{"id":2471,"date":"2024-04-15T09:32:56","date_gmt":"2024-04-15T07:32:56","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/?p=2471"},"modified":"2025-10-27T09:54:40","modified_gmt":"2025-10-27T07:54:40","slug":"koulutuksen-etaisyydet-mahdollisuudet-haasteet-ja-kompromissit-toisen-asteen-kynnyksella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/2024\/04\/15\/koulutuksen-etaisyydet-mahdollisuudet-haasteet-ja-kompromissit-toisen-asteen-kynnyksella\/","title":{"rendered":"Koulutuksen et\u00e4isyydet: mahdollisuudet, haasteet ja kompromissit toisen asteen kynnyksell\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Irene Prix, Outi Sirni\u00f6, Juhani Saari<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Maantiede asettaa osaltaan merkitt\u00e4vi\u00e4 reunaehtoja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamiseen. Pitk\u00e4t et\u00e4isyydet koulutukseen merkitsev\u00e4t nuorelle kustannusta, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n rahallisesta, matkustamiskustannusten n\u00e4k\u00f6kulmasta, vaan lapsuudenkodista varhaiseen poismuuttamiseen tai yst\u00e4v\u00e4piirin j\u00e4tt\u00e4miseen liittyvi\u00e4 sosiaalisia ja emotionaalisia rasitteita (Tuuva-Hongisto, P\u00f6ys\u00e4, and Armila 2016; Armila, K\u00e4yhk\u00f6, and P\u00f6ys\u00e4 2018). Tutkimuskirjallisuus onkin osoittanut, ett\u00e4 oppilaitosten heikko maantieteellinen saavuttavuus vaikuttaa varsinkin v\u00e4hemm\u00e4n koulutettujen ja ty\u00f6nv\u00e4enluokan perheiden nuorten koulutusvalintoja koskeviin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin (Gibbons and Vignoles 2012; H\u00e4llsten 2010; Pigini and Staffolani 2016).<\/p>\n\n\n\n

Maantieteellinen et\u00e4isyyden roolia tasa-arvoon on aiemmin tutkittu l\u00e4hinn\u00e4 nuorten aikuisten korkeakoulutukseen osallistumisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Monissa koulutusj\u00e4rjestelmiss\u00e4, kuten my\u00f6s Suomessa, tehd\u00e4\u00e4n kuitenkin t\u00e4t\u00e4 nuoremmassa i\u00e4ss\u00e4 koulutusvalintoja, joilla on pitk\u00e4kestoisia seurauksia my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Murrosik\u00e4isille toisen asteen jatkokouluttautumiseen liittyvien et\u00e4isyyksien taloudelliset, sosiaaliset ja psykologiset kustannukset saattavat kuitenkin olla huomattavasti merkitt\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 kuin nuorille aikuisille. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 tarkastelemme tutkimuksessamme juuri et\u00e4isyyden roolia toisen asteen siirtym\u00e4vaiheelle, josta aikaisempaa tutkimusta on v\u00e4hemm\u00e4n (poikkeuksena mainittakoon toki esim. Dickerson and McIntosh 2013; Virtanen and Riukula 2021). Kiinnostavaa on my\u00f6s tarkastella et\u00e4isyyden roolia suhteessa sukupuolirooleja rikkovien koulutusvalintojen yleisyyteen sellaisissa tilanteissa, joissa tytt\u00f6jen ja poikien sukupuolelleen ep\u00e4tyypilliseen koulutustarjontaan liittyy selv\u00e4 et\u00e4isyyteen paikantuva kustannusetu.<\/p>\n\n\n\n

Helmikuussa Research in Social Stratification and Mobility<\/em> -journaalissa ilmestyneess\u00e4 vertaisarvioidussa tutkimusartikkelissamme<\/a> halusimme selvitt\u00e4\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin lukioiden ja ammattikoulujen et\u00e4isyydet heijastuvat nuorten koulutusvalintoihin toisen asteen siirtym\u00e4vaiheessa. Ennen kaikkea olimme kiinnostuneita siit\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin nuorten sosiaalinen tausta vaikuttaa (vahvistavasti tai heikent\u00e4v\u00e4sti) et\u00e4isyyden merkitykseen koulutusvalintoja koskevissa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Rekisteripohjainen tutkimusaineistomme k\u00e4sitti kaikki vuosina 2009\u20132013 yhteishauissa 16-vuotiaina koulutuksiin hakeneiden nuorten valinnoista, joihin yhdistimme lis\u00e4ksi rekisteritietoja nuorten perhetaustasta, yhdeks\u00e4nnen luokan p\u00e4\u00e4tt\u00f6arvosanoista ja tiedon edellisen vuoden asuinpaikan postinumeroalueesta. T\u00e4m\u00e4n perusteella aineistoon laskettiin et\u00e4isyydet (mitattu ajoaikana OpenStreetMaps-avulla) l\u00e4himp\u00e4\u00e4n lukioon sek\u00e4 ammatillisten koulutuksen toimipisteeseen kuuden eri koulutusalan mukaan.<\/p>\n\n\n\n

