{"id":2486,"date":"2024-09-06T08:23:09","date_gmt":"2024-09-06T06:23:09","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/?p=2486"},"modified":"2025-10-27T10:14:46","modified_gmt":"2025-10-27T08:14:46","slug":"kehitimme-uuden-kyselylomakkeen-vanhemman-mentalisaatiokyvyn-mittaamiseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/2024\/09\/06\/kehitimme-uuden-kyselylomakkeen-vanhemman-mentalisaatiokyvyn-mittaamiseen\/","title":{"rendered":"Kehitimme uuden kyselylomakkeen vanhemman mentalisaatiokyvyn mittaamiseen"},"content":{"rendered":"\n

Timo Ter\u00e4sahjo<\/strong>
<\/p>\n\n\n\n

Pieni haalaripukeinen tytt\u00f6 purskahtaa itkuun Prisman eteisess\u00e4 ilman mit\u00e4\u00e4n havaittavaa syyt\u00e4. H\u00e4nen per\u00e4ss\u00e4\u00e4n kulkeva is\u00e4 valmistautuu reagoimaan. Se miten h\u00e4n reagoi riippuu siit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4nen mieless\u00e4\u00e4n liikkuu. Ajatteleeko h\u00e4n lapsen tekev\u00e4n h\u00e4nelle kiusaa temppuilemalla? T\u00e4ll\u00f6in h\u00e4n saattaa kiskaista lasta k\u00e4dest\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n lempe\u00e4ll\u00e4 otteella. Tai tulkitseeko h\u00e4n itkun olevan seurausta kipe\u00e4st\u00e4 vatsasta. T\u00e4ll\u00f6in h\u00e4n ehk\u00e4 kysyy \u201dsattuuko vatsaan\u201d, mutta ei pyri keskustelemaan enemp\u00e4\u00e4. Vai huomaako h\u00e4n nyt oman t\u00f6iss\u00e4 syntyneen \u00e4rtymyksens\u00e4, joka juuri \u00e4sken johti \u00e4\u00e4nen korottamiseen matkalla kauppaan ja muistaa taustapeilist\u00e4 n\u00e4kem\u00e4ns\u00e4 tyt\u00f6n s\u00e4ik\u00e4ht\u00e4neen ilmeen. T\u00e4ll\u00f6in h\u00e4n ehk\u00e4 odottaa lapsen rauhoittumista, yritt\u00e4\u00e4 saada yhteyden, katsein, elein \u2013 ottaen kenties my\u00f6s puheeksi sen mit\u00e4 juuri tapahtui.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Mentalisaatio on tietoisuutta sek\u00e4 omista ett\u00e4 toisen mielentiloista, etenkin toiminnan taustalla vaikuttavista intentioista (Bateman ja Fonagy, 2019). Mentalisointi ilmenee kykyn\u00e4 luoda mielikuvia tunteista, tarpeista ja haluista ja sen kautta olla selvill\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 mielentiloista sek\u00e4 itsess\u00e4 ett\u00e4 toisessa (Kein\u00e4nen, 2024). Mentalisointi n\u00e4ytt\u00e4ytyy t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 kaikessa toimivassa vuorovaikutuksessa ja sen ep\u00e4tasapaino luonnehtii mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 (Lyuten, 2020).<\/p>\n\n\n\n

Erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 mentalisointi on vanhemmuudessa, jossa sen ytimess\u00e4 on kyky n\u00e4hd\u00e4 lapsi psykologisena toimijana (Medrea & Benga, 2021). Tutkimusten mukaan vanhemman mentalisaatiokyky tukee mm. vanhemman omaa tunnes\u00e4\u00e4tely\u00e4 (Schultheis ym., 2019), lapsen tunnes\u00e4\u00e4telykyky\u00e4 (Senehi ym., 2018), turvallista kiintymyst\u00e4 (Zeegers ym. 2017), lapsen oman mentalisaatiokyvyn kehittymist\u00e4 (Meins ym., 2006) sek\u00e4  nk. episteemisen luottamuksen kehittymist\u00e4 eli kyvyn vastaanottaa ja hy\u00f6ty\u00e4 itselle relevantista informaatiosta (Li ym. 2023; Luyten ym. 2020). Mentalisaatiokykyyn kohdentuvat vanhempaininterventiot ovatkin t\u00e4rkeit\u00e4 ja havaittu vaikuttaviksi (Camoirano, 2017).<\/p>\n\n\n\n

