{"id":2564,"date":"2024-12-12T13:27:40","date_gmt":"2024-12-12T11:27:40","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/?p=2564"},"modified":"2025-10-27T09:48:05","modified_gmt":"2025-10-27T07:48:05","slug":"tyttojen-ja-poikien-valinen-osaamiskuilu-on-suurempi-paattotodistuksen-arvosanoissa-kuin-pisa-tuloksissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/2024\/12\/12\/tyttojen-ja-poikien-valinen-osaamiskuilu-on-suurempi-paattotodistuksen-arvosanoissa-kuin-pisa-tuloksissa\/","title":{"rendered":"Tytt\u00f6jen ja poikien v\u00e4linen osaamiskuilu on suurempi p\u00e4\u00e4tt\u00f6todistuksen arvosanoissa kuin PISA-tuloksissa"},"content":{"rendered":"\n

Hannu Lehti & Markus Laaninen<\/strong>

Tytt\u00f6jen ja poikien v\u00e4linen osaamiskuilu on Suomessa yksi suurimmista OECD-maiden keskuudessa. Tyt\u00f6t saavat poikia parempia kouluarvosanoja erityisesti \u00e4idinkieless\u00e4 ja menestyv\u00e4t poikia paremmin lukutaidon PISA-testeiss\u00e4. Aikaisemman tutkimuskirjallisuuden mukaan tytt\u00f6jen ja poikien v\u00e4linen osaamiskuilu on kuitenkin ollut pienempi standardoiduissa testeiss\u00e4 (kuten PISA) kuin kouluarvosanoissa.<\/p>\n\n\n\n

Yhdeksi syyksi sukupuolten v\u00e4liseen osaamiskuiluun kouluarvosanoissa on ehdotettu, ett\u00e4 koulumaailmassa arvostetaan enemm\u00e4n tyt\u00f6ille tyypillisempi\u00e4 ei-kognitiivisia piirteit\u00e4. N\u00e4m\u00e4 piirteet, kuten ahkeruus, itsekuri ja tunnollisuus, tuottavat kouluissa toivottua k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Pojat ovat puolestaan keskim\u00e4\u00e4rin v\u00e4hemm\u00e4n kiinnostuneita lukemisesta, he tekev\u00e4t heikommin kotiteht\u00e4vi\u00e4 ja heid\u00e4n itses\u00e4\u00e4telyss\u00e4 on heikompaa. Pojilla ilmenee my\u00f6s enemm\u00e4n oppimiseen vaikuttavia neurokehityksellisi\u00e4 h\u00e4iri\u00f6it\u00e4, kuten ADHD:ta sek\u00e4 oppimisvaikeuksia.<\/p>\n\n\n\n

Kognitiivisten kykyjen lis\u00e4ksi my\u00f6s ei-kognitiiviset piirteet voivat heijastua eri oppiaineiden arvosanoihin. Toisaalta, ei-kognitiiviset tekij\u00e4t eiv\u00e4t oletettavasti vaikuta suoraan standardoitujen testien tuloksiin, koska n\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t ole opettajien arvioimina. Ei-kognitiiviset kyvyt ja piirteet voivatkin vaikuttaa siihen, ett\u00e4 pojat saavat keskim\u00e4\u00e4rin tytt\u00f6j\u00e4 heikompia kouluarvosanoja suhteessa standardoitujen testien tuloksiin. Vertailemalla sukupuolten v\u00e4lisi\u00e4 eroja PISA-tuloksissa ja kouluarvosanoissa voimme arvioida, saavatko pojat opettajilta heikompia arvosanoja kuin PISA-tulokset ennustavat.<\/p>\n\n\n\n

Koulumaailmassa arvostettuja ei-kognitiivisia kykyj\u00e4 on keskim\u00e4\u00e4rin v\u00e4hemm\u00e4n oppilailla, joiden sosioekonominen tausta on matala. Koska poikien oppimistuloksissa on enemm\u00e4n vaihtelua, voidaan olettaa, ett\u00e4 sukupuolten v\u00e4liset erot kouluarvosanoissa ovat suurimpia niiden oppilaiden keskuudessa, joilla on matala sosioekonominen tausta.  My\u00f6s koulun oppilasaines voi vaikuttaa sukupuolten v\u00e4lisiin eroihin arvosanoissa.

