Yhteiskunta ja rahoittajat haluavat n\u00e4hd\u00e4 konkreettisia hy\u00f6tyj\u00e4 nopeasti, mielell\u00e4\u00e4n jo tutkimushankkeen aikana.<\/p>\n\n\n\n Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on tietenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Se varmistaa, ett\u00e4 tieteellinen tieto p\u00e4\u00e4tyy p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6iden, asiantuntijoiden, yritysten ja tavallisten ihmisten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja auttaa rakentamaan parempaa yhteiskuntaa. Vaikuttavuuden ylikorostaminen voi kuitenkin kaventaa tieteen riippumattomuutta ja ohjata tutkimusta liikaa lyhyen aikav\u00e4lin taloudellisten hy\u00f6tyjen suuntaan.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa esit\u00e4n viisi askelta, joilla tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta voidaan vahvistaa niin, ett\u00e4 se samalla kunnioittaa tieteellisen tiedon luonnetta ja palvelee my\u00f6s tiedeyhteis\u00f6n tavoitteita.<\/p>\n\n\n\n Kaikella tutkimuksella tieteenalasta riippumatta voi olla yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Sen muodot kuitenkin vaihtelevat.<\/p>\n\n\n\n Yhteiskunnallinen vaikuttavuus syntyy tutkimustulosten, koulutuksen ja vuorovaikutuksen kautta. Reittej\u00e4 vaikuttavuuteen voivat olla tieteenalasta ja tutkimusaiheesta riippuen esimerkiksi<\/p>\n\n\n\n Tutkimustiedon yhteiskunnassa aikaansaamat muutokset n\u00e4kyv\u00e4t harvoin suoraan tai v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. Vaikuttavuus riippuu monista samanaikaisista tekij\u00f6ist\u00e4, ja se ilmenee usein vasta vuosien tai jopa vuosikymmenten kuluessa.<\/p>\n\n\n\n Tutkimuksen vaikuttavuus ei toteudu itsest\u00e4\u00e4n, vaan se vaatii aktiivista ja pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Tutkijan t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 on kuitenkin tutkimuksen tekeminen, ja h\u00e4nen ammattitaitonsa ydint\u00e4 on tutkimuksellinen osaaminen. <\/p>\n\n\n\n Vaikuttavuuden korostaminen voi kasata yksitt\u00e4isten tutkijoiden harteille kohtuuttomia odotuksia: yht\u00e4 aikaa pit\u00e4isi hallita sek\u00e4 tutkijan ett\u00e4 viestij\u00e4n ammattitaito.<\/p>\n\n\n\n Siksi tiedev\u00e4litt\u00e4j\u00e4toimintaa pit\u00e4\u00e4 Suomessa vahvistaa. Tutkijoiden tueksi tarvitaan ammattimaisia tutkimusviestij\u00f6it\u00e4 ja tiedev\u00e4litt\u00e4ji\u00e4 \u2013 ja t\u00e4lle ty\u00f6lle pit\u00e4\u00e4 varata riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa ja rahaa.<\/p>\n\n\n\n Tiedev\u00e4litt\u00e4j\u00e4toimintaa pit\u00e4\u00e4 Suomessa vahvistaa. Tutkijoiden tueksi tarvitaan ammattimaisia tutkimusviestij\u00f6it\u00e4 ja tiedev\u00e4litt\u00e4ji\u00e4.<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n Kaikkia yhteiskunnassa ilmenevi\u00e4 tietotarpeita ei ole mahdollista ennakoida. Esimerkiksi globaalit kriisit, kuten pandemiat, voivat synnytt\u00e4\u00e4 nopeasti uusia tietotarpeita.<\/p>\n\n\n\n Tiedeyhteis\u00f6n on pystytt\u00e4v\u00e4 vastaamaan n\u00e4ihin tietotarpeisiin entist\u00e4 nopeammin. Tutkijoiden pit\u00e4\u00e4 kyet\u00e4 reagoimaan yhteiskunnan muutoksiin ja tarjoamaan tietoa tutkimusaiheestaan silloin, kuin se nousee p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tai julkisen keskustelun agendalle.<\/p>\n\n\n\n Reagointivalmius vaatii resursointia jo tutkimushankkeen suunnitteluvaiheessa. My\u00f6s tutkimushankkeiden ja -organisaatioiden viestint\u00e4suunnitelmissa pit\u00e4isi varata aikaa yhteiskunnan tietotarpeisiin ja julkiseen keskusteluun reagoimiseen.<\/p>\n\n\n\n Tutkimustietoa julkaistaan valtavasti, ja se on hajallaan eri l\u00e4hteiss\u00e4. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tueksi ei tarvita niink\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4isten tutkimusjulkaisujen tuloksia, vaan kokonaiskuvaa. Tarvetta on siis olemassa olevan tiedon kokoamiselle ja tulkinnalle.