{"id":2539,"date":"2024-11-10T10:08:27","date_gmt":"2024-11-10T08:08:27","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/?p=2539"},"modified":"2025-10-27T09:52:14","modified_gmt":"2025-10-27T07:52:14","slug":"isat-vapaalla-miten-tyoymparisto-nakyy-isien-perhevapaiden-kaytossa-ja-myohemmassa-palkkakehityksessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/2024\/11\/10\/isat-vapaalla-miten-tyoymparisto-nakyy-isien-perhevapaiden-kaytossa-ja-myohemmassa-palkkakehityksessa\/","title":{"rendered":"Is\u00e4t vapaalla \u2013 Miten ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6 n\u00e4kyy isien perhevapaiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 palkkakehityksess\u00e4?"},"content":{"rendered":"\n

Satu Helske ja Anna Erika H\u00e4gglund<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Suomessa on houkuteltu isi\u00e4 perhevapaille jo 1970-luvun lopulta, ja perhevapaaj\u00e4rjestelm\u00e4 onkin k\u00e4ynyt l\u00e4pi monenlaisia pienempi\u00e4 ja suurempia uudistuksia vuosikymmenten aikana. <\/p>\n\n\n\n

Vuodesta 1993 asti is\u00e4ll\u00e4 on ollut itsen\u00e4inen oikeus kolmen viikon isyysvapaaseen, jota on voinut vapaasti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 \u00e4itiys- ja vanhempainrahakaudella. Vanhempainvapaan is\u00e4kiinti\u00f6 otettiin ensimm\u00e4isen kerran k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 2003. <\/p>\n\n\n\n

Alkuun is\u00e4kiinti\u00f6 toteutettiin ehdollisena vanhempainvapaan jakamiselle: jos \u00e4iti luovutti is\u00e4lle v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaksi viikkoa vanhempainvapaata, is\u00e4 sai vanhempainvapaakauden per\u00e4\u00e4n pit\u00e4\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen kahden viikon bonusvapaan (\u201cis\u00e4kuukausi\u201d). T\u00e4m\u00e4 vapaa ei saavuttanut suurta suosiota, joten bonusvapaan k\u00e4yt\u00f6n joustavuutta ja pituutta lis\u00e4ttiin vuosina 2007 ja 2010. <\/p>\n\n\n\n

Vuonna 2013 is\u00e4t saivat ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa itsen\u00e4isen oikeuden kuuden viikon vanhempainvapaaseen (is\u00e4n \u201ckiinti\u00f6vapaa\u201d). Viimeisimm\u00e4ss\u00e4, vuoden 2022 lakiuudistuksessa perhevapaaj\u00e4rjestelm\u00e4 uudistettiin t\u00e4ysin. Raskausvapaan j\u00e4lkeen kahden vanhemman perheiss\u00e4 vanhempainvapaa jaettiin tasan kanssa niin, ett\u00e4 kummallekin vanhemmalle on korvamerkitty oma 6,5 kuukauden kiinti\u00f6, josta korkeintaan 10,5 viikkoa (2,5 kuukautta) voi siirt\u00e4\u00e4 toiselle vanhemmalle. Uudessa j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 vapaita voi my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aiempaa joustavammin, esimerkiksi jaksoittain tai puolikkaina p\u00e4ivin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n



Kuvio 1: Isien vanhempainvapaaetuuksien k\u00e4ytt\u00f6 lapsen syntym\u00e4vuoden mukaan. Sinisell\u00e4 kaikki vanhempainvapaat (pl. hoitovapaa\/kotihoidontuki), oranssilla is\u00e4n kiinti\u00f6vapaat. Vasemmalla miespuolisten k\u00e4ytt\u00e4jien osuus suhteessa
vanhempainetuuksia saaneisiin naisiin, oikealla k\u00e4ytt\u00e4jien vapaan keskipituus p\u00e4ivin\u00e4. Vanhempainvapaita maksetaan kuudelta arkip\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 viikossa, pl. sunnuntait ja arkipyh\u00e4t. L\u00e4hde: Kela.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Vaikka \u00e4idit edelleen k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t valtaosan sek\u00e4 vanhempainvapaap\u00e4ivist\u00e4 ett\u00e4 hoitovapaasta, vuosikymmenten mittaan is\u00e4t ovat v\u00e4hitellen lis\u00e4nneet sek\u00e4 perhevapaiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ett\u00e4 my\u00f6s kotit\u00f6ihin ja lastenhoitoon k\u00e4ytetty\u00e4 aikaa (Ajank\u00e4ytt\u00f6tutkimus<\/a>). 2010-luvulla suurin osa isist\u00e4, 75\u201380 prosenttia, piti ainakin yhden p\u00e4iv\u00e4n isyys- tai vanhempainvapaata eli tyypillisesti v\u00e4hint\u00e4\u00e4n joitakin yhdess\u00e4 \u00e4idin ja vastasyntyneen kanssa pidett\u00e4vi\u00e4 p\u00e4ivi\u00e4. Itsen\u00e4isen kiinti\u00f6vapaan k\u00e4ytt\u00f6 on ollut v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4, mutta lis\u00e4\u00e4ntynyt huomattavasti, kun verrataan vuonna 2011 syntyneiden lasten perheit\u00e4 (noin 30 %) ja vuonna 2021 syntyneiden lasten perheit\u00e4 (56 %). Vapaata k\u00e4ytt\u00e4neiden isien vanhempainvapaan keskipituus on samassa ajassa kasvanut 32 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 44 p\u00e4iv\u00e4\u00e4n (eli reilusta viidest\u00e4 viikosta reiluun seitsem\u00e4\u00e4n viikkoon).<\/p>\n\n\n\n

