{"id":2920,"date":"2026-03-26T08:56:45","date_gmt":"2026-03-26T06:56:45","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/?p=2920"},"modified":"2026-03-26T08:56:45","modified_gmt":"2026-03-26T06:56:45","slug":"vaikuttavuustieto-ei-synny-vain-mittaamalla-lisaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/2026\/03\/26\/vaikuttavuustieto-ei-synny-vain-mittaamalla-lisaa\/","title":{"rendered":"Vaikuttavuustieto ei synny\u00a0vain\u00a0mittaamalla\u00a0lis\u00e4\u00e4\u00a0"},"content":{"rendered":"\n<p><em>Juuso Repo; Elina Kilpi-Jakonen\u00a0<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Koulutuspolitiikassa vallitsee laaja yksimielisyys siit\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tulisi perustua parempaan tietoon.\u00a0V\u00e4hemm\u00e4n selv\u00e4\u00e4 on, millaista t\u00e4m\u00e4n tiedon tulisi olla.\u00a0<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4t\u00e4 kysymyst\u00e4 konkretisoi Eduskunnan tarkastusvaliokunnalle tehty raportti \u201cPerusopetuksen oppimistulokset ja mahdollisuuksien tasa-arvo\u201d, joka on viritt\u00e4nyt kiivaan koulutuspoliittisen keskustelun Suomessa (Karhunen ym., 2026; Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, 2026).&nbsp;Samaan aikaan Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6&nbsp;valmistelee koulutuksen arviointij\u00e4rjestelm\u00e4n&nbsp;uudistamista&nbsp;(OKM, 2026).&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Raportin keskeinen viesti on selv\u00e4: Suomen koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4 k\u00e4rsii tiedon puutteesta, ja&nbsp;ratkaisu l\u00f6ytyy&nbsp;vahvemmasta&nbsp;oppimisen&nbsp;mittaamisesta, kansallisesta&nbsp;datainfrastruktuurista&nbsp;ja vaikuttavuustutkimuksen menetelmist\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Ajatus on houkutteleva,&nbsp;mutta&nbsp;se pelkist\u00e4\u00e4 ongelmaa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Perusopetuksen tavoitteet eiv\u00e4t rajoitu oppimistuloksiin, vaan kattavat my\u00f6s hyvinvoinnin ja laajemmat yhteiskunnalliset vaikutukset. Siksi kysymys ei ole vain mittaamisesta, vaan siit\u00e4, millaista tietoa vaikuttavuuden arviointi edellytt\u00e4\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Vaikuttavuustutkimuksen vaatimus on perusteltu\u00a0<\/h2>\n\n\n\n<p>Siirtym\u00e4 panoksista kohti vaikutuksia on linjassa laajemman hyvinvointivaltiokehityksen kanssa&nbsp;ja korostunut my\u00f6s INVEST-tutkimuskeskuksen ty\u00f6ss\u00e4.&nbsp;Koulutuspolitiikassakaan ei en\u00e4\u00e4 riit\u00e4 tieto siit\u00e4,&nbsp;kuinka&nbsp;paljon&nbsp;resursseja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, vaan olennaista on, mit\u00e4 niill\u00e4 saadaan aikaan. Ilman selkeit\u00e4 vaikuttavuuskriteerej\u00e4 resurssit voivat kohdentua tehottomasti.&nbsp;(Erola, Moisio &amp; Peltoniemi 2026).