{"id":2713,"date":"2025-05-30T10:03:02","date_gmt":"2025-05-30T08:03:02","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/?p=2713"},"modified":"2025-10-27T10:10:17","modified_gmt":"2025-10-27T08:10:17","slug":"1960-1970-lukujen-yliopistobuumi-kohensi-mielenterveytta-ja-lisasi-elinvuosia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/2025\/05\/30\/1960-1970-lukujen-yliopistobuumi-kohensi-mielenterveytta-ja-lisasi-elinvuosia\/","title":{"rendered":"1960\u20131970-lukujen yliopistobuumi kohensi mielenterveytt\u00e4 ja lis\u00e4si elinvuosia"},"content":{"rendered":"\n

Thang Dang <\/strong><\/p>\n\n\n\n

Syksyll\u00e4 1972 tuhannet nuoret eri puolilla Suomea pakkasivat laukkunsa aloittaakseen opintonsa yliopistoissa, upouusissa kotikaupungeissaan. Joensuuhun, Kuopioon, Rovaniemelle ja Vaasaan oli perustettu korkeakoulut osana 1960\u20131970-lukujen koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n laajennusta. Vuosikymmeni\u00e4 my\u00f6hemmin t\u00e4m\u00e4 historiallinen korkeakoulubuumi osoittautuu yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4ksi terveyden l\u00e4hteeksi.<\/p>\n\n\n\n

Tuoreen, Mika Haapasen<\/strong> ja Tuomo Suhosen<\/strong> kanssa tekem\u00e4ni tutkimuksen mukaan yliopistojen perustaminen pienempiin kaupunkeihin paransi nuorten aikuisten mielenterveytt\u00e4 ja auttoi heid\u00e4n \u00e4itej\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n pidemp\u00e4\u00e4n<\/strong>. Sen sijaan vaikutuksia nuorten kuolleisuuteen tai isien terveyteen ei juurikaan havaittu.<\/p>\n\n\n\n

Maakuntayliopistojen synty tasasi mahdollisuuksia<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

1960-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 alkaen suomalainen koulutuspolitiikka pyrki tasa-arvoistamaan korkeakoulutusta. P\u00e4\u00e4kaupunkiseudun ja vanhojen yliopistokaupunkien ulkopuolelle haluttiin luoda uusia opiskelupaikkoja, jotta my\u00f6s syrj\u00e4seutujen nuoret p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t korkeakouluihin. <\/p>\n\n\n\n

Vuosina 1966\u20131980 Suomen hallitus toteutti korkeakoululaitoksen historiallisen laajennuksen: tutkimusyliopistoja perustettiin kuuteen uuteen maakuntaan<\/strong>. Yliopistot nousivat muun muassa Vaasan, Joensuun, Lappeenrannan, Kuopion ja Rovaniemen<\/strong> kaupunkeihin, joihin ne toivat ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa mahdollisuuden akateemiseen koulutukseen. Uudistus oli osa aluepolitiikkaa, jonka tavoitteena oli koulutusmahdollisuuksien tasa-arvo eri puolilla maata.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva: Kuopion korkeakoulun (nyk. It\u00e4-Suomen yliopisto) p\u00e4\u00e4rakennusta viimeistell\u00e4\u00e4n vuonna 1972. 1960\u20131970-luvuilla perustettiin useita uusia korkeakouluja eri puolille Suomea, mik\u00e4 toi yliopisto-opinnot l\u00e4hemm\u00e4s my\u00f6s pienempien kaupunkien nuoria.
<\/em>https:\/\/www.hs.fi\/paivanlehti\/03092022\/art-2000009027630.html<\/a><\/p>\n\n\n\n

