{"id":2617,"date":"2025-02-19T10:04:34","date_gmt":"2025-02-19T08:04:34","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/?p=2617"},"modified":"2025-10-27T09:43:14","modified_gmt":"2025-10-27T07:43:14","slug":"pitaisiko-aikuisten-lasten-ottaa-vastuu-ikaantyvien-vanhempiensa-pitkaaikaishoidosta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/2025\/02\/19\/pitaisiko-aikuisten-lasten-ottaa-vastuu-ikaantyvien-vanhempiensa-pitkaaikaishoidosta\/","title":{"rendered":"Pit\u00e4isik\u00f6 aikuisten lasten ottaa vastuu ik\u00e4\u00e4ntyvien vanhempiensa pitk\u00e4aikaishoidosta?"},"content":{"rendered":"\n

Mirkka Danielsbacka & Antti O. Tanskanen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Otsikossa esitettyyn kysymykseen vastataan Pohjois-Euroopan maissa useammin \u201dei\u201d, kun taas Etel\u00e4 ja It\u00e4-Euroopan maissa siihen vastataan useammin \u201dkyll\u00e4\u201d. Kysymys siit\u00e4, kenell\u00e4 on vastuu vanhusten hoivasta, on t\u00e4rke\u00e4 vauhdilla ik\u00e4\u00e4ntyviss\u00e4 Euroopan maissa.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimme eurooppalaisten hoiva-asenteita The European Value Study<\/em> (EVS) -aineistolla, joka on ker\u00e4tty vuosien 2017 ja 2020 v\u00e4lill\u00e4 Euroopan eri maista. Tutkimusaineistossa oli mukana yli 18-vuotiaita vastaajia 21 maasta: It\u00e4valta, Bulgaria, Kroatia, T\u0161ekki, Tanska, Viro, Suomi, Ranska, Saksa, Unkari, Italia, Latvia, Liettua, Hollanti, Puola, Portugali, Romania, Slovakia, Slovenia, Espanja ja Ruotsi. <\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksen kyselyss\u00e4 vastaajille esitettiin seuraava v\u00e4ite: \u201dAikuisilla lapsilla on velvollisuus tarjota pitk\u00e4aikaishoivaa vanhemmilleen\u201d. Heit\u00e4 pyydettiin kertomaan kuinka samaa mielt\u00e4 he ovat v\u00e4itteen kanssa. Vastausvaihtoehdot vaihtelivat 1:n (on vahvasti eri mielt\u00e4) ja 5:n (on vahvasti samaa mielt\u00e4) v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kaikista Euroopan maista vastaajat Suomessa olivat kaikkein eniten eri mielt\u00e4 v\u00e4itteen kanssa (keskiarvo 2,59), kun taas kroatialaiset olivat eniten samaa mielt\u00e4 v\u00e4itteen kanssa (keskiarvo 4,19).<\/p>\n\n\n\n

Oletimme, ett\u00e4 erilaiset maakohtaiset muuttujat selitt\u00e4v\u00e4t vaihtelua eri maiden vastaajien v\u00e4lill\u00e4. Tutkimuksessa selvisikin, ett\u00e4 maissa, joissa virallisia pitk\u00e4aikaishoidon palveluita oli enemm\u00e4n saatavilla ja joissa niiden laatu koettiin paremmaksi, aikuisten lasten hoivavastuuta kannatettiin v\u00e4hemm\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Yksil\u00f6tason muuttujien tarkastelu puoletaan osoitti, ett\u00e4 kielteisimmin aikuisten lasten hoivavastuuseen suhtautuivat naiset ja keski-ik\u00e4iset eli juuri he, jotka tutkimusten mukaan kantavat suurimman hoivataakan l\u00e4heisist\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Euroopan Unionin tavoitteena on ollut parantaan ty\u00f6llisyysastetta nostamalla el\u00e4kkeelle j\u00e4\u00e4misen ik\u00e4\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4 onkin toteutunut, sill\u00e4 esimerkiksi 55\u201364-vuotiaiden naisten ty\u00f6llisyysaste on noussut 35 %:sta 55 %:iin vuosien 2009 ja 2022 v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 voi olla er\u00e4s syy siihen, miksi samaan aikaan erityisesti keski-ik\u00e4isten naisten asenne vanhempien hoivavelvollisuutta kohtaan on muuttunut negatiivisemmaksi koko Euroopassa (K\u00e4\u00e4ri\u00e4inen ym., 2024).<\/p>\n\n\n\n