Tuoreiden tilastotietojen mukaan vuoden 2022 perhevapaauudistus on pident\u00e4nyt isien vapaita merkitt\u00e4v\u00e4sti: ensimm\u00e4iset uuden j\u00e4rjestelm\u00e4n mukaisia vapaita k\u00e4ytt\u00e4neet is\u00e4t olivat vanhempainvapaalla keskim\u00e4\u00e4rin 78 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 eli noin 13 viikkoa (Kela<\/a>). Vapaiden pituudet ovat siis kasvaneet keskim\u00e4\u00e4rin yli kuukaudella. Alustavien tietojen perusteella vaikuttaa my\u00f6s silt\u00e4, ett\u00e4 vapaiden k\u00e4ytt\u00e4jien osuus on kasvanut aiemmasta: uudistuksen j\u00e4lkeen loppuvuonna 2022 syntyneiden lasten perheiss\u00e4 noin 85 prosentissa is\u00e4 piti ainakin jonkin verran perhevapaata ja 69 prosenttia piti vapaata enemm\u00e4n kuin ne kolme viikkoa, jotka saa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yht\u00e4 aikaa \u00e4idin ja vastasyntyneen kanssa (Kelasto<\/a>). Osuudet saattavat viel\u00e4 kasvaa, kun loppuvuonna syntyneiden lasten is\u00e4t pit\u00e4v\u00e4t viimeisi\u00e4 vapaitaan ennen lastensa 2-vuotisp\u00e4iv\u00e4\u00e4. My\u00f6s osa-aikaisen vapaan k\u00e4ytt\u00f6 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kasvattaneen huomattavasti suosiota aiemmasta.<\/p>\n\n\n\n

Miksi isien kannattaa pit\u00e4\u00e4 (enemm\u00e4n) perhevapaita?<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Aiempien tutkimusten perusteella (ks. esim. Bartovan ja Keizerin yhteenveto<\/a>) tied\u00e4mme, ett\u00e4 perhevapaan ja erityisesti itsen\u00e4isen vapaan pit\u00e4minen lis\u00e4\u00e4 hoivavastuun tasaisempaa jakautumista my\u00f6s pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4, mist\u00e4 on monia hy\u00f6tyj\u00e4 niin \u00e4ideille, lapsille kuin isille itselleen. Kun is\u00e4t ottavat enemm\u00e4n vastuuta kotona, \u00e4idit voivat osallistua paremmin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n, mill\u00e4 on merkityst\u00e4 naisten taloudelliseen hyvinvointiin, urakehitykseen ja el\u00e4kekertym\u00e4\u00e4n. Samalla my\u00f6s tyytyv\u00e4isyys parisuhteeseen kasvaa: perhevapaiden jakamisen on n\u00e4ytetty jopa pienent\u00e4v\u00e4n pariskunnan eroriski\u00e4 ja ne saattavat my\u00f6s lis\u00e4t\u00e4 toisen lapsen syntym\u00e4n todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 (Thomas ym. 2022<\/a>). Toisaalta isien ja lasten yhteys s\u00e4ilyy vahvempana my\u00f6s eron j\u00e4lkeen niiss\u00e4 perheiss\u00e4, joissa is\u00e4t ovat k\u00e4ytt\u00e4neet enemm\u00e4n perhevapaita (Ottosen 2014<\/a>). Isien osallistuminen ja perhevapaiden k\u00e4ytt\u00f6 on yhdistetty my\u00f6s parempaan mielenterveyteen, niin \u00e4idin kuin is\u00e4n itsens\u00e4 osalta.<\/p>\n\n\n\n

Millaiset is\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kiinti\u00f6vapaita?<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Aiemmista tutkimuksista (mm. Kinnunen ym. 2024<\/a>, Saarikallio-Torp ja Miettinen 2021<\/a>) tied\u00e4mme, ett\u00e4 is\u00e4n kiinti\u00f6vapaan k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t ovat useammin hyv\u00e4osaisia miehi\u00e4: korkeammin koulutettuja, parempituloisia, palkkaty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4yvi\u00e4, i\u00e4lt\u00e4\u00e4n vanhempia, naimisissa olevia ja kotimaisia kieli\u00e4 \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n puhuvia. My\u00f6s \u00e4idin tilanne vaikuttaa: mit\u00e4 korkeammin koulutettu ja suhteessa hyv\u00e4tuloisempi \u00e4iti, sit\u00e4 useammin is\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kiinti\u00f6vapaataan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n