Uusien \u201cmaakuntayliopistojen\u201d vaikutukset tuntuivat nopeasti paikallisesti. Aiemmat selvitykset ovat osoittaneet, ett\u00e4 korkeakoulujen perustaminen nosti nuorten koulutustasoa <\/strong>maakunnissa, joihin yliopisto saatiin<\/a>. Yh\u00e4 useampi nuori suoritti korkeakoulututkinnon, kun opiskelupaikka l\u00f6ytyi l\u00e4helt\u00e4 kotia. Koulutuspaikkojen hajautus my\u00f6s paransi oppimistuloksia<\/strong> my\u00f6s alemmilla koulutusasteilla, kun koulutuksen arvostus paikkakunnalla vahvistui<\/a>. N\u00e4it\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4 pidettiin jo itsess\u00e4\u00e4n t\u00e4rkein\u00e4 saavutuksina tasa-arvon ja osaavan ty\u00f6voiman n\u00e4k\u00f6kulmasta. Nyt tuore tutkimus osoittaa, ett\u00e4 koulutusinvestoinnilla oli lis\u00e4ksi pitk\u00e4kestoisia terveysvaikutuksia<\/strong> \u2013 er\u00e4\u00e4nlaisia hiljaisia hy\u00f6tyj\u00e4, joista ei aiemmin ollut varmuutta.<\/p>\n\n\n\n

Koulutus paransi aikuisten mielenterveytt\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Tutkimuksemme tarkasteli yliopistojen avaamisen pitk\u00e4n aikav\u00e4lin terveysvaikutuksia seuraamalla 19-vuotiaita nuoria ja heid\u00e4n mahdollisuuksiaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 korkeakouluun, kun heid\u00e4n kotiseudulleen perustettiin uusi yliopisto. Hy\u00f6dynsimme t\u00e4t\u00e4 tilannetta niin sanottuna “luonnollisena kokeiluna”: korkeakoulutusta laajennettiin tietyill\u00e4 alueilla ja tiettyin\u00e4 vuosina, mik\u00e4 tarjosi ainutlaatuisen mahdollisuuden vertailla samankaltaisia nuoria ennen ja j\u00e4lkeen yliopistojen avaamisen. T\u00e4m\u00e4 antoi meille mahdollisuuden p\u00e4\u00e4tell\u00e4 koulutuksen vaikutuksia paremmin kuin pelkkien tilastollisten yhteyksien kautta.<\/p>\n\n\n\n

Tulokset puhuvat selke\u00e4\u00e4 kielt\u00e4. Mahdollisuus oman kotiseudun yliopistoon ja sit\u00e4 kautta saavutettu korkeakoulutus paransi nuorten aikuisten mielenterveytt\u00e4<\/strong> merkitt\u00e4v\u00e4sti. Niill\u00e4 henkil\u00f6ill\u00e4, jotka p\u00e4\u00e4siv\u00e4t laajennuksen my\u00f6t\u00e4 opiskelemaan, oli my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 pienempi riski joutua mielenterveysongelmien vuoksi sairaalahoitoon tai turvautua psyykenl\u00e4\u00e4kkeisiin. Tutkimuksessa arvioidaan, ett\u00e4 yksi lis\u00e4vuosi koulutusta<\/strong> v\u00e4hensi mielenterveyteen liittyvien sairaalahoitojaksojen ja l\u00e4\u00e4kityksen todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 keski-i\u00e4ss\u00e4 noin 3\u20134 prosenttiyksikk\u00f6ll\u00e4<\/strong><\/a>. Ero ei ehk\u00e4 kuulosta suurelta, mutta v\u00e4est\u00f6tasolla se tarkoittaa huomattavaa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 v\u00e4ltettyj\u00e4 hoitojaksoja ja inhimillist\u00e4 k\u00e4rsimyst\u00e4. Korkeakoulujen perustaminen n\u00e4ytt\u00e4isi siis tuoneen monille nuorille mielen hyvinvointia<\/strong> ja suojanneen heit\u00e4 vakavammilta mielenterveysongelmilta aina keski-ik\u00e4\u00e4n asti.<\/p>\n\n\n\n

