{"id":2502,"date":"2024-09-27T10:23:18","date_gmt":"2024-09-27T08:23:18","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/?p=2502"},"modified":"2025-10-27T10:10:55","modified_gmt":"2025-10-27T08:10:55","slug":"woke-meni-jo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/2024\/09\/27\/woke-meni-jo\/","title":{"rendered":"Woke meni jo?"},"content":{"rendered":"\n

Oskari Lahtinen<\/strong>

Er\u00e4\u00e4ll\u00e4 illallisella vajaa kaksi vuotta sitten esitin arvion, ett\u00e4 \u201dwoke\u201d saavutti kliimaksin, eli \u201dpeakkasi\u201d, kun Elon Musk osti Twitterin. Aiheesta on tehty viime aikoina tutkivaa journalismia ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 olin arvioni suhteen jopa konservatiivinen. <\/p>\n\n\n\n

Wokella tarkoitan kriittist\u00e4 sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja k\u00e4yt\u00e4n termi\u00e4 sen lyhyyden vuoksi, neutraaliksi tarkoitettuna. Siihen liittyv\u00e4t asenteet m\u00e4\u00e4rittelen omassa tutkimuksessani<\/a><\/p>\n\n\n\n

\n
    \n
  1. ihmisten havaitsemiseksi ensi sijassa identiteettiryhmien j\u00e4senin\u00e4, joille ryhmien v\u00e4liset valtasuhteet m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t positioita sortajina tai sorrettuina, sek\u00e4<\/em><\/li>\n\n\n\n
  2. pyrkimyksiksi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 kuinka ihmisten tulisi puhua tai k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 n\u00e4iden ryhm\u00e4j\u00e4senyyksien perusteella<\/em>.<\/li>\n<\/ol>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n
    \n

    <\/p>\n\n\n\n

    The Economist -lehdess\u00e4 esiteltiin<\/a> 21.9.2024 ilmausten esiintyvyyteen perustuvaa n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 nelj\u00e4lt\u00e4 alueelta: mediassa, yliopistoilla, liike-el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sek\u00e4 julkisessa keskustelussa. Yleisesti ottaen wokeina pidettyjen fraasien k\u00e4ytt\u00f6 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olleen yleisimmill\u00e4\u00e4n n. vuonna 2021. Poikkeuksina voi mainita 1) liike-el\u00e4m\u00e4n, jonne woke saapui ja josta se poistui my\u00f6h\u00e4ss\u00e4, 2) yliopistot, joiden tulevaisuus on yh\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4, sek\u00e4 mahdollisesti 3) Suomen, joka perinteisesti ottaa amerikkalaiset vaikutteet vastaan, kun siell\u00e4 jo katsellaan muualle.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

    Oma tutkimukseni on m\u00e4\u00e4ritt\u00e4nyt kriittisen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ideoiden esiintyvyytt\u00e4 kotimaassa. Testasin kahdessa tutkimuksessani mittaria n\u00e4iden asenteiden kartoittamiseen. Mittari osoittautui psykometrisesti validiksi ja osoitti, ett\u00e4 woke-asenteiden kannatus oli melko yleist\u00e4 naisilla (n. kolme viidest\u00e4 suhtautui positiivisesti) ja melko harvinaista miehill\u00e4 (n. kuusi seitsem\u00e4st\u00e4 suhtautui negatiivisesti).<\/p>\n\n\n\n

    Tutkimus osoitti my\u00f6s, ett\u00e4 naiset, jotka pitiv\u00e4t itse\u00e4\u00e4n (hyv\u00e4\u00e4 tarkoittaen) wokeina, sanoivat keskim\u00e4\u00e4rin kannattavansa laajaa kirjoa woke-asenteita ihonv\u00e4rien korostamisesta kulttuurisen omimisen ja mikroaggressioiden vastustamiseen. Sen sijaan itse\u00e4\u00e4n wokeina pit\u00e4v\u00e4t miehet eiv\u00e4t keskim\u00e4\u00e4rin kannattaneet juuri mit\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 asenteista. T\u00e4m\u00e4 sukupuoliero ideoiden kannattamisessa selitt\u00e4nee osin sit\u00e4, miksi julkisessa keskustelussa ihmisten on ollut haastavaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yhteinen s\u00e4vel siin\u00e4, onko wokea olemassa ja mit\u00e4 se on. Wokea vastustaneet ihmiset vastustivat tutkimuksen asenteita sukupuoleen katsomatta.<\/p>\n\n\n\n

    Tutkimuksessa tarkasteltiin my\u00f6s tutkittavien konservatiivisuutta ja liberaalisuutta. Sen aineisto tuottaa tietoa Suomessakin laajasti uutisoiduista eroista nuorten miesten ja naisten keskin\u00e4isest\u00e4 eriytymisest\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 akselilla. Ainakin omassa aineistossani erityisesti esiin nousi nuorten naisten voimakas liberaalius suhteessa koko muuhun aineistoon, kun taas nuoret miehet muistuttivat enemm\u00e4n miehi\u00e4 ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4. Sukupuolierot n\u00e4kyiv\u00e4t silti selkein\u00e4. T\u00e4st\u00e4 kuitenkin lis\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin, mahdollisesti tieteellisen julkaisun muodossa.<\/p>\n\n\n\n