Tarve uudelle mittarille<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Vanhemman mentalisaatiokyvyn mittaamiseen on toistaiseksi kehitetty vain rajoitetusti kyselylomakkeita. Tutkimusk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n  tarvittaisiinkin uusia helppok\u00e4ytt\u00f6isi\u00e4 mentalisoinnin mittareita, etenkin sellaisia, jotka olisivat my\u00f6s riitt\u00e4v\u00e4n herkki\u00e4 havaitsemaan muutosta mentalisoinnissa.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksessamme (Ter\u00e4sahjo ym., 2024), joka julkaistiin kes\u00e4kuussa, esitell\u00e4\u00e4n uusi vanhemman mentalisaatiokyvyn mittari: PMQ (Parental Mentalizing Questionnaire). T\u00e4m\u00e4n mittarin kehitt\u00e4minen ja alustava validointi ovat osa v\u00e4it\u00f6skirjatutkimustani, joka k\u00e4sittelee vanhemman mentalisaatiokyky\u00e4 yleisemminkin.<\/p>\n\n\n\n

Uuden mittarin luominen<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Aluksi muodostimme m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n toimivalle vanhemman mentalisaatiokyvylle, johon pohjasimme kysymyslomakkeemme kehittelyn. M\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 pohjautui aiempaan mentalisaatiota k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n kirjallisuuteen, mutta otti my\u00f6s vaikutteita mindfulnessista, joka on p\u00e4\u00e4llekk\u00e4inen k\u00e4site mentalisaation kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Viittaamme vanhemman toimivalla mentalisoinnilla tiettyyn \u201dmentalisoivaan mielentilaan\u201d, jonka luomiseen vanhempi on kykenev\u00e4 toimiessaan vuorovaikutuksessa lapsensa kanssa. T\u00e4h\u00e4n mielentilaan sis\u00e4ltyy tietoisuus itsest\u00e4 ja lapsesta, mukaan lukien lapsen erilaisen perspektiivin mieless\u00e4 pit\u00e4minen. Sit\u00e4 luonnehtii uteliaisuus ja selkeys ja my\u00f6s joustavuus ryhty\u00e4 tarvittaessa tarkempaan tiedon prosessointiin lapsen mielen tavoittamiseksi.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4iden l\u00e4ht\u00f6kohtien pohjalta loimme nelj\u00e4 hypoteettista faktoria (SELF, CHILD, E ja C) kuvaamaan vanhemman mentalisointia. <\/p>\n\n\n\n

    \n
  1. Ensimm\u00e4inen faktori, vanhemman Itsementalisointi <\/em>(SELF), heijastaa vanhemman itsearvioitua kyky\u00e4 olla tietoinen omista mielentiloistaan vuorovaikutuksen aikana. <\/li>\n\n\n\n
  2. Toinen faktori, Lapsimentalisointi<\/em> (CHILD), heijastaa vanhemman itsearvioitua tietoisuutta lapsesta ja lapsen n\u00e4k\u00f6kulmasta vuorovaikutustilanteissa. <\/li>\n\n\n\n
  3. Kolmas ulottuvuus, Ponnistelu<\/em> (E), liittyy aktiiviseen pyrkimykseen tavoittaa ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 lapsen mielt\u00e4.<\/li>\n\n\n\n
  4. Nelj\u00e4s hypoteettinen faktori, Uteliaisuus<\/em> (C), kuvaa vanhemman emotionaalista kiinnostusta lasta ja lapsen sis\u00e4ist\u00e4 maailmaa kohtaan. <\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

    Oletimme, ett\u00e4 kukin n\u00e4ist\u00e4 nelj\u00e4st\u00e4 ulottuvuudesta latautuu omille faktoreilleen. Lis\u00e4ksi oletimme, ett\u00e4 kaikki nelj\u00e4 faktoria latautuisivat edelleen yhdelle Ylemm\u00e4n tason faktoreille<\/em> (Higher), joka kuvaa vanhemman mentalisointikyky\u00e4 kokonaisuudessaan.<\/p>\n\n\n\n

