{"id":2646,"date":"2025-03-19T09:31:38","date_gmt":"2025-03-19T07:31:38","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/?p=2646"},"modified":"2025-10-27T10:21:04","modified_gmt":"2025-10-27T08:21:04","slug":"perinataalimielenterveys-tukeminen-ja-haasteiden-tunnistaminen-aitiysneuvolassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/2025\/03\/19\/perinataalimielenterveys-tukeminen-ja-haasteiden-tunnistaminen-aitiysneuvolassa\/","title":{"rendered":"Perinataalimielenterveys \u2013 tukeminen ja haasteiden tunnistaminen \u00e4itiysneuvolassa"},"content":{"rendered":"\n<p><strong>Mari Berglund ja Tiia St\u00e5hlberg<\/strong><br><br>Perinataalimielenterveys viittaa raskauden ja synnytyksen j\u00e4lkeiseen aikaan liittyv\u00e4\u00e4n psyykkiseen hyvinvointiin. Se kattaa mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6t, kuten masennuksen, ahdistuksen ja traumaper\u00e4iset reaktiot, mutta my\u00f6s psyykkisen hyvinvoinnin yll\u00e4pit\u00e4misen ja vahvistamisen. <\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 el\u00e4m\u00e4nvaihe on psykologisesti herkk\u00e4 ja muutosaltis, mink\u00e4 vuoksi perinataalimielenterveyden tukeminen on keskeinen osa \u00e4itiyshuoltoa. \u00c4itiysneuvolan terveydenhoitajilla on keskeinen rooli mielenterveyden haasteiden tunnistamisessa, puheeksi ottamisessa ja tarvittavien tukitoimien k\u00e4ynnist\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><strong>Raskausaika herkkyyden vaiheena<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<p>Raskaus ja synnytyksen j\u00e4lkeinen aika ovat voimakkaita kehollisia ja emotionaalisia muutosvaiheita, joissa mieliala ja psyykkinen tasapaino voivat vaihdella huomattavasti. Raskausaika tuo mukanaan hormonaalisia muutoksia, jotka voivat vaikuttaa mielialaan ja tunnetiloihin. Samalla uusi el\u00e4m\u00e4ntilanne, vanhemmuuden odotukset, univaje, kehonkuvan muutokset, mahdolliset aikaisemmat mielenterveysongelmat ja el\u00e4m\u00e4ntilanteen stressitekij\u00e4t voivat kuormittaa mielt\u00e4. Lis\u00e4ksi sosiaalisilla ja taloudellisilla tekij\u00f6ill\u00e4, tukiverkostojen vahvuudella sek\u00e4 aiemmilla traumaattisilla kokemuksilla on merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus. <\/p>\n\n\n\n<p>Vaikka liev\u00e4t mielialan vaihtelut ovat tavallisia, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tunnistaa merkitt\u00e4v\u00e4t mielenterveyden haasteet. N\u00e4m\u00e4 voivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 piiloon, ellei niit\u00e4 aktiivisesti seulota ja oteta puheeksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Perinataalivaiheen mielenterveysongelmat ovat yleisi\u00e4, mutta j\u00e4\u00e4v\u00e4t usein tunnistamatta. Tutkimusten mukaan jopa 10\u201315 % raskaana olevista kokee masennusoireita, ja synnytyksen j\u00e4lkeinen masennus voi koskettaa 10\u201320 % synnytt\u00e4neist\u00e4. Hoitamattomana n\u00e4m\u00e4 h\u00e4iri\u00f6t voivat vaikuttaa sek\u00e4 \u00e4idin ett\u00e4 lapsen hyvinvointiin pitk\u00e4ll\u00e4kin aikav\u00e4lill\u00e4. My\u00f6s synnytykseen liittyv\u00e4t pelot ja traumaattiset kokemukset voivat vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti naisen psyykkiseen hyvinvointiin ja tuleviin synnytyskokemuksiin sek\u00e4 heijastua lapseen.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><strong>\u00c4itiysneuvolan keskeinen rooli<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<p>\u00c4itiysneuvolan terveydenhoitajat ovat avainasemassa perinataalimielenterveyden haasteiden ennaltaehk\u00e4isyss\u00e4 ja tunnistamisessa. Koska l\u00e4hes kaikki raskaana olevat ovat neuvolan seurannassa, sen toimilla on merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus \u00e4itien mielenterveyden edist\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4rkeit\u00e4 keinoja perinataalimielenterveyden tukemisessa ovat:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Varhainen tunnistaminen ja seulonta<\/strong>: Esimerkiksi Edinburghin synnytyksen j\u00e4lkeisen masennuksen seulontakysely (EPDS) auttaa tunnistamaan mielenterveysongelmia jo varhaisessa vaiheessa. Sit\u00e4 tulisikin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 THL:n suositusten mukaan jokaisen raskaana olevan kohdalla alkuraskauden aikana.<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Puheeksi ottaminen<\/strong>: Mielialasta ja jaksamisesta keskusteleminen jokaisella vastaanottok\u00e4ynnill\u00e4 lis\u00e4\u00e4 avun hakemisen kynnyst\u00e4 madaltavaa avoimuutta.<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Psykoedukaatio ja neuvonta<\/strong>: \u00c4ideille voidaan tarjota tietoa perinataalimielenterveydest\u00e4, tunteiden s\u00e4\u00e4telyst\u00e4 ja stressinhallinnasta, mik\u00e4 vahvistaa itsehoitokeinoja ja ehk\u00e4isee oireiden pahenemista.