    Tein tutkimukseni vuonna 2022 ja niiden antama kuva yliopistopopulaatioista saattaa jo nyt kaivata p\u00e4ivityst\u00e4. Yhdysvaltalaisissa yliopistoissa wokeen liittyvien sensuuritapauksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on viime vuosina ollut laskussa. Intersektionaalisuuden, valkoisuuden ja sorron kaltaisten k\u00e4sitteiden esiintyminen kurssitarjonnassa on pysynyt suurin piirtein vakiona. On mahdollista, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ideat tuottanut akateeminen maailma pit\u00e4\u00e4 niist\u00e4 muita pidemp\u00e4\u00e4n kiinni. Laajemmasta kulttuurista ne n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kuitenkin olevan v\u00e4istym\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

    Valkoinen etuoikeus -termin esiintyminen on New York Times<\/em> -lehdess\u00e4 pudonnut kolmessa vuodessa yhteen kuudesosaan vuodesta 2020. Demokraattipuolue on havainnut woke-n\u00e4kemysten johtavan vaalitappioihin ja ty\u00f6nt\u00e4nyt ideat marginaaliin \u2013 Kamala Harriskin<\/strong> kuoppasi valintapuheessaan aiemmin suosimansa intersektionaalisen kielen ja puhui amerikkalaisuuden <\/em>etuoikeudesta. Keskeisen\u00e4 takaiskuna yhdysvaltalaisyliopistojen \u201ddiversity, equity, and inclusion<\/em>\u201d -byrokratialle Yhdysvaltain korkein oikeus kielsi viime vuonna etnisyyteen perustuvat valintamenettelyt yliopistoissa. Useat yliopistot karsivat nyt DEI-osastojaan, ennen kuin ne ehtiv\u00e4t edes rantautua kunnolla Suomeen.<\/p>\n\n\n\n

    Sortoa korostava identiteettipolitiikka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siis olevan laskeva trendi vasemmistossa. Oikeistossa woke-kritiikki sen sijaan on edelleen voimissaan. Oma tutkimuksenikin p\u00e4\u00e4tyi, naamakuvalla ja sitaatilla koristeltuna, Fox-kanavalle, joka esitteli tutkimusta uutisissaan ja keskusteluohjelmissaan.<\/p>\n\n\n\n

    \"Kuvakollaasi,<\/figure>\n\n\n\n

    Miljoonien seuraajien Youtube-tilit tekiv\u00e4t siit\u00e4 videoita. Lopulta jopa New York Times kirjoitti<\/a> tutkimuksesta. Huomion tasaannuttua sen altmetric-luku, indeksi, joka mittaa tutkimuksen median\u00e4kyvyytt\u00e4, oli noussut yli 1100:n. Se on artikkelin julkaisseen journalin historian korkein luku ja h\u00e4tyytellee my\u00f6s Turun yliopiston kaikkien aikojen enn\u00e4tyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

    Koska woke kulttuurisena ilmi\u00f6n\u00e4 on nyt kuitenkin laskusuunnassa, j\u00e4\u00e4n seuraamaan, kuinka paljon mittaria jatkossa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Pyynt\u00f6j\u00e4 saada k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 se ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 eri maissa on tullut melko paljon, joten on mahdollista, ett\u00e4 mittarista kuullaan viel\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

    Kirjoittaja Oskari Lahtinen on tutkimuksen lippulaiva INVESTiss\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4 psykologian erikoistutkija.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

    P\u00e4\u00e4kuva: Flickr\/Rob Larsen<\/a><\/p>\n\n\n\n

    <\/p>\n\n

    Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Oskari Lahtinen Er\u00e4\u00e4ll\u00e4 illallisella vajaa kaksi vuotta sitten esitin arvion, ett\u00e4 \u201dwoke\u201d saavutti kliimaksin, eli \u201dpeakkasi\u201d, kun Elon Musk osti Twitterin. Aiheesta on tehty viime aikoina tutkivaa journalismia ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 olin arvioni suhteen jopa konservatiivinen. Wokella tarkoitan kriittist\u00e4 sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja k\u00e4yt\u00e4n termi\u00e4 sen lyhyyden vuoksi, neutraaliksi tarkoitettuna. Siihen liittyv\u00e4t asenteet m\u00e4\u00e4rittelen omassa …<\/p>\n","protected":false},"author":13,"featured_media":2504,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[723,718],"tags":[611,613,612,141,604,610],"class_list":["post-2502","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-equality","category-wellbeing","tag-identiteetti","tag-miehet","tag-naiset","tag-psykologia","tag-tutkimus","tag-woke"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2502","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/users\/13"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2502"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2502\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2510,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2502\/revisions\/2510"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2504"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2502"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2502"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2502"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}