Mielenkiintoista on, ett\u00e4 koulutuksen laajeneminen liittyi my\u00f6s v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4n huumeiden ja p\u00e4ihteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n<\/strong> tutkimukseen osallistuneilla nuorilla aikuisilla<\/a>. Koulutus avarsi tulevaisuuden n\u00e4kymi\u00e4 ja vakautti el\u00e4m\u00e4npolkua siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 tarve turvautua huumausaineisiin tai vastaaviin v\u00e4heni. T\u00e4m\u00e4n havainnon voi tulkita viitteeksi siit\u00e4, ett\u00e4 koulutus ei tarjoa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tietoja ja taitoja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 varten, vaan voi my\u00f6s vahvistaa nuorten el\u00e4m\u00e4nhallintaa ja toivoa tulevaisuuteen \u2013 tekij\u00f6it\u00e4, jotka suojaavat mielenterveytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

On huomattava, ett\u00e4 tutkimus ei l\u00f6yt\u00e4nyt selv\u00e4\u00e4 vaikutusta nuorten aikuisten kuolleisuuteen<\/strong> keski-ik\u00e4\u00e4n menness\u00e4. Toisin sanoen, vaikka korkeampi koulutus toi nuorille selvi\u00e4 mielenterveysetuja, se ei juurikaan muuttanut sit\u00e4, kuinka moni heist\u00e4 menehtyi ennen 55 ik\u00e4vuotta. Nuorten varhaisen kuolleisuuden osalta erot koulutettujen ja v\u00e4hemm\u00e4n koulutettujen v\u00e4lill\u00e4 olivat v\u00e4h\u00e4isi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 viittaa siihen, ett\u00e4 ainakaan 50 ik\u00e4vuoteen asti suomalaisten elinajan odotteessa muut koulutukseen liittym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t tekij\u00e4t \u2013 kuten terveydenhuollon yleinen taso ja elintavat \u2013 ovat voineet peitt\u00e4\u00e4 koulutuksen vaikutukset alleen. Elini\u00e4n pidentyminen<\/strong> saattaa tulla esiin vasta my\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4 i\u00e4ll\u00e4, mit\u00e4 sit\u00e4 tutkimusasetelma ei nuorten itsens\u00e4 osalta t\u00e4ysin kattanut.<\/p>\n\n\n\n

\u00c4ideille lis\u00e4vuosia, isille ei n\u00e4kyvi\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Yksi tutkimuksen merkitt\u00e4vimmist\u00e4 l\u00f6yd\u00f6ksist\u00e4 on koulutuksen sukupolvet ylitt\u00e4v\u00e4 vaikutus<\/strong>: lasten saamasta korkeakoulutuksesta heijastui hy\u00f6tyj\u00e4 my\u00f6s heid\u00e4n vanhemmilleen. Erityisesti \u00e4itien terveys ja elinik\u00e4<\/strong> kohenivat, jos lapsi p\u00e4\u00e4si yliopistoon. Tutkimusaineiston mukaan ne \u00e4idit, joiden 19-vuotiaat lapset saivat paremman mahdollisuuden korkeakoulutukseen 1960\u20131970-lukujen laajennuksen my\u00f6t\u00e4, eliv\u00e4t pitk\u00e4ik\u00e4isiksi muita todenn\u00e4k\u00f6isemmin<\/a>. Tarkemmin sanoen \u00e4idin todenn\u00e4k\u00f6isyys saavuttaa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 70\u201380 vuoden ik\u00e4 kasvoi tilastollisesti noin 2\u20133 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4<\/strong> lapsen lis\u00e4koulutusvuotta kohden<\/a>. T\u00e4m\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 ero, joka viittaa koulutuksen positiivisiin \u201dspillover\u201d-vaikutuksiin<\/strong>: yhden perheenj\u00e4senen kouluttautuminen voi kirjaimellisesti lis\u00e4t\u00e4 toisen perheenj\u00e4senen elinvuosia.<\/p>\n\n\n\n

