{"id":2464,"date":"2024-04-11T08:25:13","date_gmt":"2024-04-11T06:25:13","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/?p=2464"},"modified":"2025-10-27T10:26:21","modified_gmt":"2025-10-27T08:26:21","slug":"suomessa-laakekulut-aiheuttavat-taloudellista-ahdinkoa-useammin-kuin-muissa-pohjois-euroopan-maissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/2024\/04\/11\/suomessa-laakekulut-aiheuttavat-taloudellista-ahdinkoa-useammin-kuin-muissa-pohjois-euroopan-maissa\/","title":{"rendered":"Suomessa l\u00e4\u00e4kekulut aiheuttavat taloudellista ahdinkoa useammin kuin muissa Pohjois-Euroopan maissa"},"content":{"rendered":"\n

Katri Aaltonen ja Maria Vaalavuo<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Suomalaiset kokevat l\u00e4\u00e4kekulujen aiheuttavan voimakkaampaa taloudellista ahdinkoa kuin ruotsalaiset, norjalaiset, tanskalaiset ja alankomaalaiset, osoittaa juuri julkaistu tutkimuksemme. Tieto kotitalouksien kokemuksista t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 muita tutkimusn\u00e4k\u00f6kulmia taloudelliseen huono-osaisuuteen ja hyvinvointivaltion rooliin.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vertasimme tutkimuksessamme Financial burden of medicines in five Northern European countries: A decommodification perspective <\/em>kotitalouksien itse kokemaa l\u00e4\u00e4kekuluista johtuvaa taloudellista ahdinkoa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Alankomaissa. Tutkimus on juuri julkaistu Social Science & Medicine -julkaisussa<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4ytimme tutkimuksessamme  Euroopan unionin tulo- ja elinolotutkimuksen (EU-SILC) vuoden 2017 aineistoa. EU-SILC-kyselyss\u00e4 on haastateltu kotitalouksia koetusta l\u00e4\u00e4kkeist\u00e4 ja sairaanhoidosta johtuvasta taloudellisesta ahdingosta edelt\u00e4v\u00e4n vuoden aikana. Tutkimuksessa vertailtiin ongelmien todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 eri maissa ja eri v\u00e4est\u00f6ryhmiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksessamme k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 Suomessa sek\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeist\u00e4 ett\u00e4 sairaanhoidosta aiheutuvan ahdingon kokeminen oli vertailumaita yleisemp\u00e4\u00e4. Suomessa 40 % kotitalouksista koki ahdinkoa l\u00e4\u00e4kkeist\u00e4 ja 33 % sairaanhoidosta aiheutuvista kustannuksista. Harvinaisinta taloudellinen l\u00e4\u00e4kkeist\u00e4 johtuva ahdinko oli Norjassa (12 %) ja sairaanhoidosta johtuva Tanskassa (10 %). Norjaa lukuun ottamatta l\u00e4\u00e4kkeist\u00e4 johtuva ahdinko oli yleisemp\u00e4\u00e4 kuin sairaanhoidosta johtuva ahdinko. <\/p>\n\n\n\n

L\u00e4\u00e4kemenoista johtuva ahdinko yleisemp\u00e4\u00e4 pienituloisilla, Suomessa korostui i\u00e4kk\u00e4iden kokemat ongelmat<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Kaikissa viidess\u00e4 maassa l\u00e4\u00e4kemenot aiheuttivat yleisemmin ahdinkoa pienituloisissa kuin suurituloisissa kotitalouksissa.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa l\u00e4\u00e4kkeist\u00e4 koituvaa ahdinkoa koettiin yleisemmin kuin muissa vertailumaissa kaikissa tuloryhmiss\u00e4. Suomen suurituloisimmassakin viidenneksess\u00e4 ahdinko oli jopa yleisemp\u00e4\u00e4 kuin Tanskan pienituloisimmassa viidenneksess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Suomi poikkesi vertailumaista my\u00f6s taloudellisen ahdingon kokemisen ik\u00e4jakauman suhteen. Suomessa ahdinko oli yleisint\u00e4 yli 65-vuotiailla, kun taas muissa maissa keski-ik\u00e4iset kokivat yleisemmin ahdinkoa. <\/p>\n\n\n\n

Terveydenhuollon k\u00e4ytt\u00e4jille kohdistuvat maksut ovat Suomessa verrattain suuret<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Suomessa kotitaloudet rahoittavat asiakasmaksuilla ja omavastuilla terveydenhuollosta hieman suuremman osan kuin muissa Pohjoismaissa ja EU-maissa keskim\u00e4\u00e4rin. Rahoitusosuudesta ei voida kuitenkaan suoraan p\u00e4\u00e4tell\u00e4 miten maksut jakautuvat kotitalouksien kesken tai kenelle ne aiheuttavat taloudellisia ongelmia.<\/p>\n\n\n\n