Kuvio 2: Isien vanhempainvapaan k\u00e4ytt\u00f6 (vanhempainp\u00e4iv\u00e4rahojen saajat) lapsen syntym\u00e4vuoden ja is\u00e4n p\u00e4\u00e4asiallisen toiminnan mukaan. Vasemmalla kaikki is\u00e4t jotka ovat k\u00e4ytt\u00e4neet yhdenkin p\u00e4iv\u00e4n jotakin vanhempainvapaata, oikealla
is\u00e4n itsen\u00e4isen kiinti\u00f6vapaan k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t. Is\u00e4n p\u00e4\u00e4asiallinen toiminta lapsen syntym\u00e4vuoden mukaan. <\/span>
<\/em>
<\/p>\n\n\n\n

Olemme tutkimushankkeissamme tutkineet Kelan ja Tilastokeskuksen koko v\u00e4est\u00f6n kattavilla aineistoilla isien perhevapaiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 vuosina 2009\u20132017 syntyneiden lasten kohdalla. Kuten kuviosta 2 k\u00e4y ilmi, ty\u00f6llisist\u00e4 isist\u00e4 \u2013 yritt\u00e4j\u00e4t mukaan lukien \u2013 suurin osa k\u00e4ytti ainakin jonkin verran vanhempainvapaata. Is\u00e4n kuuden viikon kiinti\u00f6vapaan k\u00e4ytt\u00f6 on lis\u00e4\u00e4ntynyt huomattavasti tutkitulla aikav\u00e4lill\u00e4, mutta etenkin ty\u00f6llisten isien keskuudessa. Vuoden 2013 lakiuudistus lis\u00e4si kiinti\u00f6vapaan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kaikissa ryhmiss\u00e4, mutta voimakkaimmin yritt\u00e4jill\u00e4, joiden joukossa kiinti\u00f6vapaan k\u00e4ytt\u00f6 oli ennen uudistusta ollut hyvin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. Silti on huomioita her\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 viel\u00e4 vuonna 2017 syntyneiden lasten keskuudessa ainoastaan puolet palkkat\u00f6it\u00e4 tekevist\u00e4 isist\u00e4 ja noin kolmannes yritt\u00e4j\u00e4isist\u00e4 k\u00e4ytti p\u00e4iv\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n kuuden viikon is\u00e4kiinti\u00f6st\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n



Kuvio 3: Palkkaty\u00f6t\u00e4 tekevien isien vanhempainvapaan (ml. kaikki isyys- ja vanhempainp\u00e4iv\u00e4rahat) ja is\u00e4n kiinti\u00f6vapaan k\u00e4ytt\u00f6 is\u00e4n koulutustason ja lapsen syntym\u00e4vuoden mukaan.<\/span>
<\/em>
Vuosina 2008\u20132017 syntyneiden lasten kohdalla perusasteen koulutuksen varassa olevista ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yvist\u00e4 isist\u00e4 noin 65\u201370 % k\u00e4ytti ainakin jonkin verran perhevapaata, kun vastaava luku oli huomattavasti suurempi toisen asteen tutkinnon tehneill\u00e4 (80\u201385 %) ja korkeakoulutetuilla isill\u00e4 (85\u201390 %) (kuvio 3). Is\u00e4kiinti\u00f6n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli viel\u00e4 enemm\u00e4n vaihtelua eri koulutustasojen v\u00e4lill\u00e4, varsinkin ennen vuoden 2013 lakimuutosta. Vuonna 2008 syntyneiden lasten korkeimmin koulutetut is\u00e4t k\u00e4yttiv\u00e4t l\u00e4hes nelj\u00e4 kertaa enemm\u00e4n vapaita kuin matalimmin koulutetut. Vuoden 2013 lakiuudistus lis\u00e4si erityisesti matalammin koulutettujen isien kiinti\u00f6vapaan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, niin ett\u00e4 korkeammin ja matalimmin koulutettujen isien ero oli \u201cen\u00e4\u00e4\u201d kaksinkertainen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n



Kuvio 4: Vuosina 2009\u20132017 syntyneiden lasten isien vanhempainvapaan is\u00e4kiinti\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6 Suomen kunnissa. K\u00e4ytt\u00e4jien osuus kaikista isist\u00e4 lapsen syntym\u00e4vuoden asuinkunnan mukaan.<\/span>
<\/em>
Vapaiden k\u00e4ytt\u00f6 vaihtelee my\u00f6s maantieteellisesti (kuvio 4) niin, ett\u00e4 vapaita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tyypillisesti enemm\u00e4n ja pidemp\u00e4\u00e4n suurissa kaupungeissa, hyv\u00e4osaisilla alueilla sek\u00e4 alueilla, joilla puhutaan enemm\u00e4n ruotsia ja joiden asukkailla on liberaalimmat sukupuoliin ja perheisiin liittyv\u00e4t asenteet (Pasanen ym. 2024<\/a>). Testivaiheessa olevalla sovelluksellamme<\/a> voi tarkastella ja vertailla isien ja \u00e4itien vapaita ja n\u00e4iden yhteyksi\u00e4 maakunnittain ja kunnittain.<\/p>\n\n\n\n