Miksi juuri \u00e4idit hy\u00f6tyiv\u00e4t lastensa koulutuksesta? Tutkijat eiv\u00e4t anna yht\u00e4 yksiselitteist\u00e4 vastausta, mutta muutama selitys on todenn\u00e4k\u00f6inen. Korkeakoulutettujen lasten on usein todettu tukevan vanhempiaan i\u00e4kk\u00e4in\u00e4 sek\u00e4 henkisesti ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. \u00c4idin ja lapsen v\u00e4linen side saattaa kulttuurissamme sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 vahvan hoivavietin kumpaankin suuntaan. <\/p>\n\n\n\n

Tytt\u00e4ret<\/strong> saattavat olla t\u00e4ss\u00e4 avainasemassa: tutkimuksessa havaittiin viitteit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 koulutetun lapsen vaikutus vanhemman elinik\u00e4\u00e4n oli vahvempi, jos kouluttautunut lapsi oli nainen eik\u00e4 mies<\/a>. Tytt\u00e4ret perinteisesti osallistuvat vanhempiensa hoivaamiseen poikia useammin, mik\u00e4 voisi selitt\u00e4\u00e4 eroa. Koulutettu tyt\u00e4r saattaa neuvoa ik\u00e4\u00e4ntyvi\u00e4 vanhempiaan terveyteen liittyviss\u00e4 asioissa, patistaa l\u00e4\u00e4k\u00e4riin tai auttaa arjessa, mik\u00e4 voi parantaa vanhemman hyvinvointia<\/strong> ja pident\u00e4\u00e4 elinik\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Isien kohdalla vastaavia hy\u00f6tyj\u00e4 ei l\u00f6ytynyt. Tutkimusraportin mukaan isien pitk\u00e4ik\u00e4isyys ei n\u00e4ytt\u00e4nyt parantuvan merkitt\u00e4v\u00e4sti, vaikka heid\u00e4n lapsensa kouluttautuivat korkeakouluissa. Isien elossa s\u00e4ilymisess\u00e4 korkeaan ik\u00e4\u00e4n ei siis ollut tilastollisesti merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 eroa korkeakoulutettujen ja v\u00e4hemm\u00e4n koulutettujen lasten v\u00e4lill\u00e4. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n vanhempien mielenterveydess\u00e4<\/strong> ei havaittu suuria muutoksia riippuen lapsen koulutuksesta.<\/p>\n\n\n\n

On mahdollista, ett\u00e4 tuon sukupolven is\u00e4t eiv\u00e4t saaneet lapsiltaan samanlaista hoivaa tai henkist\u00e4 tukea kuin \u00e4idit \u2013 tai ehk\u00e4 is\u00e4t eiv\u00e4t ottaneet apua vastaan yht\u00e4 herk\u00e4sti. Yht\u00e4 kaikki tulos muistuttaa, ett\u00e4 koulutuksen hy\u00f6dyt perheenj\u00e4senten terveydelle<\/strong> voivat ilmet\u00e4 eri tavoin sukupuolesta riippuen.<\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 koulutuksen terveysvaikutukset?<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Miten yliopistokoulutuksen saaminen voisi vaikuttaa sek\u00e4 nuoren omaan mielenterveyteen ett\u00e4 h\u00e4nen vanhempiensa terveyteen? Tutkimus antaa vihjeit\u00e4 mahdollisista vaikutusmekanismeista<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