Tilastollisiin malleihin perustuvat tutkimustuloksemme indikoivat, ett\u00e4 lukiokoulutuksen et\u00e4isyyden kasvaessa nuorten todenn\u00e4k\u00f6isyys hakeutua ensisijaisesti t\u00e4m\u00e4n v\u00e4yl\u00e4n koulutukseen laskee. Toisaalta havaitsimme my\u00f6s, ett\u00e4 ammattikoulujen maantieteellinen saavutettavuus n\u00e4ytti yleisell\u00e4 tasolla olevan heikommin yhteydess\u00e4 lukion ja ammatillisen v\u00e4yl\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 tehtyyn valintaan. Et\u00e4isyyden merkitys koulutuksellisiin lopputulemiin on kuitenkin pelkki\u00e4 hakupreferenssej\u00e4 moninaisempi: aiemmassa pohjoismaisessa tutkimuksessa on havaittu pitkien et\u00e4isyyksien olevan yhteydess\u00e4 opintojen keskeytt\u00e4misen riskiin (Falch, Lujala, and Str\u00f8m 2013; Virtanen and Riukula 2021).<\/p>\n\n\n\n

Havaitsemamme yhteydet koulutustarjonnan et\u00e4isyyden vaikutukseen nuorten hakupreferenssien muotoutumiseen vaihtelivat tulostemme perusteella my\u00f6s sek\u00e4 sukupuolen ett\u00e4 sosiaalisen taustan mukaan (Kuvio 1).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuvio 1. Ajomatkan l\u00e4himp\u00e4\u00e4n lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen yhteys ensisijaiseen lukiohakemukseen nuorten vanhempien koulutuksen mukaan (logistiseen regressioon pohjautuvat keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iset marginaaliefektit)<\/em><\/p>\n\n\n\n

Koulutusv\u00e4yl\u00e4n valinnassa tyt\u00f6ill\u00e4 suurempi et\u00e4isyys l\u00e4himp\u00e4\u00e4n lukioon n\u00e4ytti olevan v\u00e4hemm\u00e4n merkityksellist\u00e4 silloin, kun vanhemmat olivat korkeakoulutettuja. Sen sijaan matalammin koulutettujen vanhempien tytt\u00e4ret kohdistivat ensisijaisen hakutoiveensa harvemmin lukiov\u00e4yl\u00e4lle et\u00e4isyyden kasvaessa. Tulos antaa viitteit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 lukiov\u00e4yl\u00e4n koettu mielekkyys riippuu osin koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n rakenteellisesta kontekstista, eli siit\u00e4 kuinka saavutettavalla et\u00e4isyydell\u00e4 lukiokoulutusta on tarjolla. Tytt\u00f6jen kohdalla t\u00e4m\u00e4 tulos samalla my\u00f6s puhuu sellaisia koulutuksellisen eriarvoisuuden selitysmalleja vastaan, joiden mukaan lapset v\u00e4hemm\u00e4n koulutetuista perheist\u00e4 olisivat l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti heikommin kiinnostuneita lukiopoluista verrattuna koulutettujen vanhempien lapsiin.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimustulostemme perusteella pojat vaikuttaisivat olevan joissain m\u00e4\u00e4rin herkempi\u00e4 lukiokoulutuksen et\u00e4isyyksille kuin ty\u00f6t. Mutta toisin kuin tytt\u00f6jen kohdalla, havaitsimme, ett\u00e4 pojille lukion et\u00e4isyydell\u00e4 ei n\u00e4ytt\u00e4isi olevan suurempaa merkityst\u00e4 peruskoulutaustan omaavien vanhempien kohdalla toisin kuin korkeammasta koulutustaustasta ponnistaville. Kokonaisuudessa n\u00e4m\u00e4 tulokset osoittavat my\u00f6s, ett\u00e4 perhetaustan merkitys koulutusvalintoihin et\u00e4isyyksien n\u00e4k\u00f6kulmasta on my\u00f6s selv\u00e4sti sukupuolittunutta.<\/p>\n\n\n\n