Onko is\u00e4n ty\u00f6paikalla v\u00e4li\u00e4?<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Aiemmista tutkimuksista tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ty\u00f6paikalla ja ty\u00f6teht\u00e4vill\u00e4 on merkityst\u00e4 isien perhevapaiden k\u00e4yt\u00f6lle. Is\u00e4t mainitsevat my\u00f6s ty\u00f6h\u00f6n ja toimeentuloon liittyvi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 merkitt\u00e4vimpin\u00e4 estein\u00e4 (pidempien) perhevapaiden k\u00e4yt\u00f6lle (mm. Erola ym. 2022<\/a>, Kinnunen ym. 2024<\/a>, N\u00e4rvi & Salmi 2019<\/a>). Is\u00e4 saattaa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pit\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vapaata esimerkiksi esihenkil\u00f6n tai kollegoiden negatiivisten asenteiden tai ty\u00f6n joustamattomuuden vuoksi, kun taas esihenkil\u00f6n ja kollegoiden tuki ja esimerkki voi helpottaa ty\u00f6n ja perheen yhdist\u00e4mist\u00e4 ja rohkaista is\u00e4\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n (enemm\u00e4n) vapaita.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksessamme tarkastelimme millaiset ty\u00f6paikan rakenteet olivat yhteydess\u00e4 is\u00e4n kiinti\u00f6vapaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n yksityisen sektorin ty\u00f6paikoilla. Tutkimme ty\u00f6paikkojen sukupuolittuneita rakenteita, kilpailullisuutta ja koulutusrakennetta.<\/p>\n\n\n\n

Tuloksistamme k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 vaikka ty\u00f6paikkojen v\u00e4lill\u00e4 oli eroa siin\u00e4 miten usein omilla ominaisuuksilla, erityisesti koulutustasolla. Erot johtuivat siis l\u00e4hinn\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 erilaisiin ty\u00f6paikkoihin valikoituu ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n erilaisia isi\u00e4. Esimerkiksi miesvaltaisilla aloilla is\u00e4t k\u00e4yttiv\u00e4t keskim\u00e4\u00e4rin v\u00e4hemm\u00e4n kiinti\u00f6vapaita, mutta n\u00e4ill\u00e4 ty\u00f6paikoilla ty\u00f6skentelev\u00e4t is\u00e4t olivat keskim\u00e4\u00e4rin matalammin koulutettuja ja yhteys selittyi t\u00e4ysin isien koulutustasolla. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n miesten ja naisten palkkaerot tai ty\u00f6paikan kilpailullisuus (palkkahajonta) ei selitt\u00e4nyt vapaan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, kun isien valikoituminen eri ty\u00f6paikoille oli huomioitu. <\/p>\n\n\n\n

Koska korkeasti koulutetut is\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t yleens\u00e4 enemm\u00e4n kiinti\u00f6vapaita, tarkastelimme my\u00f6s ty\u00f6paikan keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen koulutustason yhteytt\u00e4 kiinti\u00f6vapaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Is\u00e4t k\u00e4yttiv\u00e4t yleisesti hieman v\u00e4hemm\u00e4n vapaita ty\u00f6paikoilla, joissa suurempi osuus isist\u00e4 oli matalammin koulutettuja, mutta tarkemmassa tarkastelussa yhteys n\u00e4kyy l\u00e4hinn\u00e4 korkeakoulutetuilla isill\u00e4: mit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n ty\u00f6paikalla oli muita korkeakoulutettuja isi\u00e4, sit\u00e4 pienempi todenn\u00e4k\u00f6isyys n\u00e4ill\u00e4 isill\u00e4 oli k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kiinti\u00f6vapaata (kuvio 5). T\u00e4m\u00e4 yhteys n\u00e4kyi ennen kaikkea ty\u00f6paikoilla, joissa korkeakoulutettuja ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 oli vain v\u00e4h\u00e4n. T\u00e4llaisilla ty\u00f6paikoilla korkeakoulutetut is\u00e4t voivat kokea muita
vaikeammaksi j\u00e4\u00e4d\u00e4 perhevapaille, koska heid\u00e4n ty\u00f6panoksensa on vaikeampi korvata. Matalasti koulutetut is\u00e4t sen sijaan eiv\u00e4t n\u00e4yt\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n enemp\u00e4\u00e4 vapaita ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, jossa valtaosa muista ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 on korkeakoulutettuja, joskin t\u00e4llaisia isi\u00e4 oli ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n melko v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4h\u00e4n tutkimukseen k\u00e4ytettiin Tilastokeskuksen palkkarakenneaineistoa, josta l\u00f6ytyy vuodesta riippuen noin 55\u201375 % yksityisen sektorin ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4. Tuloksia tulkittaessa on huomioitava, ett\u00e4 aineistosta puuttuu suurin osa pienimmist\u00e4, alle viiden hengen ty\u00f6paikoista sek\u00e4 kokonaisuudessaan maa-, mets\u00e4- ja kalatalous sek\u00e4 kansainv\u00e4liset j\u00e4rjest\u00f6t. Menetelm\u00e4n\u00e4 tutkimuksessa k\u00e4ytettiin Bayes-monitasomallia ty\u00f6paikkakohtaisilla satunnaistermeill\u00e4.<\/span>