Ensinn\u00e4kin, yliopiston perustaminen l\u00e4helle lis\u00e4si kouluttautumista<\/strong>: nuoret suorittivat enemm\u00e4n tutkintoja ja viettiv\u00e4t pidemp\u00e4\u00e4n opinnoissa, kun esteet korkeakoulun aloittamiseen pieneniv\u00e4t. Korkeampi koulutustaso on yhteydess\u00e4 moniin hy\u00f6dyllisiin tekij\u00f6ihin \u2013 parempaan tietoisuuteen terveydest\u00e4<\/strong>, kykyyn hankkia ja omaksua informaatiota sek\u00e4 parempiin ongelmanratkaisutaitoihin. Koulutettu ihminen osaa usein hakea apua ajoissa ja suhtautuu my\u00f6nteisemmin vaikkapa mielenterveyshoitoon tai terveellisiin el\u00e4m\u00e4ntapoihin. N\u00e4m\u00e4 seikat voivat v\u00e4hent\u00e4\u00e4 riski\u00e4 ajautua syviin mielenterveyden kriiseihin.<\/p>\n\n\n\n

Toinen t\u00e4rke\u00e4 tekij\u00e4 on tulotason nousu<\/strong>. Tutkimuksen mukaan korkeakoulun tuoman paremman ty\u00f6uran my\u00f6t\u00e4 yksil\u00f6iden keski- ja my\u00f6h\u00e4isemm\u00e4n i\u00e4n tulotaso nousi merkitt\u00e4v\u00e4sti niill\u00e4, jotka p\u00e4\u00e4siv\u00e4t laajennuksen ansiosta opiskelemaan. Korkeampi palkka ja vakaampi taloudellinen asema voivat suoraan parantaa terveytt\u00e4: on varaa parempaan asumiseen, terveellisemp\u00e4\u00e4n ravintoon ja vapaa-ajan harrastuksiin. Taloudellinen turvallisuus v\u00e4hent\u00e4\u00e4 stressi\u00e4, jonka tiedet\u00e4\u00e4n olevan mielenterveysongelmien riskitekij\u00e4. Lis\u00e4ksi varmempi toimeentulo mahdollistaa sen, ett\u00e4 aikuinen lapsi voi tukea ik\u00e4\u00e4ntyvi\u00e4 vanhempiaan rahallisesti \u2013 esimerkiksi auttamalla parempien hoitopalveluiden hankinnassa tai asumisj\u00e4rjestelyiss\u00e4. Taloudellinen hyvinvointi<\/strong> levi\u00e4\u00e4 perheess\u00e4 ja luo turvaverkkoa, joka heijastuu terveyteen.<\/p>\n\n\n\n

Kolmas mekanismi on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n konkreettinen: geografinen l\u00e4heisyys<\/strong>. Kun yliopisto tuli omaan maakuntaan, monen nuoren ei tarvinnut muuttaa kauas opiskelun per\u00e4ss\u00e4. Tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 korkeakoulun l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 opiskelleet olivat todenn\u00e4k\u00f6isemmin my\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4 i\u00e4ll\u00e4 asettuneet l\u00e4helle vanhempiaan<\/strong> kuin ne, jotka l\u00e4htiv\u00e4t kauas opiskelemaan<\/a>. Lasten ja vanhempien asuessa samassa kaupungissa tai maakunnassa on luonnollisesti helpompaa pit\u00e4\u00e4 tiiviisti yhteytt\u00e4 ja auttaa arjessa. Ik\u00e4\u00e4ntyville vanhemmille l\u00e4hell\u00e4 asuva aikuinen lapsi on kullanarvoinen tuki. H\u00e4n voi poiketa kauppareissulle, varmistaa l\u00e4\u00e4kkeiden ottamisen tai vaikkapa kyydit\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rik\u00e4ynneille. T\u00e4llainen arjen apu ja sosiaalinen kontakti voivat parantaa vanhuksen el\u00e4m\u00e4nlaatua ja terveytt\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n