&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 raportin painotus rekisteriaineistoihin ja kausaalip\u00e4\u00e4ttelyn menetelmiin on perusteltu. Ne ovat keskeisi\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4, kun pyrit\u00e4\u00e4n tunnistamaan, mitk\u00e4 toimenpiteet vaikuttavat oppimiseen ja hyvinvointiin. Ongelma syntyy kuitenkin seuraavassa askeleessa: keskeiseksi ratkaisuksi ehdotetaan kattavaa kansallista datainfrastruktuuria, joka perustuisi oppimis-, hyvinvointi- ja rekisteritiedon&nbsp;laajaan&nbsp;yhdist\u00e4miseen&nbsp;yksil\u00f6- ja koulutasolla.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 kohdin ongelma pelkistyy liikaa datakysymykseksi.&nbsp;Olennaista ei ole vain datan m\u00e4\u00e4r\u00e4, vaan se, millaisilla&nbsp;aineistoilla&nbsp;ja analyyseilla&nbsp;voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miten oppiminen ja hyvinvointi rakentuvat eri tilanteissa ja eri ryhmiss\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Mittaaminen ei ole neutraali\u00a0toimenpide\u00a0<\/h2>\n\n\n\n<p>Yksi keskeinen kysymys liittyy siihen, mit\u00e4 mittaaminen itse asiassa tekee. Arviointi ei ole vain neutraalia tiedonkeruuta, vaan se muokkaa j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, jota se pyrkii kuvaamaan. Taloustieteest\u00e4 tuttu&nbsp;Goodhartin&nbsp;laki muistuttaa, ett\u00e4 kun mittarista tulee tavoite, se lakkaa olemasta hyv\u00e4 mittari. Ns. matalan panoksen arvioinneissa tuloksiin vaikuttavat erot oppilaiden motivaatiossa: muutokset voivat heijastaa yht\u00e4 hyvin ponnistelun tasoa kuin osaamista (ks.&nbsp;esim.&nbsp;Zamarro&nbsp;et al. 2019). Korkean panoksen testauksessa puolestaan syntyy kannusteita kohdistaa opetus mitattaviin sis\u00e4lt\u00f6ihin, mik\u00e4 voi kaventaa opetusta.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Arviointia tulee tarkastella osana koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n ohjausta, koska sen vaikutukset ulottuvat opetukseen, oppimiseen ja koulun toimintakulttuuriin.&nbsp;On keskeist\u00e4 erottaa toisistaan&nbsp;yksil\u00f6n&nbsp;oppimista tukeva arviointi ja j\u00e4rjestelm\u00e4tason seuranta: yhteen tarkoitukseen soveltuva mittaustapa voi olla toimimaton toisessa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kausaalip\u00e4\u00e4ttelyn reunaehdot\u00a0<\/h2>\n\n\n\n<p>Toinen keskeinen kysymys&nbsp;koskee sit\u00e4, mit\u00e4 datalla voidaan tehd\u00e4. Kausaalinen p\u00e4\u00e4ttely perustuu tutkimusasetelmiin \u2013 vertailuryhmiin, pitkitt\u00e4israkenteisiin ja&nbsp;suunniteltuihin&nbsp;koeasetelmiin&nbsp;\u2013 ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n aineiston kokoon (Angrist&nbsp;&amp;&nbsp;Pischke&nbsp;2009). Ilman t\u00e4llaisia asetelmia laajatkin rekisteriaineistot&nbsp;kuvaavat muutoksia,&nbsp;mutta eiv\u00e4t kerro, mik\u00e4 toimii.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Lis\u00e4ksi sek\u00e4 kokeelliset ett\u00e4 kvasikokeelliset asetelmat nojaavat vahvoihin oletuksiin, ja niiden&nbsp;tulokset ovat usein&nbsp;kontekstisidonnaisia&nbsp;(Deaton&nbsp;&amp;&nbsp;Cartwright&nbsp;2018;&nbsp;Rutkowski&nbsp;et al. 2024).&nbsp;Koulutuspolitiikassa&nbsp;keskeist\u00e4 ei ole vain&nbsp;keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen&nbsp;vaikutus vaan se,&nbsp;kenelle ja miss\u00e4 olosuhteissa vaikutukset syntyv\u00e4t&nbsp;\u2013 ja&nbsp;keiden kohdalla&nbsp;vaikutukset&nbsp;ovat kielteisi\u00e4.