    Seuraavaksi loimme suuren joukon v\u00e4itt\u00e4mi\u00e4 jokaista faktoria kohden. Asiantuntija-arvion ja kohderyhm\u00e4-arvion my\u00f6t\u00e4 v\u00e4itt\u00e4mi\u00e4 karsittiin ja muokattiin, mutta sen j\u00e4lkeen lomake oli valmis tutkittavaksi.<\/p>\n\n\n\n

    Yhteens\u00e4 321 pienen lapsen vanhempaa rekrytoitiin sosiaalisen median ja s\u00e4hk\u00f6postilistojen kautta. Osallistujista 284 (88,8 %) oli naisia ja 32 (10 %) miehi\u00e4. Vastausten ker\u00e4\u00e4misen j\u00e4lkeen analysoimme aineistoa tilastollisesti, pyrkien vahvistamaan faktorianalyysilla (CFA) olettamamme faktorirakenteeseen. <\/p>\n\n\n\n

     Tulokset<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

    V\u00e4hennetty\u00e4mme v\u00e4itt\u00e4mien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 (PMQ muodostui lopulta 24 v\u00e4itt\u00e4m\u00e4st\u00e4) ja muunnettuamme yhden faktorin sis\u00e4ll\u00f6n (E faktori muuntui kuvaamaan mentalisoinnin esteit\u00e4; nimesimme faktorin uudelleen, LE:ksi eli Lack of Effortiksi<\/em>), nelj\u00e4n faktorin rakenne vahvistettiin. N\u00e4m\u00e4 nelj\u00e4 faktoria latautuivat my\u00f6s yhdelle ylemm\u00e4n tason faktorille oletetusti. Vertasimme mittaria aiemmin kehitettyyn, jo validoituun vanhemman reflektiivisen kyvyn mittariin, PRFQ:hon ja totesimme mittarimme korreloivan sen kanssa oletetulla tavalla.<\/p>\n\n\n\n

    Miten hyvin onnistuimme?<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

     PMQ vaikuttaa tilastollisesti p\u00e4tev\u00e4lt\u00e4 vanhemman mentalisaatiokyvyn mittarilta. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 se my\u00f6s korreloi mielekk\u00e4\u00e4ll\u00e4 tavalla aiemmin validoidun mittarin kanssa. Pid\u00e4mme my\u00f6s hyv\u00e4n\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 mittariin valikoituneet v\u00e4itt\u00e4m\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t heijastavan mentalisoinnin eri aspekteja melko monipuolisella tavalla.   <\/p>\n\n\n\n

    Tutkimuksemme ei kuitenkaan viel\u00e4 kerro siit\u00e4, miten hyvin mittari toimii muutoksen havaitsemisessa, jota silm\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4en mittari oikeastaan kehitettiin. T\u00e4m\u00e4 on selv\u00e4sti jatkotutkimuksen aihe.<\/p>\n\n\n\n

    On my\u00f6s huomattavaa, ett\u00e4 tutkimuksemme otos oli esimerkiksi sukupuolen osalta varsin valikoitunut eik\u00e4 tutkimukseemme sis\u00e4lt\u00e4nyt tarkempia, haastatteluun pohjautuvia mentalisaation tutkimusmenetelmi\u00e4, jotka olisivat antaneet perustavamman kuvan osallistujien mentalisaatiokyvyist\u00e4.  PMQ:ta voikin t\u00e4ss\u00e4 kehitysvaiheessaan pit\u00e4\u00e4 potentiaalisena  vanhemman mentalisointikyvyn mittarina, jota on tutkittava lis\u00e4\u00e4, niin eri v\u00e4est\u00f6ryhmiss\u00e4 kuin eri tutkimusasetelmissakin.<\/p>\n\n\n\n

    >> PMQ:n l\u00f6yt\u00e4\u00e4 t\u00e4st\u00e4 osoitteesta ja sen voi ottaa halutessaan tutkimusk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n<\/a><\/p>\n\n\n\n

    Kirjoittaja Timo Ter\u00e4sahjo on psykologi ja v\u00e4it\u00f6skirjatutkija tutkimuksen lippulaiva INVESTiss\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n

    L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

    Camoirano, A. (2017). Mentalizing makes parenting work: a review about parental reflective functioning and clinical interventions to improve it. Front. Psychol<\/a>. 8:14. doi: 10.3389\/fpsyg.2017.00014<\/p>\n\n\n\n

