{"id":2651,"date":"2025-03-25T10:32:15","date_gmt":"2025-03-25T08:32:15","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/?p=2651"},"modified":"2025-10-27T09:42:18","modified_gmt":"2025-10-27T07:42:18","slug":"leikkausten-vaikutukset-kasautuvat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/2025\/03\/25\/leikkausten-vaikutukset-kasautuvat\/","title":{"rendered":"Leikkausten vaikutukset kasautuvat"},"content":{"rendered":"\n

Haastattelussa vammaisaktivisti Pinja Eskola ja INVESTin tutkija Anniina Kaittila<\/em><\/p>\n\n\n\n

Pinja Eskola<\/strong> on koulutettu seksuaalineuvoja, mediatutkimuksen maisteriopiskelija ja freelance-toimittaja. Lis\u00e4ksi h\u00e4n on someaktivisti, joka kertoo verkossa vammaisuudesta oman kokemuksensa kautta.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Aloitin nettiin kirjoittamisen vuonna 2019, kun halusin purkaa tuntojani ep\u00e4kohdista, joita kohtaan vammaisena. Miell\u00e4n varsinaisen aktivismini alkaneen kuitenkin vasta 2020\u20132021, kun aloin saada enemm\u00e4n seuraajia ja tajusin, etten voi en\u00e4\u00e4 kirjoittaa tekstej\u00e4ni tunne edell\u00e4 nettiin, vaan minun t\u00e4ytyy ottaa perustellummin kantaa nykyilmi\u00f6ihin. Nyt minulla on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa, sill\u00e4 minulla on siihen areena.<\/p>\n\n\n\n

Eskolan julkaisut koskevat usein erilaisia syrjinn\u00e4n muotoja, joita vammaiset tai queer-ihmiset kohtaavat. Erityisesti viime syksyn\u00e4 h\u00e4n otti sosiaalisessa mediassa kantaa siihen, miten nykyisen hallituksen politiikka osuu vammaisten palveluihin.<\/p>\n\n\n\n

S\u00e4\u00e4st\u00f6t osuvat pienituloisiin perheisiin<\/h2>\n\n\n\n

Dosentti Anniina Kaittilan<\/strong> aika kuluu samankaltaisten kysymysten parissa. H\u00e4n tutkii muun muassa lapsiperheiden toimeentulovaikeuksia, taloudellista v\u00e4kivaltaa, lastensuojelua ja nepsyperheiden palveluiden saantia. Sana nepsy viittaa neuropsykiatrisiin h\u00e4iri\u00f6ihin, joita ovat esimerkiksi ADHD, autismi ja Touretten oireyhtym\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 K\u00e4vin t\u00e4t\u00e4 haastattelua varten l\u00e4pi listaa kaikesta, mit\u00e4 nykyinen hallitus on tehnyt ja mit\u00e4 on tulossa. Ansiosidonnaisia ja asumistukia on leikattu, indeksikorotuksia j\u00e4\u00e4dytetty, arvonlis\u00e4veroa on korotettu ja niin edelleen. Kun n\u00e4iden s\u00e4\u00e4st\u00f6jen kasautumista katsoo, ne osuvat juuri pienituloisiin perheisiin. Useamman tuen saajat, kuten vaikkapa ty\u00f6t\u00f6n pitk\u00e4aikaissairas yksinhuoltaja k\u00e4rsii jo useammasta leikkauksesta, joiden vaikutukset kasautuvat, Kaittila sanoo.<\/p>\n\n\n\n

Nykytilanne huolettaa my\u00f6s Eskolaa.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Kun huoli omasta selviytymisest\u00e4 kasvaa, ihmiset alkavat voida huonosti. Se vaikuttaa neurologisesti sairailla ja vammaisilla jopa fyysiseen toimintakykyyn. Itsell\u00e4ni stressi ja ahdistus vaikuttavat suoraan siihen, miten j\u00e4ykk\u00e4 ja kipe\u00e4 kehoni on. Se taas vaikuttaa siihen, miten jaksan tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4ni. T\u00e4ll\u00e4 tavalla jopa huoli selviytymisest\u00e4 heijastuu omaan mahdollisuuteen vaikuttaa tilanteeseensa.<\/p>\n\n\n\n

Henkil\u00f6kohtainen avustaja ei ole vammaiselle luksusta, vaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys<\/h2>\n\n\n\n

