{"id":2498,"date":"2024-09-23T15:48:44","date_gmt":"2024-09-23T13:48:44","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/?p=2498"},"modified":"2025-10-27T10:13:25","modified_gmt":"2025-10-27T08:13:25","slug":"lopettaako-koulun-vaihtaminen-kiusaamisen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/2024\/09\/23\/lopettaako-koulun-vaihtaminen-kiusaamisen\/","title":{"rendered":"Lopettaako koulun vaihtaminen kiusaamisen?"},"content":{"rendered":"\n<p><strong>Essi-Lotta Tenhunen &amp; Inka-Liisa Kuusiaho<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Koulukiusatun oppilaan siirt\u00e4minen uuteen kouluun on usein kiistelty toimintatapa ja erityisesti julkisessa keskustelussa se her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4 kuten: &#8220;Miksi juuri kiusatun pit\u00e4isi vaihtaa koulua?&#8221; ja &#8220;Eik\u00f6 kiusaajan pit\u00e4isi joutua vaihtamaan koulua?&#8221; Vaikka n\u00e4m\u00e4 ovatkin perusteltuja kysymyksi\u00e4, yksinkertainen vastaus on, ett\u00e4 useimmissa tapauksissa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen siirrosta tekev\u00e4t kiusatun lapsen vanhemmat.<\/p>\n\n\n\n<p>Vanhemmat luonnollisesti asettavat lapsensa turvallisuuden ja hyvinvoinnin etusijalle, joten uuteen kouluun vaihtaminen saattaa n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 heille nopeimpana tai suoraviivaisimpana ratkaisuna vaikeaksi koetussa tilanteessa. Koska koulun vaihtaminen on varsin yleinen, vaikkakin kiistelty keino pyrki\u00e4 lopettamaan jatkuva kiusaaminen, halusimme arvioida sen tehokkuutta tilastollisen n\u00e4yt\u00f6n perusteella.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><strong>&#8220;J\u00e4\u00e4d\u00e4k\u00f6 vai l\u00e4hte\u00e4?&#8221; \u2013 Mit\u00e4 aiempi tutkimus ehdottaa?<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<p>Koska aiempien tutkimusten tulokset aiheesta ovat jokseenkin ristiriitaisia, oli vaikea tehd\u00e4 kaiken yhteen kokoavaa ennustetta siit\u00e4, miten koulun vaihtaminen lopulta vaikuttaa kiusattuihin lapsiin. <\/p>\n\n\n\n<p>Aikaisempien tutkimusten perusteella tied\u00e4mme, ett\u00e4 vertaisten v\u00e4lill\u00e4 tapahtuva kiusaaminen jatkuu usein suhteellisen vakaana ryhm\u00e4st\u00e4 toiseen siirrytt\u00e4ess\u00e4 (Salmivalli, 1998) viitaten siihen, ett\u00e4 koulun vaihtaminen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 riit\u00e4 lopettamaan kiusaamista. Lis\u00e4ksi tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 uudet oppilaat raportoivat hieman useammin kiusaamiskokemuksia luokan tai koulun vaihtamisen j\u00e4lkeen verrattuna jo aiemmin luokassa olleisiin oppilaisiin (Tenhunen ym., 2024). T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 edelleen ep\u00e4ilyksi\u00e4 koulunvaihdon tehokkuudesta kiusaamisen lopettamisen keinona. <\/p>\n\n\n\n<p>Toisaalta luokkahuoneissa on tunnistettu ilmi\u00f6, jossa luokkatovereiden k\u00e4sitykset kiusatusta oppilaasta kehittyv\u00e4t ajan my\u00f6t\u00e4 (<em>engl. gradual cognitive changes<\/em>), mik\u00e4 voi johtaa jatkuvaan tai jopa pahenevaan kiusaamiseen, jos vertaisryhm\u00e4 (eli luokka) <em>pysyy samana<\/em>. T\u00e4m\u00e4 viittaa siihen, ett\u00e4 koulun vaihtaminen voisi hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 kiusattuja oppilaita katkaisemalla n\u00e4m\u00e4 juurtuneet negatiiviset k\u00e4sitykset ja vuorovaikutusdynamiikat. Parhaassa tapauksessa oppilas voisi paeta kiusaamista ja aloittaa puhtaalta p\u00f6yd\u00e4lt\u00e4 uudessa ryhm\u00e4ss\u00e4, joka loisi uuden k\u00e4sityksen oppilaasta ja v\u00e4hent\u00e4isi kiusaamisen jatkumisen todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><strong>Auttaako koulun vaihtaminen kiusattuja oppilaita pakenemaan ahdinkoaan?<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<p>Tutkimme t\u00e4t\u00e4 kysymyst\u00e4 eksploratiivisesti k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 suurta 58 700 suomalaisten 4.- ja 9.