    Fonagy, P., & Bateman. A. (2019). Introduction. Teoksessa: Handbook of mentalization in health practice. American psychiatric association publishing. (toim. Bateman, A. ja Fonagy P.) Ss 3-36. <\/p>\n\n\n\n

    Kein\u00e4nen, M. (2024). N\u00e4kym\u00e4t\u00f6n kapellimestari. Vuoteni psykoterapeuttina. Momentum.<\/p>\n\n\n\n

    Li, E., Campbell, C., Midgley, N., & Luyten, P. (2023). Epistemic trust: a comprehensive review of empirical insights and implications for developmental psychopathology<\/a>. Res Psychother Psychopathol Process Outcome. Dec 20;26(3):704.<\/p>\n\n\n\n

    Luyten, P., Campell, C., Allison, E., & Fonagy, P. (2020). The Mentalizing Approach to Psychopathology: State of the Art and Future Directions<\/a>. Annu Rev Clin Psychol. May 7;16:297-325.<\/p>\n\n\n\n

    Medrea, FL., Benga, O. (2021). Parental mentalization: A critical literature review of mind-mindedness, parental insightfulness and parental reflective functioning<\/a>. Cogn Brain Behav Interdiscip J. 25(1):69\u2013105.<\/p>\n\n\n\n

    Meins, E., Fernyhough, C., Wainwright, R., Das Gupta, M., Fradley, E., Tuckey. M. (2002). Maternal mind-mindedness and attachment security as predictors of theory of mind understanding<\/a>. Child Dev. 73(6):1715\u201326.<\/p>\n\n\n\n

    Schultheis, AM., Mayes, LC., & Rutherford, HJ. (2019). Associations Between Emotion Regulation and Parental Reflective Functioning<\/a>. J Child Fam Stud. Apr;28(4):1094\u2013104.<\/p>\n\n\n\n

    Senehi, N., Brophy-Herb, HE., & Vallotton, CD. (2018). Effects of maternal mentalization-related parenting on toddlers\u2019 self-regulation<\/a>. Early Child Res Q.Jul 1;44:1\u201314.<\/p>\n\n\n\n

    Ter\u00e4sahjo T, Turunen T, Lahtinen O, & Salmivalli C. (2024). A preliminary validation of PMQ-A four-factor questionnaire measuring parental mentalizing<\/a>. Front Psychol. Jun 12;15:1250092. doi: 10.3389\/fpsyg.2024.1250092.<\/p>\n\n\n\n

    Zeegers, M., Colonnesi, C., Stams, GJ., Meins, E. (2017) Mind Matters : A Meta-Analysis on Parental Mentalization and Sensitivity as Predictors of Infant-Parent Attachment<\/a>. Psychol Bull Dec;143(12):1245-1272.4.
    <\/p>\n\n

    Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Timo Ter\u00e4sahjo Pieni haalaripukeinen tytt\u00f6 purskahtaa itkuun Prisman eteisess\u00e4 ilman mit\u00e4\u00e4n havaittavaa syyt\u00e4. H\u00e4nen per\u00e4ss\u00e4\u00e4n kulkeva is\u00e4 valmistautuu reagoimaan. Se miten h\u00e4n reagoi riippuu siit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4nen mieless\u00e4\u00e4n liikkuu. Ajatteleeko h\u00e4n lapsen tekev\u00e4n h\u00e4nelle kiusaa temppuilemalla? T\u00e4ll\u00f6in h\u00e4n saattaa kiskaista lasta k\u00e4dest\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n lempe\u00e4ll\u00e4 otteella. Tai tulkitseeko h\u00e4n itkun olevan seurausta kipe\u00e4st\u00e4 vatsasta. T\u00e4ll\u00f6in h\u00e4n …<\/p>\n","protected":false},"author":13,"featured_media":2488,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[719,718],"tags":[81,540,605,600,601,141,604,602,603],"class_list":["post-2486","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-children","category-wellbeing","tag-lapset","tag-lapsi","tag-menetelma","tag-mentalisaatio","tag-mentalisaatiokyky","tag-psykologia","tag-tutkimus","tag-vanhemmuus","tag-vanhempi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2486","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/users\/13"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2486"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2486\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2490,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2486\/revisions\/2490"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2488"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2486"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2486"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2486"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}