YK:n lapsen oikeuksien komitea antoi Suomelle viime vuonna suosituksen, ett\u00e4 k\u00f6yhyysriskiss\u00e4 oleviin lapsiin kohdistuvia leikkauksia tulisi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. Anniina Kaittilan mukaan Suomi on kuitenkin viime aikoina tehnyt juuri p\u00e4invastoin.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 My\u00f6s j\u00e4rjest\u00f6ihin osuvat leikkaukset huonontavat palveluiden saantia. Esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliitto on joutunut lopettamaan lastenhoitoavun, jota he pystyiv\u00e4t ennen tarjoamaan hyvin edullisesti pienituloisille perheille. Palveluj\u00e4rjestelm\u00e4mme my\u00f6s luottaa siihen, ett\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6t luovat ja kokeilevat uudenlaisia toimintamalleja. T\u00e4llainen muuttuu nyt hyvin vaikeaksi.<\/p>\n\n\n\n

Pinja Eskola on nyt hieman toiveikkaampi kuin alkusyksyll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Hallituksen alkuper\u00e4isess\u00e4 soveltamisalaesityksess\u00e4 k\u00e4ytetyt sanamuodot olisivat pakottaneet korvaamaan kotona tapahtuvaa henkil\u00f6kohtaista apua isolta osin kotihoidolla. T\u00e4m\u00e4 ei ole riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 monelle vammaiselle. Henkil\u00f6kohtaisen avun rajoittaminen on uhka vammaisen itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeudelle ja osallistumiselle yhteiskuntaan.<\/p>\n\n\n\n

Eskola nostaa esiin my\u00f6s talouspuolen:<\/p>\n\n\n\n

\u2013 Vammaispalvelulain kautta tuleva henkil\u00f6kohtainen apu on k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lleen maksutonta. Sosiaalilain kautta tuleva kotihoito maksullista. Monella ei olisi t\u00e4h\u00e4n varaa. Henkil\u00f6kohtainen avustaja ei ole luksusta, vaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Kommentti: Hallituspolitiikka heikent\u00e4\u00e4 osallisuutta<\/h2>\n\n\n\n


Hallituksen sanojen mukaan meid\u00e4n on nyt \u201cvain pakko leikata\u201d ja kaikki \u201cosallistuvat leikkaustalkoisiin.\u201c<\/p>\n\n\n\n

Lause ei oikeasti voisi olla kauempana totuudesta, sill\u00e4 kurjistamistoimet moninkertaistuvat heille, joilla ei ole samanlaista mahdollisuutta vaikuttaa asemaansa yhteiskunnassa.<\/p>\n\n\n\n

Hallitus n\u00e4kee tuista leikkaamisen kannustavan t\u00f6ihin, mutta unohtaa, ettei ty\u00f6tt\u00f6myys ole valinta. Moni vammainen ei kykene tekem\u00e4\u00e4n t\u00f6it\u00e4 t\u00e4ysp\u00e4iv\u00e4isesti, sill\u00e4 esimerkiksi keho ei sit\u00e4 jaksa. Kukaan ei nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vain \u201cmene t\u00f6ihin\u201d, kuten valtiovarainministerimme huutaa. Vammaisille ty\u00f6n saaminen on viel\u00e4 vammatontakin haastavampaa, paitsi fyysisen toimintakyvyn rajatessa osan ty\u00f6paikoista pois laskuista, my\u00f6s ty\u00f6markkinoilla vallitsevien asenteiden vuoksi. Hallituksen tehdess\u00e4 osap\u00e4iv\u00e4isest\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 kannattamattomampaa, v\u00e4hent\u00e4\u00e4 se mahdollisuuksiamme vaikuttaa toimeentuloomme.<\/p>\n\n\n\n

Hallitus tuntuu ajattelevan, ett\u00e4 kaikilla on varaa s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4. N\u00e4in ei ole. Monet joutuvat miettim\u00e4\u00e4n, ostavatko he ruokaa vai l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4. Vammaisuus ei ole halpaa: on piilokuluja l\u00e4\u00e4kkeist\u00e4, vammattomiin verrattuna enemm\u00e4n l\u00e4\u00e4k\u00e4rik\u00e4yntej\u00e4, korkeammat s\u00e4hk\u00f6laskut esimerkiksi apuv\u00e4lineiden vuoksi. Esteett\u00f6myystarpeet rajoittavat sit\u00e4, millaisessa asunnossa voimme asua.<\/p>\n\n\n\n