<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuvio 5: Is\u00e4n kiinti\u00f6vapaan k\u00e4ytt\u00e4jien osuus is\u00e4n koulutustason ja ty\u00f6paikan korkeakoulutettujen osuuden suhteen. Tummennetut alueet kuvaavat keskimm\u00e4isi\u00e4 80 ja 90 prosenttia isien ty\u00f6paikoista eli kertovat siit\u00e4, millaisissa ty\u00f6paikoissa suurin osa isist\u00e4 ty\u00f6skenteli. Ylin ja alin prosentti on j\u00e4tetty pois kuvasta.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kollegan esimerkki rohkaisee etenkin matalasti koulutettuja isi\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Toisessa tutkimuksessa<\/a> tarkastelimme samassa ty\u00f6paikassa ja ammattiasemassa olevien is\u00e4kollegoiden esimerkin merkityst\u00e4 matalasti ja korkeasti koulutettujen isien kiinti\u00f6vapaan k\u00e4yt\u00f6lle.<\/p>\n\n\n\n

Vuosina 2010\u20132017 syntyneiden lasten isien kohdalla edellisen lapsen saaneen kollegan kiinti\u00f6vapaan k\u00e4ytt\u00f6 lis\u00e4si esikoislapsen is\u00e4n kiinti\u00f6vapaan k\u00e4yt\u00f6n todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin kuusi prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 ja kokeneemman is\u00e4n noin viisi prosenttiyksikk\u00f6\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 oli kuitenkin huomattavaa ajallista vaihtelua sek\u00e4 eroja koulutusryhmien v\u00e4lill\u00e4 (kuvio 6). Yleisesti ottaen edelt\u00e4j\u00e4n esimerkki oli t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 ennen vuoden 2013 lakimuutosta sek\u00e4 matalammin koulutetuille isille. Korkeasti koulutetuille isille kollegan esimerkill\u00e4 oli v\u00e4h\u00e4isempi merkitys.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n



Kuvio 6: Esikoislasten isien kiinti\u00f6vapaan k\u00e4yt\u00f6n todenn\u00e4k\u00f6isyys lapsen syntym\u00e4kohortin, is\u00e4n koulutuksen ja samassa ammattiasemassa olevan kollegan kiinti\u00f6vapaan k\u00e4yt\u00f6n mukaan. Katkoviiva kuvaa vuoden 2013 perhevapaauudistuksen
voimaantuloa.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kollegan esimerkki oli t\u00e4rkeint\u00e4 tilanteessa, jossa edelt\u00e4vist\u00e4, samassa ammattiasemassa olevista is\u00e4kollegoista juuri kukaan ei ollut viel\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4nyt kiinti\u00f6vapaata kyseisell\u00e4 ty\u00f6paikalla (kuvio 7). Mit\u00e4 useampi is\u00e4 oli k\u00e4ytt\u00e4nyt vapaata, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n merkityst\u00e4 edelt\u00e4j\u00e4n esimerkill\u00e4 oli uuden is\u00e4n kiinti\u00f6vapaan k\u00e4yt\u00f6lle. Koulutustason mukaiset erot n\u00e4kyiv\u00e4t my\u00f6s n\u00e4iss\u00e4 tuloksissa. Korkeasti koulutetuille isille edelt\u00e4j\u00e4n esimerkill\u00e4 oli merkityst\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 niiss\u00e4 tilanteissa, kun t\u00e4m\u00e4 oli ty\u00f6paikan ensimm\u00e4inen kiinti\u00f6vapaata k\u00e4ytt\u00e4nyt samassa ammattiasemassa ollut is\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n



Kuvio 7: Edelt\u00e4v\u00e4n is\u00e4n kiinti\u00f6vapaan k\u00e4yt\u00f6n vaikutus esikoislapsen is\u00e4n kiinti\u00f6vapaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n t\u00e4m\u00e4n koulutuksen ja aiempien kiinti\u00f6vapaan k\u00e4ytt\u00e4jien m\u00e4\u00e4r\u00e4n mukaan. Aiempiin k\u00e4ytt\u00e4jiin on huomioitu samassa ammattiasemassa ja
samalla ty\u00f6paikalla olevat is\u00e4t, joiden lapsi oli syntynyt huhtikuussa 2008 tai my\u00f6hemmin.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Tutkimus tehtiin rekisteriaineistolla ja menetelm\u00e4n\u00e4 k\u00e4ytettiin rakenteellisia kausaalimalleja ja Bayes-monitasomallinnusta. <\/p>\n\n\n\n

Valitettavasti meill\u00e4 oli tietoa vain is\u00e4n ty\u00f6paikasta (toimipaikasta), mutta ei siit\u00e4 ketk\u00e4 is\u00e4t tosiasiassa ty\u00f6skenteliv\u00e4t yhdess\u00e4 tai olivat muutenkaan tekemisiss\u00e4. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 rajasimme tarkastelumme pieniin ja keskisuuriin ty\u00f6paikkoihin, jolloin oli todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4, ett\u00e4 is\u00e4t olivat tietoisia toisten isien vapaiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Tuloksia ei siis v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 voi yleist\u00e4\u00e4 suuriin ty\u00f6paikkoihin (noin nelj\u00e4sosa isist\u00e4 ty\u00f6skenteli suurella, yli 250 ty\u00f6ntekij\u00e4n ty\u00f6paikalla). <\/p>\n\n\n\n