Maksurasitteeseen ja sen kohdentumiseen vaikuttaa terveydenhuollon rahoitusvalintojen lis\u00e4ksi sosiaaliturvaj\u00e4rjestelm\u00e4n kokonaisuus. Kotitalouksien kyky selviyty\u00e4 terveydenhuollon maksuista riippuu niiden maksukyvyst\u00e4. Terveydenhuollon tarve painottuu v\u00e4est\u00f6ss\u00e4 i\u00e4n ja sosioekonomisten tekij\u00f6iden mukaisesti. N\u00e4in ollen terveysmenot kasautuvat kotitalouksiin, joiden toimeentulolle etuuksilla on merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus.<\/p>\n\n\n\n

Maksut voivat johtaa terveydenhuollosta tinkimiseen\u2026<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Kansainv\u00e4liset tutkimukset ovat osoittaneet, ett\u00e4 terveydenhuollon asiakasmaksut ja omavastuut v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t terveydenhuollon palveluiden ja l\u00e4\u00e4kkeiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 (Kiil & Houlberg 2014; Luiza ym. 2015). K\u00e4yt\u00f6n v\u00e4heneminen ei kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kohdistu kansanterveyden n\u00e4k\u00f6kulmasta tarkoituksenmukaisesti. Ihmiset tinkiv\u00e4t my\u00f6s v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 hoidosta ja pienituloiset tinkiv\u00e4t hoidosta suurituloisia todenn\u00e4k\u00f6isimmin. Esimerkiksi Suomessa diabetesl\u00e4\u00e4kkeiden omavastuukorotusten my\u00f6t\u00e4 n\u00e4iden l\u00e4\u00e4kkeiden kulutus laski, toimeentulotuen k\u00e4ytt\u00f6 diabetesl\u00e4\u00e4kkeiden maksamisessa yleistyi ja potilaiden hoitotasapainossa havaittiin heikkenemist\u00e4 (katsaus tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00f6n R\u00e4tt\u00f6 ym. 2022).<\/p>\n\n\n\n

Aiemman kyselytutkimuksen perusteella l\u00e4\u00e4kkeist\u00e4 ja l\u00e4\u00e4k\u00e4rik\u00e4ynneist\u00e4 tinkiv\u00e4t Suomessa rahan puutteen vuoksi yleisimmin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ulkopuolella olevat ty\u00f6ik\u00e4iset (Aaltonen 2023). Ik\u00e4\u00e4ntyneet sen sijaan tinkiv\u00e4t vain harvoin terveydenhuollosta rahan puutteen vuoksi.<\/p>\n\n\n\n

\u2026 tai kuormittaa taloudellisesti niit\u00e4, jotka eiv\u00e4t tingi hoidosta<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Terveydenhuollon maksut voivat kuitenkin aiheuttaa haittaa my\u00f6s niille kotitalouksille, jotka eiv\u00e4t j\u00e4t\u00e4 hoitoa tai l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 rahan puutteen vuoksi. Yhdet tinkiv\u00e4t muista v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myysmenoista, toiset ottavat lainaa tai velkaantuvat. T\u00e4llaista kotitalouksiin kohdistuvaa maksurasitetta voidaan tutkia useammalla tavalla. Kansainv\u00e4lisesti yleisin tapa on verrata terveydenhuollosta koituvaa kulutusta kotitalouksien kokonaiskulutukseen k\u00e4ytt\u00e4en kulutustutkimusten tietoja (WHO Regional Office for Europe 2023).<\/p>\n\n\n\n

Kulutustietojen perusteella Suomessa k\u00f6yhimm\u00e4t kotitaloudet maksavat terveysmenoja eniten suhteessa kokonaiskulutukseensa (Tervola ym. 2021). Katastrofaalisen suuret terveysmenot (yli 40 % k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevista tuloista) kasautuvat kotitalouksiin, joissa oli ik\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4, pitk\u00e4aikaisty\u00f6tt\u00f6mi\u00e4 tai ty\u00f6kyvytt\u00f6myysel\u00e4kel\u00e4isi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Suurin yksitt\u00e4inen terveydenhuollon menoer\u00e4 ovat l\u00e4\u00e4kemenot. Vastaavia laskelmia on tehty Suomessa my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4en rekisteritietoja. My\u00f6s n\u00e4iss\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneille on havaittu kertyv\u00e4n korkeita terveysmenoja (Vaalavuo 2018; Vaalavuo 2020; Aaltonen ym. 2023).<\/p>\n\n\n\n