Sen lis\u00e4ksi hallitus haastaa vammaisten osallisuutta my\u00f6s v\u00e4lillisesti. Koska hallitus heikensi osa-aikaty\u00f6n edellytyksi\u00e4, on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdotonta l\u00f6yt\u00e4\u00e4 henkil\u00f6kohtaisia avustajia tekem\u00e4\u00e4n \u00e4kkituurauksia tai satunnaisia keikkoja, sill\u00e4 yksitt\u00e4isten vuorojen tekeminen ei kannata. N\u00e4m\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t ovat kuitenkin vammaiselle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 h\u00e4nen selvi\u00e4misens\u00e4 kannalta.<\/p>\n\n\n\n

Vammaispalvelulain tultua voimaan 1.1.2025 kaikkien vammaispalvelup\u00e4\u00e4t\u00f6kset p\u00e4ivitet\u00e4\u00e4n uuden lain mukaisiksi kolmen vuoden sis\u00e4ll\u00e4. Tiukennukset lain soveltamisalassa her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t parhaillaan runsaasti huolta ja ep\u00e4varmuutta. Pahimmillaan se tulee lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n eriarvoisuutta ja saattaa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 monet palveluita tarvitsevat ulkopuolelle.<\/p>\n\n\n\n

Koska soveltamisala kannustaa korvaamaan mahdollisuuksien mukaan kotona tapahtuvaa henkil\u00f6kohtaista apua kotihoidolla, aiheuttaisi se my\u00f6s lis\u00e4\u00e4 kasaantuvia taloudellisia haasteita: henkil\u00f6kohtainen apu on k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lleen maksutonta, mutta kotihoidosta tulee asiakasmaksut.<\/p>\n\n\n\n

Jos vammainen tarvitsee apua arkisissa perustoimissaan, on h\u00e4nen ihmisarvonsa todenn\u00e4k\u00f6isesti koetuksella: henkil\u00f6kohtainen avustaja ja n\u00e4in ollen apu ovat saatavilla koko vuoron ajan, kotiapu vain k\u00e4y paikalla, tekee mit\u00e4 ehtii ja juoksee seuraavaan paikkaan. Vammainen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 p\u00e4\u00e4se s\u00e4ngyst\u00e4 yl\u00f6s tai vessaan, kun tarvitsisi.<\/p>\n\n\n\n

\u201dOlemme tottuneet elintasoon, jota emme ansaitse\u201d, kommentoi valtiovarainministeri Purra s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Tarkoituksena oli luultavasti antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 leikkaukset kohdistuvat turhaan luksukseen. Etenkin vammaisten kohdalla leikkaukset vaarantavat meid\u00e4n jokap\u00e4iv\u00e4isen arkemme ja osallisuutemme yhteiskuntaan: senkin, ett\u00e4 voimme asua kotonamme, k\u00e4yd\u00e4 t\u00f6iss\u00e4 ja osallistua Suomen rakentamiseen.<\/p>\n\n\n\n

Pinja Eskola<\/strong>
Vammaisaktivisti, journalisti ja seksuaalineuvoja<\/p>\n\n\n\n

Pinja Eskolan ajatuksia voi lukea h\u00e4nen blogistaan<\/a> ja Instagramista<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n

Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Haastattelussa vammaisaktivisti Pinja Eskola ja INVESTin tutkija Anniina Kaittila Pinja Eskola on koulutettu seksuaalineuvoja, mediatutkimuksen maisteriopiskelija ja freelance-toimittaja. Lis\u00e4ksi h\u00e4n on someaktivisti, joka kertoo verkossa vammaisuudesta oman kokemuksensa kautta. \u2013 Aloitin nettiin kirjoittamisen vuonna 2019, kun halusin purkaa tuntojani ep\u00e4kohdista, joita kohtaan vammaisena. Miell\u00e4n varsinaisen aktivismini alkaneen kuitenkin vasta 2020\u20132021, kun aloin saada enemm\u00e4n seuraajia …<\/p>\n","protected":false},"author":177,"featured_media":2653,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[723,718],"tags":[72,237,105,213,456,499],"class_list":["post-2651","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-equality","category-wellbeing","tag-eriarvoisuus","tag-hyvinvointi","tag-hyvinvointivaltio","tag-koyhyys","tag-sosiaaliturva","tag-toimeentulo"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2651","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/users\/177"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2651"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2651\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2654,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2651\/revisions\/2654"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2653"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2651"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2651"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2651"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}