Meill\u00e4 ei valitettavasti my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ollut tietoa is\u00e4kiinti\u00f6n k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ensimm\u00e4isten lakimuutosten j\u00e4lkeen vuosina 2003\u20132008. Vuonna 2010 syntyneiden lasten korkeakoulutettujen isien joukossa is\u00e4kiinti\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6 ei ollut en\u00e4\u00e4 erityisen harvinaista (yli 40 % k\u00e4ytti ainakin jonkin verran kiinti\u00f6t\u00e4\u00e4n), mutta alkuvaiheessa kollegan esimerkki on saattanut merkit\u00e4 enemm\u00e4n my\u00f6s korkeasti koulutetuille isille. Arvioimme, ett\u00e4 kokonaisuudessaan kollegan esimerkki lis\u00e4si tutkitulla aikav\u00e4lill\u00e4 kiinti\u00f6vapaiden k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 pieniss\u00e4 ja keskisuurissa yrityksiss\u00e4 9,4 prosentilla eli noin 4800 is\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Vaikuttaako isyysvapaiden k\u00e4ytt\u00f6 negatiivisesti miesten palkkoihin? <\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Isien kiinti\u00f6vapaiden k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4minen on usein yhdistetty siihen, ett\u00e4 poissaolo ty\u00f6paikalta perhesyist\u00e4 voisi hidastaa urakehityst\u00e4. Aikaisempi tutkimuskirjallisuus ei silti anna selke\u00e4\u00e4 vastausta siihen, vaikuttaako (lyhyehk\u00f6n) perhevapaan k\u00e4ytt\u00f6 miesten palkkakehitykseen negatiivisesti. Ruotsalaistutkimukset (Albrecht ym. 1999<\/a>; Evertsson 2016<\/a>) ovat esimerkiksi arvioineet, ett\u00e4 miesten palkka k\u00e4rsii vapaan pit\u00e4misest\u00e4 suhteessa enemm\u00e4n kuin samanpituisen vapaan pit\u00e4neen naisen. L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti palkkavaikutukset ovat silti Ruotsissa sek\u00e4 miesten ett\u00e4 naisten keskuudessa pieni\u00e4 (Evertsson 2016<\/a>). Aiemman suomalaisella aineistolla tehdyn tutkimuksen mukaan vuonna 2003\u20132014 syntyneiden esikoisten is\u00e4t j\u00e4iv\u00e4t palkkakehityksess\u00e4 hieman j\u00e4lkeen, jos he k\u00e4yttiv\u00e4t kiinti\u00f6vapaata. T\u00e4m\u00e4 yhteys n\u00e4kyi kuitenkin l\u00e4hinn\u00e4 matalapalkkaisilla miehill\u00e4 (Morosow ja Cooke 2022<\/a>). <\/p>\n\n\n\n

Omassa, viel\u00e4 tekeill\u00e4 olevassa tutkimuksessamme olemme tarkastelleet Tilastokeskuksen harmonisoidun palkkarakenneaineiston avulla perhevapaiden k\u00e4yt\u00f6n vaikutusta yksityisen sektorin tuntipalkkoihin. Tuloksia tulkittaessa on hyv\u00e4 muistaa, ettei aineisto sis\u00e4ll\u00e4 kaikkia ty\u00f6paikkoja (mm. alle viiden hengen ty\u00f6paikat). Vertasimme vuonna 2013\u20132017 esikoisen saaneita isi\u00e4 vanhempainvapaan keston mukaan. Kuten kuviosta 9 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, kiinti\u00f6vapaita k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t miehet ansaitsivat muita miehi\u00e4 enemm\u00e4n jo alle 30-vuotiaina eli ennen kuin suuri osa heist\u00e4 oli viel\u00e4 saanut lapsia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n