Voidaan ajatella, ett\u00e4 mit\u00e4 suurempi osuus koulussa on oppilaita joiden sosioekonominen tausta on matala, sit\u00e4 suurempia ovat my\u00f6s sukupuolten v\u00e4liset erot arvosanoissa. T\u00e4ten koulun oppilaskoostumus olisi vahvemmin yhteydess\u00e4 poikien koulunk\u00e4yntiin ja arvosanoihin verrattuna tytt\u00f6ihin.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 tutkimme?<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Tutkimme tytt\u00f6jen ja poikien v\u00e4list\u00e4 eroa \u00e4idinkielen arvosanoissa ja sek\u00e4 lukutaidon PISA-testeiss\u00e4. Aineistoina hy\u00f6dynsimme Suomen PISA-aineistoja vuosilta 2000, 2003, 2006, 2009, 2012 ja 2015. Lis\u00e4ksi tarkastelimme \u00e4idinkielen arvosanoja toisen asteen yhteishaun rekistereist\u00e4 samoilta vuosilta ja samoilta syntym\u00e4kohorteilta. Vertailumme kouluarvosanoissa ja PISA-testiss\u00e4 perustuu siis niiden syntym\u00e4kohorttien vertailuun, jotka suorittivat PISA-testit. Lis\u00e4ksi vuoden 2000 PISA-aineiston osalta pystyimme hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n oppilaiden itseraportoimaa tietoa \u00e4idinkielen arvosanasta. <\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isen\u00e4 tarkastelimme sukupuolten v\u00e4list\u00e4 osaamiskuilua \u00e4idinkielen arvosanoissa sek\u00e4 lukutaidon PISA-testituloksissa. Toiseksi, tarkastelimme kuinka kiinnostus ja vaivann\u00e4k\u00f6 oppimiseen sek\u00e4 l\u00e4ksyjen tekeminen kytkeytyv\u00e4t sukupuolten v\u00e4liseen osaamiskuiluun. Kolmanneksi, tutkimme kuinka oppilaiden sosioekonominen tausta sek\u00e4 koulun keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen sosioekonominen oppilaskoostumus ovat yhteydess\u00e4 sukupuolten v\u00e4liseen osaamiskuiluun.<\/p>\n\n\n\n

Keskeisi\u00e4 havaintoja sukupuolten osaamiskuilusta<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Tulosten mukaan pojat saavat opettajien antamissa arvosanoissa heikompia tuloksia kuin mit\u00e4 voisi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 heid\u00e4n PISA-tulosten perusteella. Siten sukupuolten v\u00e4liset erot olivat suurempia p\u00e4\u00e4tt\u00f6todistuksen \u00e4idinkielen arvosanoissa kuin lukutaidon PISA- tuloksissa. T\u00e4m\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n kuviossa 1, jonka mukaan pojat menestyv\u00e4t PISA-testin lukutaidon teht\u00e4viss\u00e4 0,56 keskihajontaa tytt\u00f6j\u00e4 heikommin. Sen sijaan \u00e4idinkielen arvosanoissa pojat menestyv\u00e4t 0,81 keskihajontaa tytt\u00f6j\u00e4 heikommin. Sukupuolten v\u00e4linen osaamisero on siis 0,25 keskihajontaa pienempi lukutaidon PISA-tuloksissa kuin peruskoulun p\u00e4\u00e4tt\u00f6todistuksen \u00e4idinkielen arvosanoissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuvio 1. Lukutaidon PISA-tulosten ja \u00e4idinkielen arvosanojen erot poikien ja tytt\u00f6jen v\u00e4lill\u00e4 sek\u00e4 arvosanojen ja PISA-tulosten erotus sukupuolten v\u00e4lill\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Ero tytt\u00f6jen ja poikien \u00e4idinkielen arvosanoissa selittyi osittain sill\u00e4, ett\u00e4 poikien kiinnostus lukemiseen, panostus koulut\u00f6ihin sek\u00e4 tunnollisuus kotiteht\u00e4vien tekemisess\u00e4 oli tytt\u00f6j\u00e4 heikompaa. Etenkin kiinnostus lukemiseen selitti poikien ja tytt\u00f6jen v\u00e4list\u00e4 eroa \u00e4idinkielen arvosanoissa. <\/p>\n\n\n\n

