{"id":2660,"date":"2025-03-28T08:05:18","date_gmt":"2025-03-28T06:05:18","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/?p=2660"},"modified":"2025-10-27T09:41:35","modified_gmt":"2025-10-27T07:41:35","slug":"suomi-jaa-jalkeen-muista-pohjoismaista-heikossa-tyomarkkina-asemassa-olevien-tyollistamisessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/2025\/03\/28\/suomi-jaa-jalkeen-muista-pohjoismaista-heikossa-tyomarkkina-asemassa-olevien-tyollistamisessa\/","title":{"rendered":"Suomi j\u00e4\u00e4 j\u00e4lkeen muista Pohjoismaista heikossa ty\u00f6markkina-asemassa olevien ty\u00f6llist\u00e4misess\u00e4\u00a0"},"content":{"rendered":"\n

Peppi Saikku & Merita Mesi\u00e4islehto<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Aktiivinen ty\u00f6voimapolitiikka n\u00e4hd\u00e4\u00e4n vahvasti pohjoismaisena luomuksena ja Suomi on usein seurannut muiden Pohjoismaiden esimerkki\u00e4 sen kehitt\u00e4misess\u00e4. Ty\u00f6voimapalvelujen siirt\u00e4minen kuntien j\u00e4rjest\u00e4misvastuulle vuoden 2025 alusta on saanut perustelunsa pitk\u00e4lti Tanskasta ja sen ty\u00f6voimapalvelujen kunnallistamisesta 2000-luvun alkupuolella. Edellisen hallituksen \u201dpohjoismainen ty\u00f6voimapalvelumalli\u201d lis\u00e4si ty\u00f6nhakijoiden ty\u00f6nhakukeskusteluja ja -velvoitteita ty\u00f6nhakuun. Lyhytkestoiseksi j\u00e4\u00e4nyt uudistus osaty\u00f6kykyisi\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4st\u00e4 Ty\u00f6kanava Oy:st\u00e4 pohjautui ruotsalaiseen Samhall-konseptiin. Nykyisen hallituksen ansiosidonnaisen ty\u00f6tt\u00f6myysturvan porrastus on saanut vaikutteita Tanskasta. <\/p>\n\n\n\n

Heikossa ty\u00f6markkina-asemassa olevien kohdalla Suomi on kuitenkin kulkenut omaa, muita Pohjoismaita tiukempaa tiet\u00e4 siin\u00e4, miten se huomioi yksil\u00f6lliset palvelutarpeet ja erilaiset polut kohti ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 (van Gerven ym. 2022). Perinteisesti heikossa ty\u00f6markkina-asemassa olevina henkil\u00f6in\u00e4 on n\u00e4hty koulutuksen ja ty\u00f6n ulkopuolella olevat NEET-nuoret, osaty\u00f6kykyiset, maahanmuuttajat ja yli 55-vuotiaat henkil\u00f6t. <\/p>\n\n\n\n

Kun muissa Pohjoismaissa ty\u00f6tt\u00f6mi\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n saamaan ty\u00f6markkinoille muokkaamalla sosiaaliturvaa joustavammaksi, Suomessa taloudelliset kannusteet ty\u00f6ntekoon ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4asiassa etuuksien tason alentamisena ja sanktioiden tiukennuksena. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy viimeaikaisissa ty\u00f6tt\u00f6myysturvaan tehdyiss\u00e4 ja toimeentulotukeen ehdotetuissa muutoksissa. Ajatuksena on, ett\u00e4 n\u00e4in lis\u00e4t\u00e4\u00e4n ty\u00f6tt\u00f6mien motivaatiota siirty\u00e4 pois sosiaaliturvaetuuksilta.  <\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6llistymisen esteet ovat moninaiset<\/strong> <\/h2>\n\n\n\n

Juuri p\u00e4\u00e4ttyneess\u00e4 pohjoismaisen ministerineuvoston rahoittamassa hankkeessa \u201dHow to increase labour market participation among vulnerable groups?\u201d tuotettiin tutkittua tietoa Pohjoismaiden ratkaisuista heikossa ty\u00f6markkina-asemassa olevien henkil\u00f6iden ty\u00f6llist\u00e4miseen ja annettiin konkreettisia suosituksia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tueksi (H\u00f8jbjerre et al. 2025). Hankkeen toteuttivat tanskalaiset HBS Economics ja VIVE yhteisty\u00f6ss\u00e4 Bergenin yliopiston, Islannin yliopiston, Tukholman yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa.   <\/p>\n\n\n\n