Koska halukkuus ottaa vastuu vanhempiensa pitk\u00e4aikaishoidosta on vahvasti yhteydess\u00e4 hyvinvointivaltion tarjoamien hoivapalveluiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja laatuun, voidaan my\u00f6s kysy\u00e4, v\u00e4hent\u00e4\u00e4k\u00f6 hyvinvointivaltio ihmisten halukkuutta auttaa vanhempia sukupolvia. Aiempi tutkimus ei kuitenkaan ole tukenut t\u00e4t\u00e4 ep\u00e4ilyst\u00e4: kattavammat ja laadukkaammat julkiset hoivapalvelut pikemminkin lis\u00e4\u00e4v\u00e4t ihmisten valmiutta antaa kevytt\u00e4 ep\u00e4virallista apua kuin v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 vaikka intensiiviseen hoivaan ei ollakaan valmiita (Verbakel, 2018).<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksemme osoittaa, suomalaiset eiv\u00e4t ole samaa mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 vanhempien pitk\u00e4aikaishoidon tulisi olla aikuisten lasten vastuulla. Hoivapalveluiden karsiminen kuitenkin todenn\u00e4k\u00f6isesti tarkoittaa, ett\u00e4 yh\u00e4 useammin aikuiset lapset joutuvat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kantamaan hoivavastuuta vanhemmistaan.<\/p>\n\n\n\n


Mirkka Danielsbacka ty\u00f6skentelee Eriarvoisuuden, interventioiden ja uuden hyvinvointiyhteiskunnan tutkimuskeskus ja lippulaiva INVESTin apulaisprofessorina sek\u00e4 V\u00e4est\u00f6ntutkimuslaitoksen osa-aikaisena erikoistutkijana tutkien mm. isovanhemmuutta, ik\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4, perhesuhteita, sukupolvia ja digitalisaation vaikutusta perheisiin. H\u00e4n toimii Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman \u201cSosiaaliset verkostot, syntyvyys ja
hyvinvointi ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4ss\u00e4 v\u00e4est\u00f6ss\u00e4 (NetResilience)\u201d -konsortion \u201dIk\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 Suomi\u201d -ty\u00f6paketin johtajana.

Antti O. Tanskanen toimii sosiaalitieteiden professorina Turun yliopistossa sek\u00e4 tutkimusprofessorina V\u00e4est\u00f6liiton V\u00e4est\u00f6ntutkimuslaitoksessa. H\u00e4nen tutkimusteemojaan ovat perhe- ja sukulaisuussuhteet, hyvinvointi, aktiivinen ik\u00e4\u00e4ntyminen, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutos sek\u00e4
vapaaehtoisty\u00f6 ja hyv\u00e4ntekev\u00e4isyys. Tanskanen toimii Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman \u201cSosiaaliset verkostot, syntyvyys ja hyvinvointi ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4ss\u00e4 v\u00e4est\u00f6ss\u00e4 (NetResilience)\u201d -konsortion johtajana sek\u00e4 vastuullisena tutkija Suomen Akatemian rahoittamassa KinExposure -hankkeessa.
<\/em><\/p>\n\n\n\n

Teksti perustuu artikkeliin: K\u00e4\u00e4ri\u00e4inen, J., Tanskanen, A.O. & Danielsbacka, M. (2024), Formal long-term care, individualisation and filial responsibility: a multi-level analysis of 21 European countries<\/a><\/em>, International Journal of Sociology and Social Policy, Vol. 44 No. 13\/14, pp. 116-131. <\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4ksi l\u00e4hteen\u00e4 on k\u00e4ytetty:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

K\u00e4\u00e4ri\u00e4inen, J., Danielsbacka, M., & Tanskanen, A. (2024). Attitudes Towards Filial Responsibility in 11 European Countries: Changes Between 2001 and 2017<\/a>. Finnish Yearbook of Population Research, 57, 81\u2013106. <\/p>\n\n\n\n

K\u00e4\u00e4ri\u00e4inen, J. (2024). Onko aikuisilla lapsilla velvollisuus huolehtia ik\u00e4\u00e4ntyvien vanhempiensa pitk\u00e4aikaishoivasta?<\/a> Yhteiskuntapolitiikka 5-6\/2024.<\/p>\n\n\n\n

Verbakel, E. (2018),\u201cHow to understand informal caregiving patterns in Europe? The role of formal long-term care provisions and family care norms<\/a>\u201d, Scandinavian Journal of Public Health, Vol. 46 No. 4, pp. 436-447, doi: 10.1177\/1403494817726197.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n

Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mirkka Danielsbacka & Antti O. Tanskanen Otsikossa esitettyyn kysymykseen vastataan Pohjois-Euroopan maissa useammin \u201dei\u201d, kun taas Etel\u00e4 ja It\u00e4-Euroopan maissa siihen vastataan useammin \u201dkyll\u00e4\u201d. Kysymys siit\u00e4, kenell\u00e4 on vastuu vanhusten hoivasta, on t\u00e4rke\u00e4 vauhdilla ik\u00e4\u00e4ntyviss\u00e4 Euroopan maissa. Tutkimme eurooppalaisten hoiva-asenteita The European Value Study (EVS) -aineistolla, joka on ker\u00e4tty vuosien 2017 ja 2020 v\u00e4lill\u00e4 Euroopan …<\/p>\n","protected":false},"author":13,"featured_media":2619,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[722],"tags":[551,237,669,111,670,672,671,512],"class_list":["post-2617","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-families","tag-hoiva","tag-hyvinvointi","tag-ikaantyminen","tag-perhe","tag-perhesuhteet","tag-sukulaisuussuhde","tag-sukupolvet","tag-vanhemmat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2617","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/users\/13"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2617"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2617\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2624,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2617\/revisions\/2624"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2619"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2617"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2617"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2617"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}