Kuvio 8: Vuonna 2013\u20132017 ensimm\u00e4isen lapsen saaneiden isien keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iset tuntipalkat i\u00e4n mukaan yksityisell\u00e4 sektorilla (vuosina 2008\u20132020). Lapsettomiksi miehiksi lukeutuvat ne, joille ei syntynyt lasta koko ajanjakson aikana.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Analysoimme my\u00f6s miesten palkkakehityst\u00e4 lapsen syntym\u00e4n j\u00e4lkeen siten, ett\u00e4 palkkoja verrattiin heid\u00e4n omaan palkkaansa lapsen syntym\u00e4\u00e4 edelt\u00e4vilt\u00e4 vuosilta (niin sanottu kiinte\u00e4vaikutus- eli fixed effects -malli). Analyyseiss\u00e4 huomioitiin my\u00f6s ty\u00f6kokemuksen tuoma kasvu sek\u00e4 muita palkkakehitykseen vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kuten kuviosta 9a k\u00e4y ilmi, kiinti\u00f6vapaita k\u00e4ytt\u00e4neiden palkkakehitys ei eroa merkitt\u00e4v\u00e4sti miesten odotetusta palkkakehityksest\u00e4 eik\u00e4 niiden isien palkoista, jotka joko j\u00e4ttiv\u00e4t vapaat k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tai hy\u00f6dynsiv\u00e4t ainoastaan kolmen viikon isyysvapaata. Sen sijaan palkkakehitys oli hieman heikompaa miesten keskuudessa, joiden poissaolo t\u00f6ist\u00e4 oli pidempi kuin is\u00e4lle kiinti\u00f6ity vapaa. Tuloksemme viittaavat my\u00f6s siihen, ett\u00e4 negatiivinen yhteys oli hieman voimakkaampaa korkeammin koulutettujen miesten keskuudessa (kuvio 9b). Is\u00e4kiinti\u00f6t\u00e4 pidemm\u00e4nkin vapaan negatiivinen yhteys palkkoihin on silti suhteellisen pieni verrattuna muihin tekij\u00f6ihin (kuten koulutus ja ty\u00f6kokemus).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuvio 9: Muutokset vuonna 2013\u20132017 ensimm\u00e4isen lapsen saaneiden isien tuntipalkoissa yksityisell\u00e4 sektorilla vuosina 2008\u20132020 suhteessa is\u00e4n aiempaan palkkakehitykseen. Malleissa on huomioitu ty\u00f6kokemus, koulutus,
siviilis\u00e4\u00e4ty, seuraavien lasten syntym\u00e4 ja ajallinen trendi.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Jotta paremmin ymm\u00e4rt\u00e4isimme miksi <\/em>pidemm\u00e4t vapaat ovat yhteydess\u00e4 negatiiviseen kehitykseen, jatkamme vertaamalla isyysvapaita k\u00e4ytt\u00e4vien miesten palkkoja suhteessa muihin saman ty\u00f6paikan isiin. <\/p>\n\n\n\n

Miten tukea isien vapautta valita perhevapaa?<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Suomessa on vuosien varrella keskusteltu paljon siit\u00e4, tulisiko perhevapaita kehitt\u00e4ess\u00e4 painottaa enemm\u00e4n valinnanvapautta vai sukupuolten tasa-arvoa. <\/p>\n\n\n\n

Toisin kuin useimmissa muissa Pohjoismaissa, Suomessa \u00e4itien valinnanvapautta pidettiin pitk\u00e4\u00e4n ensisijaisena, kunnes vuonna 2022 perhevapaaj\u00e4rjestelm\u00e4 koki t\u00e4ysremontin kohti vahvempaa pyrkimyst\u00e4 tasa-arvoon. Edelleen keskustelu aiheen ymp\u00e4rill\u00e4 on kuitenkin keskittynyt ennen kaikkea naisten ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n osallistumiseen ja hoivaty\u00f6n jakautumiseen perheiss\u00e4 tai toisaalta vaatimuksiin antaa perheille (tai naisille) vapaus valita miten vapaat perheiss\u00e4 jaetaan. Todellinen valinnanvapaus on kuitenkin n\u00e4enn\u00e4ist\u00e4 niin kauan, kun \u201cjaettavat\u201d vapaat koetaan tosiasiassa \u00e4idin vapaiksi niin perheiss\u00e4 kuin ty\u00f6paikoilla. Is\u00e4lle korvamerkityt vapaat, erityisesti ne p\u00e4iv\u00e4t joita ei voi siirt\u00e4\u00e4 \u00e4idille, sen sijaan l\u00e4hett\u00e4v\u00e4t vahvan signaalin isien hoivavastuun t\u00e4rkeydest\u00e4 my\u00f6s ty\u00f6paikoille, ja ovatkin eritt\u00e4in t\u00e4rkeit\u00e4 nimenomaan mahdollistamaan valinnanvapaus my\u00f6s isille.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka matalammin koulutetut ja pienituloiset is\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t perhevapaita v\u00e4hemm\u00e4n ja lyhyemm\u00e4n aikaa, ei t\u00e4st\u00e4 voi vet\u00e4\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 is\u00e4t eiv\u00e4t olisi halunneet pit\u00e4\u00e4 (enemm\u00e4n) vapaita. Vapaiden k\u00e4ytt\u00f6 on kasvanut kaikissa koulutusryhmiss\u00e4. Kuten kollegoiden vapaiden k\u00e4yt\u00f6n vaikutuksia tarkastellut tutkimuksemme osoittaa, is\u00e4kollegoiden esimerkki oli erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 juuri niille isille, joiden viiteryhm\u00e4ss\u00e4 is\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n vapaita. <\/p>\n\n\n\n

Siin\u00e4 miss\u00e4 hyv\u00e4osaiset perheet helpommin tekev\u00e4t mit\u00e4 haluavat, ovat isien omat kiinti\u00f6t todenn\u00e4k\u00f6isesti erityisen t\u00e4rkeit\u00e4 mahdollistamaan vapaiden k\u00e4ytt\u00f6 niiss\u00e4 perheiss\u00e4, joissa on v\u00e4hemm\u00e4n taloudellisia, kulttuurisia ja sosiaalisia resursseja. <\/p>\n\n\n\n