Et\u00e4isyydet ja sukupuoliep\u00e4tyypilliset koulutusalat<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Tutkimuksemme toisessa osassa kiinnit\u00e4mme huomiota siihen, miten lukion ja eri ammatillisten koulutusalojen suhteelliset<\/em> et\u00e4isyyserot voivat kannustaa nuoria tekem\u00e4\u00e4n kompromisseja todellisten hakutoiveidensa suhteen yhteisvalinnassa. Sukupuolelle ep\u00e4tyypillisten koulutusalojen tarjonta vaihtelee merkitt\u00e4v\u00e4sti eri alueilla et\u00e4isyyden suhteen, jolloin nuorten t\u00e4llaisen koulutusvalinnan todenn\u00e4k\u00f6isyys voi vaihdella vanhempien taustan ja alueellisten et\u00e4isyystekij\u00f6iden mukaan.<\/p>\n\n\n\n

Analyysimme perusteella havaitsimme koulutusvalinnan sukupuolittuneisuuden suhteen selvi\u00e4 eroja tytt\u00f6jen ja poikien v\u00e4lill\u00e4: Erityisesti matalasti koulutettujen perheiden tytt\u00e4ret n\u00e4yttiv\u00e4t olevan enemm\u00e4n valmiita hakeutumaan miesvaltaiselle alalle silloin, kun niihin liittyv\u00e4t suhteelliset et\u00e4isyydet olivat pienempi\u00e4. Sen sijaan poikien valinnoissa emme havainneet vastaavaa vaikutusta naisvaltaisille sosiaali- ja terveysaloille hakeutumisen yleisyydess\u00e4, vaikka n\u00e4ihin liittyisi merkitt\u00e4v\u00e4 maantieteellinen saavutettavuusetu (verrattuna muihin aloihin).<\/p>\n\n\n\n

Tytt\u00f6jen kohdalla p\u00e4\u00e4telimme tulosten pohjalta, ett\u00e4 matalammat perhetaustan resurssit eiv\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4ydy esteen\u00e4 sukupuolittuneiden koulutusvalintojen rikkomiselle. Poikien kohdalla havaittu korkeampi kynnys harkita naisvaltaisia aloja pragmaattisista saavutettavuuteen liittyvist\u00e4 eduista huolimatta saattaa tulkintamme mukaan selitty\u00e4 poikien koulutusvalintoihin liittyvill\u00e4 rajoittavimmilla sukupuoliroolik\u00e4sityksill\u00e4. Toisaalta miesvaltaisilla aloilla on aineiston kattavalla tarkastelujaksolla ollut naisvaltaisiin aloihin n\u00e4hden merkitt\u00e4v\u00e4 odotettavissa olevaan ansiotasoon liittyv\u00e4 etu, jolloin on todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 havaitsemamme erot tytt\u00f6jen ja poikien v\u00e4lill\u00e4 heijastavat my\u00f6s koulutuksen my\u00f6t\u00e4 odotettavissa olevia tutkinnon suomia taloudellisia hy\u00f6tyj\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kaiken kaikkiaan tutkimuksemme osoittaa selv\u00e4sti, ett\u00e4 et\u00e4isyydell\u00e4 koulutustarjontaan on merkityst\u00e4 eri taustaisten nuorten toisen asteen koulutusvalintojen siirtym\u00e4kohdassa. Et\u00e4isyyden merkitys vaihtelee lis\u00e4ksi suhteessa hakijan sosioekonomiseen taustaan sek\u00e4 vaikuttaa tyt\u00f6ill\u00e4 ja pojilla hieman eri tavalla. Tulostemme perusteella tytt\u00f6jen koulutusvalinnat vaikuttavat olevan et\u00e4isyyden suhteen poikia joustavampia kuten my\u00f6s  valmius tehd\u00e4 alavalinnan suhteen kompromisseja, jotka my\u00f6s rikkovat aloihin liittyvi\u00e4 kulttuurisia sukupuolinormeja.<\/p>\n\n\n\n

Viime k\u00e4dess\u00e4 havaitsemamme vaikutukset pohjautuvat havaittuihin tilastollisiin yhteyksiin, joihin liittyvien varsinaisten kausaalimekanismien tarkempi selvitt\u00e4minen vaatisi lis\u00e4tutkimusta.<\/p>\n\n\n\n