Ihmisten omat kokemukset t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t muilla menetelmill\u00e4 ker\u00e4tty\u00e4 tietoa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksessamme keskityimme ihmisten omaan kokemukseen l\u00e4\u00e4kekulujen aiheuttamasta taloudellisen ahdingon tunteesta, sill\u00e4  kotitalouksien taloudellista hyvinvointia tutkivissa laskennallisissa tulojen ja menojen vertailuun perustuvissa arvioissa on joitain puutteita. Ensinn\u00e4 niiss\u00e4 ei yleens\u00e4 pystyt\u00e4 huomioimaan kaikkia kotitalouksien tuloja, velkoja ja varallisuutta. Toiseksi k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4\u00e4nyt terveydenhuolto j\u00e4\u00e4 niiss\u00e4 huomioimatta. Kolmanneksi ihmiset eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 koe maksurasitetta samoin, vaikka heihin kohdistuisi samat maksut suhteessa tuloihin. Siksi t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4\u00e4 tietoa on syyt\u00e4 ker\u00e4t\u00e4 my\u00f6s kysym\u00e4ll\u00e4 ihmisilt\u00e4 itselt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Taloudelliset vaikutukset kotitalouksille huomioitava p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tutkimus osoitti, ett\u00e4 suhteellisen samankaltaisetkin terveydenhuoltoj\u00e4rjestelm\u00e4t tuottavat huomattavia eroja yksil\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Suomen osalta tulokset eiv\u00e4t ole mairittelevat. Koronavuosien my\u00f6t\u00e4 suomalaisten luottamus terveydenhuoltoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n on heikentynyt ja pienituloisilla luottamus on muita heikompaa (Valtioneuvoston kanslia 2024). My\u00f6s kansalaisten n\u00e4kemykset l\u00e4\u00e4kekorvausten oikeudenmukaisuudesta ovat olleet skeptisi\u00e4 (Aaltonen ym. 2022). Samalla terveydenhuoltoj\u00e4rjestelm\u00e4mme eriarvoisuutta on tuotu esiin useissa yhteyksiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Palveluiden saatavuuden lis\u00e4ksi l\u00e4\u00e4kkeiden aiheuttamat kustannukset on syyt\u00e4 huomioida terveyspolitiikan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. P\u00e4\u00e4ministeri Petteri Orpon hallitusohjelma sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 useita l\u00e4\u00e4kealaan vaikuttavia kirjauksia, joilla pyrit\u00e4\u00e4n muun muassa vaikuttamaan l\u00e4\u00e4kkeiden hintoihin ja l\u00e4\u00e4kejakelun kustannustehokkuuteen. Mediassa keskustelua ovat her\u00e4tt\u00e4neet uusien huippukalliiden l\u00e4\u00e4kkeiden hinnat.<\/p>\n\n\n\n

Samalla terveydenhuollon maksut todenn\u00e4k\u00f6isesti kasvavat suunniteltujen asiakasmaksujen korotusten ja l\u00e4\u00e4kkeisiinkin kohdistuvan arvonlis\u00e4veron noston my\u00f6t\u00e4. My\u00f6s l\u00e4\u00e4kekorvausten vuosiomavastuun jakamista osiin selvitet\u00e4\u00e4n. Koska uudistus on tarkoitus toteuttaa julkisen talouden n\u00e4k\u00f6kulmasta kustannusneutraalisti, on mahdollista, ett\u00e4 se johtaa vuositasolla potilaan maksuosan kasvuun (Aaltonen ym. 2019).<\/p>\n\n\n\n

Terveydenhuollon maksuja ja l\u00e4\u00e4kkeiden omavastuita korotettiin edellisen kerran p\u00e4\u00e4ministeri Sipil\u00e4n hallituskaudella samanaikaisesti kun moniin etuuksiin kohdistettiin leikkauksia ja j\u00e4\u00e4dytyksi\u00e4. Tutkimusten perusteella muutokset kohdistuivat erityisesti pienituloisiin kotitalouksiin (Aaltonen ym. 2023).<\/p>\n\n\n\n

Tulevia muutoksia suunniteltaessa on syyt\u00e4 arvioida my\u00f6s maksujen jakautumisen oikeudenmukaisuutta. Erityisesti olisi v\u00e4ltett\u00e4v\u00e4 omavastuiden korotusten negatiiviset vaikutukset tai kustannusten valuminen muille sektoreille, esimerkiksi toimeentulotuen k\u00e4ytt\u00e4miseen kustannusten kattamiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Blogikirjoitus perustuu artikkeliin <\/strong>Aaltonen, K., & Vaalavuo, M. (2024). Financial burden of medicines in five Northern European countries: A decommodification perspective. Social Science & Medicine; 347: 116799. (+LINKKI https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.socscimed.2024.116799<\/a> ). Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia ja Suomen Akatemian yhteydess\u00e4 toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto (345546; 345547; 332624; 345384).<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittajat<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittajat ovat INVEST-tutkimuskeskuksen tutkijoita. Katri Aaltonen on akatemiatutkija Turun yliopistolla ja Maria Vaalavuo on johtava tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. <\/em><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