<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Ohjaus ja yhteisty\u00f6 muiden palveluiden kanssa<\/strong>: Tarvittaessa \u00e4idit tulee ohjata avun piiriin, esimerkiksi neuvolapsykologille, perheneuvolaan, psykiatriseen erikoissairaanhoitoon tai digitaalisten hoitomenetelmien pariin.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><strong>Yhdess\u00e4 vahvaksi -tutkimuksessa kehitet\u00e4\u00e4n matalan kynnyksen hoitoa<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<p>Kaikilla \u00e4ideill\u00e4 ei ole mahdollisuutta tai valmiuksia hakeutua perinteisiin mielenterveyspalveluihin, tai palveluihin voi joutua jonottamaan. T\u00e4m\u00e4n vuoksi matalan kynnyksen palvelut ja digitaaliset hoitomuodot ovat t\u00e4rke\u00e4 osa perinataalimielenterveyden tukemista. Itsehoito-ohjelmat, et\u00e4terapia ja verkkopohjaiset vertaistukiryhm\u00e4t voivat tarjota apua joustavammin ja saavutettavammin.<\/p>\n\n\n\n<p>Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen Yhdess\u00e4 vahvaksi -tutkimussa seulotaan raskausajan masennusta ja tutkitaan neuvolassa seulottujen \u00e4itien masennuksen hoitoa digitaalisen intervention avulla.<\/p>\n\n\n\n<p>Perinataalimielenterveys vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti sek\u00e4 \u00e4idin ett\u00e4 lapsen hyvinvointiin ja kiintymyssuhteeseen. \u00c4itiysneuvolan terveydenhoitajat ovat keskeisess\u00e4 roolissa varhaisen tuen tarjoajina ja hoitoon ohjaajina. Tunnistamalla mielenterveyden haasteet varhain ja tarjoamalla helposti saavutettavaa tukea voimme edist\u00e4\u00e4 sek\u00e4 yksil\u00f6llist\u00e4 ett\u00e4 koko perheiden hyvinvointia pitk\u00e4kestoisesti.<\/p>\n\n\n\n<p>Yhdess\u00e4 vahvaksi -tutkimus on k\u00e4ynnistynyt kes\u00e4ll\u00e4 2021 ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 sit\u00e4 toteutetaan Keski-Pohjanmaan, L\u00e4nsi-Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueilla.<\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/voimaperheet\/yhdessavahvaksi\/\"><strong>&gt; Lue lis\u00e4\u00e4 Yhdess\u00e4 vahvaksi -tutkimuksesta<\/strong><\/a><strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><em>Postauksen ovat kirjoittaneet Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa ty\u00f6skentelev\u00e4 Yhdess\u00e4 vahvaksi -hankkeen kehitysp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Mari Berglund ja lastenpsykiatrian kliininen opettaja, ja Yhdess\u00e4 vahvaksi -hankkeen tutkija Tiia St\u00e5hlberg.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n<div class=\"twitter-share\"><a href=\"https:\/\/twitter.com\/intent\/tweet\" class=\"twitter-share-button\">Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mari Berglund ja Tiia St\u00e5hlberg Perinataalimielenterveys viittaa raskauden ja synnytyksen j\u00e4lkeiseen aikaan liittyv\u00e4\u00e4n psyykkiseen hyvinvointiin. Se kattaa mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6t, kuten masennuksen, ahdistuksen ja traumaper\u00e4iset reaktiot, mutta my\u00f6s psyykkisen hyvinvoinnin yll\u00e4pit\u00e4misen ja vahvistamisen. T\u00e4m\u00e4 el\u00e4m\u00e4nvaihe on psykologisesti herkk\u00e4 ja muutosaltis, mink\u00e4 vuoksi perinataalimielenterveyden tukeminen on keskeinen osa \u00e4itiyshuoltoa. \u00c4itiysneuvolan terveydenhoitajilla on keskeinen rooli mielenterveyden haasteiden tunnistamisessa,&nbsp;&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":13,"featured_media":2647,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[722,725],"tags":[685,686,363,345,682,684,680,366,683,679,372],"class_list":["post-2646","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-families","category-mental-health","tag-aitiysneuvola","tag-itsehoito-ohjelma","tag-masennus","tag-mielenterveys","tag-neuvola","tag-perinataalivaihe","tag-psyykkinen-hyvintointi","tag-raskaus","tag-raskausaika","tag-synnytys","tag-yhdessa-vahvaksi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2646","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/users\/13"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2646"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2646\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2650,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2646\/revisions\/2650"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2647"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2646"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2646"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2646"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}