Perhevapaaj\u00e4rjestelm\u00e4n jatkoa mietitt\u00e4ess\u00e4 olisikin hyv\u00e4 antaa aiempaa suurempi painoarvo sille, miten voisimme parhaiten lis\u00e4t\u00e4 juuri n\u00e4iden isien mahdollisuuksia k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s pidempi\u00e4 perhevapaita.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittajat<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Satu Helske<\/strong> on sosiologian dosentti ja tilastotieteen tohtori ja ty\u00f6skentelee INVEST-tutkimuskeskuksessa<\/a> vanhempana erikoistutkijana. H\u00e4n johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa PREDLIFE-konsortiota<\/a> ja ty\u00f6skentelee my\u00f6s osana Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa FLUX-hanketta<\/a>. Tutkimuksessaan Helske on kiinnostunut erilaisista eriarvoisuuteen ja el\u00e4m\u00e4nkulkuun liittyvist\u00e4 kysymyksist\u00e4. Parhaillaan h\u00e4n tutkii erityisesti isien perhevapaiden pit\u00e4misen syit\u00e4 ja seurauksia.<\/p>\n\n\n\n

Anna Erika H\u00e4gglund <\/strong>on sosiologian tohtori ja ty\u00f6skentelee INVEST-tutkimuskeskuksessa<\/a> tutkijatohtorina Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa ‘Parempi huipulla?’<\/a>. H\u00e4gglundia kiinnostaa ty\u00f6markkinoiden sukupuolittunut rakenne ja perheellistymisen vaikutukset ty\u00f6uriin. Parhaillaan h\u00e4n tutkii perhevapaiden seurauksia eri sosioekonomisissa ryhmiss\u00e4 Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.<\/p>\n\n\n\n

Blogisteksti\u00e4 on muokattu 24.2.2025 ty\u00f6paikan rakenteita koskevan artikkelin osalta. Blogitekstin julkaisemisen j\u00e4lkeen selvisi, ett\u00e4 Tilastokeskuksen toimipaikkatiedot eiv\u00e4t ole yhtenevi\u00e4 julkisen sektorin sis\u00e4ll\u00e4, joten emme valitettavasti pysty luotettavasti tunnistamaan julkisen sektorin toimipaikkoja. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 tutkimuksemme rajattiin yksityisen sektorin ty\u00f6paikkoihin, mik\u00e4 muutti hieman joitakin tuloksia. Blogiteksti\u00e4 muokattiin yhdenmukaiseksi tieteellisen artikkelin tulosten kanssa.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Julkaisut<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Chapman, S.N., Kotim\u00e4ki, S., Helske, S., & H\u00e4gglund, A.E. (2024). Support or suppress: Father\u2019s parental leave uptake in the workplace context in Finland.<\/a> INVEST Working Papers 102\/2024, FLUX Working Papers 26\/2024.<\/p>\n\n\n\n

Helske, S., Helske, J., Chapman, S. N., Kotim\u00e4ki, S., Salin, M., & Tikka, S. (2024). Heterogeneous workplace peer effects in fathers\u2019 parental leave uptake in Finland<\/a>. INVEST Working Papers 96\/2024, FLUX Working Papers 23\/2024.<\/p>\n\n\n\n

Pasanen, T.-M., Helske, S., Giuliani, G.A., Chapman, S.N., & Helske, J. (2024). Adaptation to paternal leave policies in Finnish municipalities: changing gender norms and cross-border policy legacies<\/a>. INVEST Working Papers 103\/2024, FLUX Working Papers 27\/2024.<\/p>\n\n\n\n

Tikka, S., Helske, S., & Chapman, S. Vanhempainvapaat Suomessa<\/a> -karttasovellus (beta-versio).<\/p>\n\n\n\n

Tutkimushankkeet ja rahoitus<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Tutkimuksia on rahoittanut Suomen Akatemia (PREDLIFE-hanke<\/a>, CAUSALTIME-hanke<\/a>, Parempi huipulla? -hanke<\/a> ja INVEST-lippulaiva<\/a>) sek\u00e4 Strategisen tutkimuksen neuvosto (FLUX-hanke<\/a>). <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n

Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Satu Helske ja Anna Erika H\u00e4gglund Suomessa on houkuteltu isi\u00e4 perhevapaille jo 1970-luvun lopulta, ja perhevapaaj\u00e4rjestelm\u00e4 onkin k\u00e4ynyt l\u00e4pi monenlaisia pienempi\u00e4 ja suurempia uudistuksia vuosikymmenten aikana. Vuodesta 1993 asti is\u00e4ll\u00e4 on ollut itsen\u00e4inen oikeus kolmen viikon isyysvapaaseen, jota on voinut vapaasti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 \u00e4itiys- ja vanhempainrahakaudella. Vanhempainvapaan is\u00e4kiinti\u00f6 otettiin ensimm\u00e4isen kerran k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 2003. Alkuun is\u00e4kiinti\u00f6 …<\/p>\n","protected":false},"author":13,"featured_media":2554,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[723,722],"tags":[544,646,644,642,647,111,489,570,602,643],"class_list":["post-2539","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-equality","category-families","tag-isa","tag-isakiintio","tag-isavapaa","tag-isyys","tag-lainsaadanto","tag-perhe","tag-perhevapaa","tag-tyoelama","tag-vanhemmuus","tag-vanhempainvapaa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2539","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/users\/13"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2539"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2539\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2639,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2539\/revisions\/2639"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2554"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2539"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2539"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2539"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}