Pohjoismaissa on noin 2,5 miljoonaa heikossa ty\u00f6markkina-asemassa olevaa henkil\u00f6\u00e4, jotka pyrkiv\u00e4t l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n tiens\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Tutkimushankkeen tulokset osoittivat, ett\u00e4 yksi ratkaisu ei sovi kaikille: tehokas ty\u00f6llisyyspolitiikka vaatii kokonaisvaltaista otetta. Toimissa tulee ottaa huomioon niin yksil\u00f6lliset tekij\u00e4t, taloudellisten kannusteiden ja motivaation merkitys, ty\u00f6nantajien ja ty\u00f6markkinoiden toiminta kuin julkisten palvelujen toimivuus.  <\/p>\n\n\n\n

Kaikissa Pohjoismaissa kohdataan samanlaisia haasteita ty\u00f6llistymisen edist\u00e4misess\u00e4. N\u00e4ihin kuuluvat esimerkiksi tutkimustiedon puute tehokkaista ty\u00f6llist\u00e4mistoimenpiteist\u00e4 sek\u00e4 ty\u00f6nantajien ep\u00e4varmuus palkata heikossa ty\u00f6markkina-asemassa olevia ihmisi\u00e4. Hankkeen suositukset ovat kuitenkin osittain ristiriidassa Suomessa t\u00e4ll\u00e4 hallituskaudella tehtyjen uudistusten kanssa. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy suhtautumisessa heikossa ty\u00f6markkina-asemassa oleviin ihmisiin ja siin\u00e4, millaisten toimien n\u00e4hd\u00e4\u00e4n edist\u00e4v\u00e4n heid\u00e4n ty\u00f6llistymist\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Motivaatio ei synny vain taloudellisista kannusteista<\/strong> <\/h2>\n\n\n\n

Taloudellisten sanktioiden ja etuuksien leikkausten on osoitettu toimivan niille, joilla on ty\u00f6markkinoilla tarvittavaa ty\u00f6kyky\u00e4, osaamista ja kokemusta. Sen sijaan heikossa ty\u00f6markkina-asemassa oleville henkil\u00f6ille on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kannustimet tukevat my\u00f6s pienimuotoista ty\u00f6ntekoa.  Esimerkiksi Tanskassa v\u00e4h\u00e4iseen ty\u00f6ntekoon (2\u201310 tuntia viikossa) kannustetaan j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huomioimatta ty\u00f6tulot sosiaaliturvaetuudessa. L\u00e4hes puolet t\u00e4llaista v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6tekoa tehneist\u00e4 ty\u00f6llistyi kokop\u00e4iv\u00e4ty\u00f6h\u00f6n kahden vuoden tarkastelujaksolla. Suomessa ty\u00f6tt\u00f6myysturvan suojaosasta on luovuttu, mik\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 taloudellista kannustetta ottaa vastaan lyhyit\u00e4 ty\u00f6keikkoja – vaikka monelle siirtym\u00e4 suoraan kokop\u00e4iv\u00e4ty\u00f6h\u00f6n ei ole mahdollinen, osalle ei koskaan.  <\/p>\n\n\n\n

Motivaatio ei synny vain taloudellisista kannusteista. Suositukset korostavat luottamuksen ja itsen\u00e4isen toiminnan mahdollisuuksia motivaation kasvattajana henkil\u00f6ill\u00e4, joille ty\u00f6llistyminen on erityisen vaikeaa. T\u00e4llaisia toimia voivat olla esimerkiksi palvelujen yhteiskehitt\u00e4minen ja vertaisryhm\u00e4toiminta. Ruotsissa ja Tanskassa NEET-nuorille on tarjottu mahdollisuutta itse p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 mit\u00e4 palveluja he haluavat hankkia ty\u00f6llistymiseens\u00e4, annetulla budjetilla ja omaty\u00f6ntekij\u00e4n tukemana. L\u00e4ht\u00f6kohtana on ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 jokaista ihmist\u00e4 kunnioitetaan ja h\u00e4nen kyvykkyyteens\u00e4 luotetaan.   <\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6nhakijan ja omaty\u00f6ntekij\u00e4n v\u00e4linen pitk\u00e4kestoinen suhde on my\u00f6s keskeinen ty\u00f6llistymisen tukemisessa. T\u00e4ll\u00f6in pystyt\u00e4\u00e4n pureutumaan ty\u00f6llistymisen esteisiin ja poistamaan niit\u00e4 yksil\u00f6llinen tilanne huomioiden. Tanskan Hj\u00f8rringissa tehdyss\u00e4 kokeilussa asiakasm\u00e4\u00e4ri\u00e4 laskettiin noin 35\u201340 asiakkaaseen per ty\u00f6ntekij\u00e4, mik\u00e4 lis\u00e4si asiakkaiden ty\u00f6ntekoa ja siirtymi\u00e4 pois etuuksilta. Suomessa ty\u00f6voimapalveluissa asiakasm\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat huomattavasti suurempia, eiv\u00e4tk\u00e4 meneill\u00e4\u00e4n olevat s\u00e4\u00e4st\u00f6toimet lupaa t\u00e4h\u00e4n parannusta. Silti palvelujen merkitys ty\u00f6llistymisess\u00e4 nostetaan toistuvasti esiin sosiaaliturvan leikkauksissa.   <\/p>\n\n\n\n