Suomen julkisessa hoivaj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 korostetaan usein virallisia palveluita, mutta perheenj\u00e4senilt\u00e4 saatu ep\u00e4virallinen tuki on yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 \u2013 ja t\u00e4m\u00e4 tutkimus vihjaa, ett\u00e4 koulutuspolitiikalla voidaan vaikuttaa jopa siihen, kuinka l\u00e4hell\u00e4 lapset ja vanhemmat asuvat toisiaan aikuisina<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Koulutusinvestointi kannattaa \u2013 my\u00f6s terveyden takia<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Pitk\u00e4\u00e4n on tiedetty, ett\u00e4 koulutus ja terveys kulkevat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4: korkeammin koulutetut el\u00e4v\u00e4t keskim\u00e4\u00e4rin pidemp\u00e4\u00e4n ja terveempin\u00e4 kuin v\u00e4hemm\u00e4n koulutetut. Aina on kuitenkin kysytty, onko kyse kanasta vai munasta<\/strong> \u2013 aiheuttaako koulutus parempaa terveytt\u00e4, vai hakeutuvatko terveemm\u00e4t ja etuoikeutetummat ihmiset todenn\u00e4k\u00f6isemmin koulunpenkille alun perinkin? T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 1960\u20131970-lukujen suomalainen yliopistojen perustamisprojekti tarjosi ainutlaatuisen testikent\u00e4n. Uuden tutkimuksen vahva viesti on, ett\u00e4 koulutuksen laajentaminen voi<\/em> todella aiheuttaa parannuksia terveyteen ja hyvinvointiin, viel\u00e4p\u00e4 tavoilla, jotka ulottuvat yli sukupolvien.<\/p>\n\n\n\n

Havainnot tuovat uutta n\u00e4k\u00f6kulmaa keskusteluun korkeakoulutuksen hy\u00f6dyist\u00e4. Yleens\u00e4 koulutuksen arvosta puhuttaessa esiin nousevat talouskasvu, yksil\u00f6n ty\u00f6llistyminen ja innovaatiot. Nyt voimme lis\u00e4t\u00e4 listaan terveemm\u00e4n mielen ja pidemm\u00e4n el\u00e4m\u00e4n.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 tutkimus osoittaa, ett\u00e4 koulutuspolitiikka voi samalla olla terveyspolitiikkaa. Kun nuori saa tilaisuuden opiskella yliopistossa, hy\u00f6ty ei rajoitu vain h\u00e4nen uran\u00e4kymiins\u00e4 \u2013 se voi n\u00e4ky\u00e4 mielenterveyden kohenemisena ja jopa h\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 elini\u00e4n pidentymisen\u00e4. V\u00e4est\u00f6n tasolla vaikutukset voivat tarkoittaa pienempi\u00e4 menoja sairaanhoidossa ja vanhuspalveluissa sek\u00e4 parempaa el\u00e4m\u00e4nlaatua monille perheille.<\/p>\n\n\n\n

Tulokset ovat t\u00e4rkeit\u00e4 my\u00f6s suomalaisessa nykykeskustelussa. Suomi tavoittelee j\u00e4lleen kerran korkeakoulutason nostamista: hallituksen tavoitteena on, ett\u00e4 vuoteen 2030 menness\u00e4 puolet nuorista aikuisista<\/strong> suorittaa korkeakoulututkinnon<\/a>. T\u00e4m\u00e4n uuden tutkimuksen valossa tavoite ei ole vain talouden tai sivistyksen kannalta perusteltu, vaan sill\u00e4 voi olla laajempia positiivisia vaikutuksia kansanterveyteen ja jopa v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntymiseen liittyviin haasteisiin. Koulutus on investointi ihmisiss\u00e4 piilev\u00e4\u00e4n potentiaaliin \u2013 ja nyt ymm\u00e4rr\u00e4mme entist\u00e4 paremmin, ett\u00e4 osa tuosta potentiaalista ilmenee terveempin\u00e4, pidempin\u00e4 el\u00e4min\u00e4 ja vahvempina sukupolvien v\u00e4lisin\u00e4 sitein\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