-luokkalaisten oppilaiden aineistoa. Tulokset osoittivat, ett\u00e4 yhteys koulun vaihtamisen ja uudessa koulussa tapahtuvan kiusaamisen v\u00e4lill\u00e4 riippuu oppilaan kiusaamishistoriasta. Tarkemmin sanottuna siit\u00e4, kuinka usein oppilasta kiusattiin edellisess\u00e4 koulussa. <\/p>\n\n\n\n<p>Koulua vaihtaneet oppilaat, jotka olivat kokeneet useimmin kiusaamista ja joilla oli &#8220;jatkuvasti&#8221; kiusaamistilanteita edellisess\u00e4 koulussa, raportoivat v\u00e4hemm\u00e4n kiusaamista uudessa koulussa kuin oppilaat, joita oli kiusattu aivan yht\u00e4 usein, mutta jotka olivat pysyneet koko ajan samassa luokassa. <\/p>\n\n\n\n<p>Vaikka t\u00e4m\u00e4 havainto tehtiin molemmissa ik\u00e4ryhmiss\u00e4, se oli vahvempi alakouluik\u00e4isten keskuudessa. Trendi havaittiin johdonmukaisesti \u201dl\u00e4hes jatkuvasti\u201d kiusattujen oppilaiden kohdalla alakoulun aineistossa, kun taas yl\u00e4koulun aineistossa kiusaamisen taso n\u00e4ytti pysyv\u00e4n samana riippumatta siit\u00e4, olivatko oppilaat vaihtaneet koulua vai eiv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"285\" height=\"380\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-content\/uploads\/sites\/446\/2024\/09\/Picture1.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2493\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-content\/uploads\/sites\/446\/2024\/09\/Picture1.png 285w, https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-content\/uploads\/sites\/446\/2024\/09\/Picture1-225x300.png 225w\" sizes=\"auto, (max-width: 285px) 100vw, 285px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table class=\"has-fixed-layout\"><tbody><tr><td><\/td><\/tr><\/tbody><\/table><figcaption class=\"wp-element-caption\"><em>Alakouluik\u00e4isten otos n=33,377<\/em> &nbsp;<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"284\" height=\"379\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-content\/uploads\/sites\/446\/2024\/09\/Picture2.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2494\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-content\/uploads\/sites\/446\/2024\/09\/Picture2.png 284w, https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-content\/uploads\/sites\/446\/2024\/09\/Picture2-225x300.png 225w\" sizes=\"auto, (max-width: 284px) 100vw, 284px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table class=\"has-fixed-layout\"><tbody><tr><td><\/td><\/tr><\/tbody><\/table><figcaption class=\"wp-element-caption\"><em>Yl\u00e4kouluik\u00e4isten otos n=25,323<\/em> &nbsp;<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">J<strong>ohtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<p>Tutkimuksemme tulokset osoittavat, ett\u00e4 koulun vaihtaminen voi olla varteenotettava vaihtoehto sellaisille oppilaille, jotka ovat kokeneet jatkuvaa kiusaamista nykyisess\u00e4 koulussaan. Sit\u00e4 ei kuitenkaan tulisi pit\u00e4\u00e4 ensisijaisena keinona kiusaamistilanteiden ratkaisemisessa. <\/p>\n\n\n\n<p>Tehokkain tapa lopettaa kiusaaminen on puuttua siihen heti sen alkaessa (Salmivalli, 2003) pyrkien ratkaisemaan tilanne siin\u00e4 koulussa, jossa se on alkanut. Koulun vaihtamista tulisi harkita vasta, jos koulussa teht\u00e4v\u00e4t toimenpiteet ep\u00e4onnistuvat, erityisesti tapauksissa, joissa kiusaaminen on ollut jatkuvaa tai l\u00e4hes jatkuvaa alakoululaisten kohdalla.<\/p>\n\n\n\n<p>Lis\u00e4tutkimusta tarvitaan arvioimaan, hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4k\u00f6 koulun vaihtaminen kiusattuja oppilaita pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4, sek\u00e4 mahdollisten uusien riskien arvioimiseksi. Suurimpana riskin\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n kiusaamisen jatkuminen koulun vaihdon j\u00e4lkeen my\u00f6s uudessa luokassa. Tulevien tutkimusten tulisi arvioida sit\u00e4, voiko kiusaaminen my\u00f6s uusien luokkatovereiden toimesta uudessa koulussa olla lopulta vahingollisempaa kuin kiusaaminen samojen oppilaiden toimesta vanhassa koulussa.