Suomi on perinteisesti seurannut muita Pohjoismaita aktiivisessa ty\u00f6voimapolitiikassa, mutta nyt t\u00e4m\u00e4 linja on muuttumassa. Tanskan ty\u00f6voimapalvelujen uudistuksessa tavoitellaan ty\u00f6tt\u00f6mien ja heit\u00e4 auttavien ty\u00f6ntekij\u00f6iden toimintavapauksien ja luottamuksen lis\u00e4\u00e4mist\u00e4, kun taas Suomessa suuntana on s\u00e4\u00e4ntelyn kirist\u00e4minen, velvoitteiden lis\u00e4\u00e4minen ja etuuksien leikkaaminen. Heikossa ty\u00f6markkina-asemassa olevien kohdalla tutkimus ja muiden maiden kokemukset puhuvat p\u00e4invastaista: ty\u00f6llistymist\u00e4 tukee luottamus, yksil\u00f6lliset ratkaisut ja mahdollisuus edet\u00e4 ty\u00f6markkinoille pienin askelin. <\/p>\n\n\n\n

Kirjoittajat<\/h2>\n\n\n\n

Peppi Saikku ty\u00f6skentelee tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL). H\u00e4n toimi Suomen vastaavana maa-asiantuntijana Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamassa How to increase labour market participation among vulnerable groups?- tutkimushankkeessa (2023-2025). H\u00e4n tutkii ty\u00f6tt\u00f6mien aktivointipolitiikkaa erityisesti monitasoisen hallinnan ja palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n toimivuuden n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n\n\n\n

Merita Mesi\u00e4islehto ty\u00f6skentelee tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella ja on yhteiskuntapolitiikan dosentti Helsingin yliopistossa. H\u00e4n toimi Suomen maa-asiantuntijana Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamassa How to increase labour market participation among vulnerable groups?- tutkimushankkeessa (2023-2025). Lis\u00e4ksi h\u00e4n johti Suomen kest\u00e4v\u00e4n kasvun rahoittamaa Osaty\u00f6kykyisten palvelut, etuudet ja ty\u00f6h\u00f6n osallistuminen -tutkimushanketta (2022-2024), jossa tuotettiin tietoa ty\u00f6kyvyn ja ty\u00f6h\u00f6n osallistumisen yhteyksist\u00e4 ja palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n reunaehdoista erityisesti osaty\u00f6kykyisten n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuus<\/strong> <\/strong><\/h2>\n\n\n\n

van Gerven M, Mesi\u00e4islehto M, Saikku P, Ollonqvist J, Malava T, Tuominen N. (2022) Eri poluilla ty\u00f6llisyyteen: Suomen sosiaaliturvaj\u00e4rjestelm\u00e4n erityispiirteet ja ongelmakohdat kansainv\u00e4lisess\u00e4 vertailussa.<\/a> Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:51<\/p>\n\n\n\n

H\u00f8jbjerre A, Jakobsen V, Thuesen F, Witt Rosenberg A, Lang Thomsen R, Stubkj\u00e6r L, Celine Hardonk S, Einarsd\u00f3ttir M, Korpi T, Saikku P, Mesi\u00e4islehto M. (2025) Increasing employment among vulnerable groups \u2013 Summary of insights and recommendations for the Nordic countries: Toward a more inclusive labour market in the Nordics 5<\/a>. TemaNord 2025:533  <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n

Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Peppi Saikku & Merita Mesi\u00e4islehto Aktiivinen ty\u00f6voimapolitiikka n\u00e4hd\u00e4\u00e4n vahvasti pohjoismaisena luomuksena ja Suomi on usein seurannut muiden Pohjoismaiden esimerkki\u00e4 sen kehitt\u00e4misess\u00e4. Ty\u00f6voimapalvelujen siirt\u00e4minen kuntien j\u00e4rjest\u00e4misvastuulle vuoden 2025 alusta on saanut perustelunsa pitk\u00e4lti Tanskasta ja sen ty\u00f6voimapalvelujen kunnallistamisesta 2000-luvun alkupuolella. Edellisen hallituksen \u201dpohjoismainen ty\u00f6voimapalvelumalli\u201d lis\u00e4si ty\u00f6nhakijoiden ty\u00f6nhakukeskusteluja ja -velvoitteita ty\u00f6nhakuun. Lyhytkestoiseksi j\u00e4\u00e4nyt uudistus osaty\u00f6kykyisi\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4st\u00e4 Ty\u00f6kanava …<\/p>\n","protected":false},"author":13,"featured_media":2658,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[718],"tags":[],"class_list":["post-2660","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-wellbeing"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2660","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/users\/13"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2660"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2660\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2664,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2660\/revisions\/2664"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2658"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2660"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2660"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2660"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}