>> Lue artikkeli: Better close to home? Geographical and socioeconomic constraints on gendered educational transitions at the upper secondary leve<\/a>l <\/p>\n\n\n\n

Kirjoittajista Irene Prix on Turun yliopiston sosiologian yliopistonlehtori, Outi Sirni\u00f6 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija ja \u00a0Juhani Saari Tilastokeskuksen yliaktuaari. Prix ja Sirni\u00f6 tekev\u00e4t tutkimusta tutkimuksen lippulaiva INVESTiss\u00e4 ja tutkimuksenteossa on k\u00e4ytetty INVESTin aineistoja.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Viitteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Armila, P\u00e4ivi, Mari K\u00e4yhk\u00f6, and Ville P\u00f6ys\u00e4. 2018. ‘On the Educational Edges of a Learning Society: The Finnish Hinterland as a Framework of Educational Choices for Young People’<\/a>. Journal of Youth Studies <\/em>21 (9): 1198\u20131215.<\/p>\n\n\n\n

Dickerson, Andy, and Steven McIntosh. 2013. The Impact of Distance to Nearest Education Institution on the Post-Compulsory Education Participation Decision<\/a>. Urban Studies 50 (4): 742\u201358.<\/p>\n\n\n\n

Falch, Torberg, P\u00e4ivi Lujala, and Bjarne Str\u00f8m. 2013. ‘Geographical Constraints and Educational Attainment’.<\/a> Regional Science and Urban Economics 43<\/em> (1): 164\u201376. <\/p>\n\n\n\n

Gibbons, Stephen, and Anna Vignoles. 2012. \u2018Geography, Choice and Participation in Higher Education in England<\/a>\u2019. Regional Science and Urban Economics<\/em> 42 (1\u20132): 98\u2013113.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4llsten, Martin. 2010. \u2018The Structure of Educational Decision Making and Consequences for Inequality: A Swedish Test Case<\/a>\u2019. American Journal of Sociology<\/em> 116 (3): 806\u201354. https:\/\/doi.org\/10.1086\/655751.<\/p>\n\n\n\n

Pigini, Claudia, and Stefano Staffolani. 2016. \u2018Beyond Participation: Do the Cost and Quality of Higher Education Shape the Enrollment Composition? The Case of Italy<\/a>\u2019. Higher Education<\/em> 71 (1): 119\u201342. <\/p>\n\n\n\n

Tuuva-Hongisto, Sari, Ville P\u00f6ys\u00e4, and P\u00e4ivi Armila. 2016. \u2018Syrj\u00e4kylien nuoret\u2013unohdetut kuntalaiset\u2019<\/a>. Helsinki: Kunnallisalan kehitt\u00e4miss\u00e4\u00e4ti\u00f6n, Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu<\/em> 99.<\/p>\n\n\n\n

Virtanen, Hanna, and Krista Riukula. 2021. \u2018The Effect of Access to Post-Compulsory Education: Evidence from Structural Breaks in School Supply<\/a>\u2019. ETLA Working Papers<\/em> 85. <\/p>\n\n

Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Irene Prix, Outi Sirni\u00f6, Juhani Saari Maantiede asettaa osaltaan merkitt\u00e4vi\u00e4 reunaehtoja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamiseen. Pitk\u00e4t et\u00e4isyydet koulutukseen merkitsev\u00e4t nuorelle kustannusta, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n rahallisesta, matkustamiskustannusten n\u00e4k\u00f6kulmasta, vaan lapsuudenkodista varhaiseen poismuuttamiseen tai yst\u00e4v\u00e4piirin j\u00e4tt\u00e4miseen liittyvi\u00e4 sosiaalisia ja emotionaalisia rasitteita (Tuuva-Hongisto, P\u00f6ys\u00e4, and Armila 2016; Armila, K\u00e4yhk\u00f6, and P\u00f6ys\u00e4 2018). Tutkimuskirjallisuus onkin osoittanut, ett\u00e4 oppilaitosten heikko maantieteellinen saavuttavuus …<\/p>\n","protected":false},"author":13,"featured_media":2479,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[724,721],"tags":[584,582,36,585,583],"class_list":["post-2471","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-education","category-youth","tag-ammattikoulu","tag-eriarvioisuus","tag-koulutus","tag-koulutusvalinta","tag-lukio"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2471","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/users\/13"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2471"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2471\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2476,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2471\/revisions\/2476"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2479"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2471"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2471"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2471"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}