1960\u20131970-lukujen korkeakoulureformin tarina on rohkaiseva esimerkki siit\u00e4, kuinka kauaskantoisia vaikutuksia koulutuspolitiikalla voi olla. Pienille paikkakunnille perustetut yliopistot antoivat nuorille siivet nousta akateemiseen maailmaan kotinsa l\u00e4hell\u00e4. Samalla ne kylviv\u00e4t siemeni\u00e4, jotka itiv\u00e4t hiljalleen parempana mielenterveyten\u00e4, perheiden hyvinvointina ja lis\u00e4vuosina rakkaiden l\u00e4heisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Koulutuksen hy\u00f6dyt<\/strong> eiv\u00e4t siis rajoitu luentosalin seinien sis\u00e4puolelle \u2013 ne voivat heijastua koko yhteiskuntaan ja ajan my\u00f6t\u00e4 jopa kotien keitti\u00f6p\u00f6ytien \u00e4\u00e4reen, miss\u00e4 terveet, pitk\u00e4ik\u00e4iset vanhemmat voivat ylpein\u00e4 seurata lastensa saavutuksia.

<\/strong>Thang Dang<\/strong> on tutkimuksen lippulaiva INVESTin erikoistutkija Turun yliopistossa. H\u00e4n suoritti taloustieteen tohtorintutkinnon Yorkin yliopistossa ja on aiemmin toiminut post-doctoral-tutkijana Norjan kansanterveyslaitoksen Hedelm\u00e4llisyyden ja terveyden tutkimuskeskuksessa. H\u00e4nen tutkimuksensa kattavat ty\u00f6markkinataloustieteen, sovelletun mikrotaloustieteen sek\u00e4 sosiaalisen liikkuvuuden tutkimuksen, erityisesti koulutuksen ja terveyden eriarvoisuuden osalta. Dang on erityisen kiinnostunut maahanmuuttajien ja pakolaisten kotouttamisesta ja h\u00e4nen tavoitteensa on tunnistaa politiikkatoimia, jotka voivat parantaa haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien hyvinvointia ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 sosiaalisia eroja.<\/em><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong> Thang Dang, Mika Haapanen & Tuomo Suhonen (2024), The Causal Effects of Education on Family Health: Evidence from Expanding Access to Higher Education<\/a><\/em> (Labore, Ty\u00f6paperi\u00a0347)<\/a>, sek\u00e4 opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n ja valtioneuvoston julkaisut.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4kuva: It\u00e4-Suomen yliopisto \/ Varpu Joensuu<\/em><\/p>\n\n

Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Thang Dang Syksyll\u00e4 1972 tuhannet nuoret eri puolilla Suomea pakkasivat laukkunsa aloittaakseen opintonsa yliopistoissa, upouusissa kotikaupungeissaan. Joensuuhun, Kuopioon, Rovaniemelle ja Vaasaan oli perustettu korkeakoulut osana 1960\u20131970-lukujen koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n laajennusta. Vuosikymmeni\u00e4 my\u00f6hemmin t\u00e4m\u00e4 historiallinen korkeakoulubuumi osoittautuu yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4ksi terveyden l\u00e4hteeksi. Tuoreen, Mika Haapasen ja Tuomo Suhosen kanssa tekem\u00e4ni tutkimuksen mukaan yliopistojen perustaminen pienempiin kaupunkeihin paransi nuorten aikuisten mielenterveytt\u00e4 …<\/p>\n","protected":false},"author":13,"featured_media":2715,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[725,718],"tags":[543,237,36,345,180,512,390],"class_list":["post-2713","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-mental-health","category-wellbeing","tag-aiti","tag-hyvinvointi","tag-koulutus","tag-mielenterveys","tag-opiskelu","tag-vanhemmat","tag-yliopisto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2713","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/users\/13"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2713"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2713\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2716,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2713\/revisions\/2716"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2715"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2713"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2713"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2713"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}