<\/p>\n\n\n\n<p><em><strong>Kirjoittajat:<\/strong><br>Essi-Lotta Tenhunen toimii psykologian v\u00e4it\u00f6skirjatutkijana Turun yliopiston INVEST tutkimuskeskuksessa.<br>Inka-Liisa Kuusiaho toimii lapsuus- ja perhetutkimuksen v\u00e4it\u00f6skirjatutkijana Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistossa.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Blogi perustuu tutkimukseen<\/strong>: Tenhunen, E. L., Kuusiaho, I. L., &amp; Salmivalli, C. (in press). Can Changing Schools Help Victimized Students Escape Their Plight? A Mixed Methods Study. <em>International Journal of Behavioral Development.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><strong>L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Olweus, D. (1978). Aggression in the schools: Bullies and whipping boys. Hemisphere.<\/p>\n\n\n\n<p>Salmivalli, C. (2003)&nbsp;<em>Koulukiusaamiseen puuttuminen. Kohti tehokkaita toimintamalleja<\/em>. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-kustannus.<\/p>\n\n\n\n<p>Salmivalli, C., Lappalainen, M., &amp; Lagerspetz, K. (1998).&nbsp;<a href=\"https:\/\/libkey.io\/libraries\/348\/articles\/29296387\/full-text-file?utm_source=api_931\">Stability and change of behavior in connection with bullying in schools: A two-year follow-up<\/a>. Aggressive Behavior, 24(3), 205\u2013218.<\/p>\n\n\n\n<p>Tenhunen, E. L., Kuusiaho, I. L., &amp; Salmivalli, C. (in press). Can Changing Schools Help Victimized Students Escape Their Plight? A Mixed Methods Study. International Journal of Behavioral Development.<\/p>\n\n\n\n<p>Tenhunen, E. L., Malamut, S., McMullin, P., Turunen, T., Yanagida, T., &amp; Salmivalli, C. (2024). <a href=\"http:\/\/Entering the Classroom: Do Newcomers Experience More Peer Victimization than Their Established Peers?\">Entering the Classroom: Do Newcomers Experience More Peer Victimization than Their Established Peers? <\/a><em>Research on child and adolescent psychopathology<\/em>, 10.1007\/s10802-024-01225-6. Advance online publication. https:\/\/doi.org\/10.1007\/s10802-024-01225-6<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n<div class=\"twitter-share\"><a href=\"https:\/\/twitter.com\/intent\/tweet\" class=\"twitter-share-button\">Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Essi-Lotta Tenhunen &amp; Inka-Liisa Kuusiaho Koulukiusatun oppilaan siirt\u00e4minen uuteen kouluun on usein kiistelty toimintatapa ja erityisesti julkisessa keskustelussa se her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4 kuten: &#8220;Miksi juuri kiusatun pit\u00e4isi vaihtaa koulua?&#8221; ja &#8220;Eik\u00f6 kiusaajan pit\u00e4isi joutua vaihtamaan koulua?&#8221; Vaikka n\u00e4m\u00e4 ovatkin perusteltuja kysymyksi\u00e4, yksinkertainen vastaus on, ett\u00e4 useimmissa tapauksissa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen siirrosta tekev\u00e4t kiusatun lapsen vanhemmat. Vanhemmat luonnollisesti asettavat&nbsp;&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":13,"featured_media":2499,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[720],"tags":[171,384,540,608,609,607],"class_list":["post-2498","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-bullying","tag-kiusaaminen","tag-koulukiusaaminen","tag-lapsi","tag-nuori","tag-pahoinvointi","tag-peruskoulu"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2498","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/users\/13"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2498"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2498\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2501,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2498\/revisions\/2501"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2499"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2498"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2498"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2498"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}