Aaltonen K, Heino P, Soppi A. Olisiko l\u00e4\u00e4kekaton jaksottaminen useampaan osaan ratkaisu korkeisiin omavastuumenoihin?<\/a> Kelan tutkimusblogi 10.9.2019. <\/p>\n\n\n\n

Aaltonen K, Niemel\u00e4 M, Prix I. Citizens\u2019 opinions and experiences related to costs and reimbursements for medications in times of retrenchment: cross-sectional population surveys in 2015 and 2017<\/a>. Int J Equity Health 21, 33 (2022). <\/p>\n\n\n\n

Aaltonen K, Tervola J, Heino P. Analysing the Effects of Healthcare Payment Policies on Poverty: A Microsimulation Study with Real-World Healthcare Data.<\/a> International Journal of Microsimulation 2023, 16(1), 89-107. <\/p>\n\n\n\n

Aaltonen K. Austerity, economic hardship and access to medications: a repeated cross-sectional population survey study, 2013\u20132020.<\/a> J Epidemiol Community Health 2023, 77(3), 160-167. <\/p>\n\n\n\n

Kiil A, Houlberg K. How does copayment for health care services affect demand, health and redistribution?<\/a> A systematic review of the empirical evidence from 1990 to 2011. Eur J Health Econ 15, 813\u2013828 (2014). <\/p>\n\n\n\n

Luiza VL, Chaves LA, Silva RM, Emmerick IC, Chaves GC, Fonseca de Ara\u00fajo SC, Moraes EL, Oxman AD. Pharmaceutical policies: effects of cap and co-payment on rational use of medicines<\/a>. Cochrane Database Syst Rev. 2015:CD007017. <\/p>\n\n\n\n

R\u00e4tt\u00f6 H, Lavikainen P, Aaltonen K, Martikainen J. Diabetesl\u00e4\u00e4kkeiden korvauksia leikattiin \u2013 miten k\u00e4vi potilaiden?<\/a> INVEST Policy Brief 10.1.2022. <\/p>\n\n\n\n

Tervola J, Aaltonen K, Tallgren F. Can people afford to pay for health care? New evidence on financial protection in Finland. <\/a>Copenhagen: WHO Regional Office for Europe, 2021. <\/p>\n\n\n\n

Vaalavuo M (toim.) Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen kohdentuminen, vaikutukset ja oikeudenmukaisuus.<\/a> Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 30, 2018. <\/p>\n\n\n\n

Vaalavuo M. <\/a>Use of public health and social care services among the elderly in Finland: An under-examined mechanism of redistribution<\/a>. Journal of European Social Policy 2020, 30(2), 176-189. <\/p>\n\n\n\n

Valtioneuvoston kanslia. Kansalaispulssi: Luottamus terveydenhuoltoon ja koulutukseen yh\u00e4 laskussa.<\/a> Tiedote 22.3.2024. <\/p>\n\n\n\n

WHO Regional Office for Europe. Can people afford to pay for health care? Evidence on financial protection in 40 countries in Europe<\/a>. Copenhagen: WHO Regional Office for Europe; 2023. <\/p>\n\n

Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Katri Aaltonen ja Maria Vaalavuo Suomalaiset kokevat l\u00e4\u00e4kekulujen aiheuttavan voimakkaampaa taloudellista ahdinkoa kuin ruotsalaiset, norjalaiset, tanskalaiset ja alankomaalaiset, osoittaa juuri julkaistu tutkimuksemme. Tieto kotitalouksien kokemuksista t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 muita tutkimusn\u00e4k\u00f6kulmia taloudelliseen huono-osaisuuteen ja hyvinvointivaltion rooliin. Vertasimme tutkimuksessamme Financial burden of medicines in five Northern European countries: A decommodification perspective kotitalouksien itse kokemaa l\u00e4\u00e4kekuluista johtuvaa taloudellista ahdinkoa Suomessa, …<\/p>\n","protected":false},"author":13,"featured_media":2468,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[723,718],"tags":[580,507,575,578,581,576,577,579],"class_list":["post-2464","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-equality","category-wellbeing","tag-ahdinko","tag-laakekorvaukset","tag-laakekulut","tag-pohjoismaat","tag-taloudellinen-ahdinko","tag-terveydenhoito","tag-terveydenhoitomenot","tag-vertailu"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2464","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/users\/13"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2464"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2464\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2470,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2464\/revisions\/2470"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2468"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2464"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2464"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2464"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}