<\/p>\n\n\n\n Liian usein tutkimusviestint\u00e4 kuitenkin pelkistyy tarkoittamaan yksitt\u00e4isten tutkimustulosten tiedottamista. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n p\u00e4ivitt\u00e4in vaihtuviin media- ja somekeskusteluihin reagoiminen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 palvele tutkimushankkeen varsinaisia tavoitteita \u2013 ja parhaimmillaankin n\u00e4m\u00e4 keskustelut yleens\u00e4 unohtuvat nopeasti.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4llaisesta operatiivisesta p\u00e4ivitt\u00e4isviestinn\u00e4st\u00e4 pit\u00e4isikin siirty\u00e4 suunnitelmallisempaan tiedev\u00e4litt\u00e4miseen. <\/p>\n\n\n\n Strateginen tiedev\u00e4litt\u00e4minen ja -viestint\u00e4 perustuvat tutkimushankkeen tai -organisaation pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tavoitteisiin: viestinn\u00e4n ja vaikuttavuusty\u00f6n tavoitteet johdetaan itse tutkimuksen tavoitteista, ja kohderyhm\u00e4t ja toimenpiteet rajataan niiden perusteella. <\/p>\n\n\n\n Tavoitteiden kirkastaminen ja niihin keskittyminen auttaa kohdistamaan k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevan ty\u00f6ajan ja rahan j\u00e4rkev\u00e4sti ja tehokkaasti.<\/p>\n\n\n\n P\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tueksi ei tarvita niink\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4isten tutkimusjulkaisujen tuloksia, vaan kokonaiskuvaa.<\/p><\/blockquote><\/figure>\n\n\n\n Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on moniulotteinen ilmi\u00f6, joka ilmenee usein ep\u00e4suorasti ja vasta pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Siksi sen arviointi on hyvin vaikeaa. Eri tieteenalojen ja tutkimusaiheiden vaikuttavuuden yhteismitallinen vertailu on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdotonta, eik\u00e4 yleens\u00e4 edes tarpeellista.<\/p>\n\n\n\n Samalla vaikuttavuus on kuitenkin osa tieteen legitimiteetin perustaa. Julkisin varoin rahoitetulta tutkimukselta on lupa vaatia tuloksia ja niiden soveltamista yhteiseksi hyv\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n Siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tiedeyhteis\u00f6 pystyy perustelemaan tutkimuksen hy\u00f6dyt \u2013 silloinkin, kun ne eiv\u00e4t ole suoran taloudellisia.<\/p>\n\n\n\n Milla Ikonen ty\u00f6skentelee INVESTiss\u00e4 viestinn\u00e4n asiantuntijana.<\/p>\n\n\n\n Kirjoitus perustuu osittain INVESTin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n py\u00f6re\u00e4n p\u00f6yd\u00e4n keskustelutilaisuuteen ja sen pohjalta koottuun <\/em>keskustelupaperiin<\/em><\/a>. Tilaisuuteen osallistui aihepiirin keskeisi\u00e4 asiantuntijoita tutkimus-, tutkimusrahoitus- ja tiedev\u00e4litt\u00e4j\u00e4organisaatioista, elinkeinoel\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja valtionhallinnosta. Kirjoitus edustaa kuitenkin kirjoittajan omia n\u00e4kemyksi\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n Lue lis\u00e4\u00e4 <\/strong>Keskustelupaperi: Tutkimus muuttaa yhteiskuntaa, mutta vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t usein hitaasti<\/a><\/p>\n\n![\"Eduskunnan](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-content\/uploads\/sites\/446\/2025\/11\/Eduskunnan-istuntosali-1024x713.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n1. Tunnista vaikuttavuuden moninaisuus.<\/h2>\n\n\n\n
\n
2. Vaikuttavuusty\u00f6 ei saa j\u00e4\u00e4d\u00e4 yksitt\u00e4isen tutkijan vastuulle.<\/h2>\n\n\n\n
3. Tiedeyhteis\u00f6n on kyett\u00e4v\u00e4 reagoimaan nopeasti yhteiskunnan tietotarpeisiin.<\/h2>\n\n\n\n
4. Tarvitsemme strategista tutkimusviestint\u00e4\u00e4.<\/h2>\n\n\n\n
5. Tiedeyhteis\u00f6n pit\u00e4\u00e4 pysty\u00e4 perustelemaan tutkimuksen arvo my\u00f6s silloin, kun sen hy\u00f6dyt eiv\u00e4t ole suoran taloudellisia.<\/h2>\n\n\n\n
Kirjoittaja <\/h2>\n\n\n\n