Edell\u00e4 mainitut kouluty\u00f6h\u00f6n sitoutumiseen vaikuttavat tekij\u00e4t, oppilaiden sosioekonominen tausta sek\u00e4 PISA-testien tulokset selittiv\u00e4t 45 prosenttia sukupuolten v\u00e4lisest\u00e4 osaamiskuilusta \u00e4idinkielen arvosanoissa. Loppuosa sukupuolten v\u00e4lisest\u00e4 osaamiskuilusta liittyykin siis tekij\u00f6ihin, joita emme kyenneet t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa mittaamaan. N\u00e4it\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 voivat olla esimerkiksi poikien ja tytt\u00f6jen erot k\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4 ja itses\u00e4\u00e4telyss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Oppilaiden sosioekonominen asema ei kytkeytynyt sukupuolten v\u00e4liseen osaamiskuiluun. Sen sijaan sukupuolten v\u00e4linen osaamiskuilu \u00e4idinkielen arvosanoissa oli keskim\u00e4\u00e4rin suurempi kouluissa, joissa oppilaiden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen sosioekonominen koostumus oli matala (Kuvio 2). Koulun oppilaiden sosioekonominen koostumus ei ollut kuitenkaan yhteydess\u00e4 tytt\u00f6jen ja poikien osaamisen eroihin PISA-tuloksissa. N\u00e4m\u00e4 tulokset voivat heijastaa sit\u00e4, kuinka koulun ymp\u00e4rist\u00f6 muokkaa vertaistensa normeja ja asenteita opiskeluun, mik\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isi vaikuttavan enemm\u00e4n poikiin kuin tytt\u00f6ihin. Toisaalta koulun oppilaiden sosioekonominen koostumus voi vaikuttaa opettajien arvosteluun poikien kohdalla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuvio 2. Poikien ja tytt\u00f6jen standardoidut \u00e4idinkielen arvosanat (Y-akseli) koulun oppilaiden sosioekonomisen koostumuksen mukaan (X-akseli).<\/em> <\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 havainnot merkitsev\u00e4t koulutukselle?<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Tyt\u00f6t sitoutuvat koulut\u00f6ihin ja k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t koulussa keskim\u00e4\u00e4rin poikia paremmin. T\u00e4m\u00e4 voi vaikuttaa tiedostamattomasti osaamisen arviointiin. Tietoisuus n\u00e4ist\u00e4 ennakko-oletuksista voi auttaa v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n poikien ep\u00e4edullista asemaa luokassa. T\u00e4m\u00e4 koskee erityisesti niit\u00e4 poikia, jotka ovat kouluissa, joissa oppilaiden sosioekonominen tausta on matala. <\/p>\n\n\n\n

Jos arvosanoihin sis\u00e4ltyy ei-kognitiivisia tekij\u00f6it\u00e4, se voi heikent\u00e4\u00e4 poikien akateemista itseluottamusta ja rajoittaa heid\u00e4n mahdollisuuksiaan jatko-opintoihin. Heikommat arvosanat heikent\u00e4v\u00e4t poikien lukioon ja siten my\u00f6s korkea-asteelle hakeutumista. <\/p>\n\n\n\n

Laskimme, ett\u00e4 mik\u00e4li poikien arvosanajakaumat vastaisivat PISA-testien jaukaumia, poikien arvosanat nousisivat \u00e4idinkieless\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin 7,2:sta 7,9:\u00e4\u00e4n. Puolestaan matematiikan osalta nousua tulisi 7,5:st\u00e4 8,2:een.<\/p>\n\n\n\n

Sukupuolten v\u00e4lisen osaamiskuilun kaventamiseksi tulisi pohtia, kuinka ei-kognitiivisten tekij\u00f6iden painoa v\u00e4hennett\u00e4isiin osaamisen arvioinnissa. N\u00e4in voitaisiin tarjota oikeudenmukaisempi arviointi sukupuolesta tai sosioekonomisesta taustasta riippumatta. <\/p>\n\n\n\n

Kun Suomi ja muut maat pyrkiv\u00e4t varmistamaan tasa-arvoa koulutuksessa, sukupuolten osaamiskuilun ymm\u00e4rt\u00e4minen on avainasemassa. Arviointij\u00e4rjestelmien kehitt\u00e4minen ja motivoivien oppimisstrategioiden tukeminen voivat luoda ymp\u00e4rist\u00f6n, jossa kaikkien oppilaiden potentiaali tunnistetaan tasa-arvoisesti.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittajat: 
Hannu Lehti, akatemiatutkija, Invest tutkimuskeskus ja lippulaiva, Turun yliopisto
Markus Laaninen, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija, Invest tutkimuskeskus ja lippulaiva, Turun yliopisto<\/em><\/p>\n\n\n\n

Alkuper\u00e4inen tutkimus:
Lehti, Hannu & Laaninen, Markus (2024) The gender achievement gap in grades and standardised tests \u2014 what accounts for gender inequality? <\/a>Frontiers in Sociology 9\/2024. <\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n

Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hannu Lehti & Markus Laaninen Tytt\u00f6jen ja poikien v\u00e4linen osaamiskuilu on Suomessa yksi suurimmista OECD-maiden keskuudessa. Tyt\u00f6t saavat poikia parempia kouluarvosanoja erityisesti \u00e4idinkieless\u00e4 ja menestyv\u00e4t poikia paremmin lukutaidon PISA-testeiss\u00e4. Aikaisemman tutkimuskirjallisuuden mukaan tytt\u00f6jen ja poikien v\u00e4linen osaamiskuilu on kuitenkin ollut pienempi standardoiduissa testeiss\u00e4 (kuten PISA) kuin kouluarvosanoissa. Yhdeksi syyksi sukupuolten v\u00e4liseen osaamiskuiluun kouluarvosanoissa on ehdotettu, …<\/p>\n","protected":false},"author":13,"featured_media":2569,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[719,724,723],"tags":[],"class_list":["post-2564","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-children","category-education","category-equality"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2564","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/users\/13"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2564"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2564\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2572,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2564\/revisions\/2572"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2569"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2564"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2564"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2564"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}