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4h\u00e4n liittyy&nbsp;my\u00f6s&nbsp;kysymys&nbsp;siit\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin tietopohjan tulisi perustua koko ik\u00e4luokan kattaviin aineistoihin.&nbsp;Laaja kattavuus&nbsp;helpottaa&nbsp;ryhmien v\u00e4listen&nbsp;erojen tarkastelua,&nbsp;mutta ei&nbsp;poista mittaamiseen&nbsp;tai kausaaliseen tulkintaan liittyvi\u00e4 perusongelmia&nbsp;ja lis\u00e4\u00e4 mittauskuormaa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>My\u00f6s&nbsp;mittarin rakenne&nbsp;vaikuttaa johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin:&nbsp;yksitt\u00e4iset teht\u00e4v\u00e4t tai&nbsp;osiot&nbsp;voivat reagoida interventioon eri tavoin,&nbsp;jolloin&nbsp;summapistem\u00e4\u00e4r\u00e4 peitt\u00e4\u00e4 alleen olennaista heterogeenisuutta (Gilbert ym., 2025).&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Vaikuttavuustutkimus&nbsp;voi&nbsp;lis\u00e4ksi&nbsp;kaventaa sit\u00e4, mit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n merkityksellisen\u00e4 tietona. Oppiminen ja hyvinvointi j\u00e4sentyv\u00e4t helposti mitattaviksi \u201coutputeiksi\u201d,&nbsp;jolloin&nbsp;pedagoginen ja kokemuksellinen tieto j\u00e4\u00e4 sivuun. Siksi m\u00e4\u00e4r\u00e4llinen tutkimus tarvitsee rinnalleen laadullista analyysia&nbsp;my\u00f6s vaikuttavuustutkimuksessa&nbsp;(Warren et al., 2020).&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4t\u00e4 ei ratkaista pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n menetelmi\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, vaan&nbsp;rakentamalla&nbsp;tietopohja, joka&nbsp;yhdist\u00e4\u00e4 useita&nbsp;toisiaan t\u00e4ydent\u00e4vi\u00e4&nbsp;n\u00e4k\u00f6kulmia.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Puuttuvat muuttujat: hyvinvoinnin ja oppimisen\u00a0yhteys\u00a0<\/h2>\n\n\n\n<p>Suomalaisen&nbsp;koulutuksen&nbsp;tietopohjan keskeinen ongelma ei ole mittaamisen&nbsp;v\u00e4h\u00e4isyys, vaan&nbsp;aineistojen rakenteellinen&nbsp;hajanaisuus.&nbsp;Tietoa syntyy runsaasti esimerkiksi kuntien tietoj\u00e4rjestelmiss\u00e4, mutta&nbsp;sit\u00e4&nbsp;ei tallenneta tai s\u00e4ilytet\u00e4 tavalla, joka mahdollistaisi systemaattisen yhdist\u00e4misen.&nbsp;Keskeinen ongelma on, ett\u00e4 oppimista ja hyvinvointia koskeva tieto tuotetaan p\u00e4\u00e4osin erill\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 niit\u00e4 voida yhdist\u00e4\u00e4 yksil\u00f6tasolla yli ajan.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Laajasti&nbsp;p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa&nbsp;hy\u00f6dynnetty Kouluterveyskysely perustuu anonyymeihin poikkileikkausaineistoihin, jotka eiv\u00e4t mahdollista&nbsp;luotettavaa&nbsp;kausaalianalyysi\u00e4. Oppimistuloksia koskevat arvioinnit puolestaan keskittyv\u00e4t p\u00e4\u00e4asiassa osaamiseen, eik\u00e4 niit\u00e4 systemaattisesti yhdistet\u00e4 hyvinvointitietoon tai rekistereihin.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4n seurauksena emme pysty analysoimaan, miten oppiminen ja hyvinvointi kytkeytyv\u00e4t toisiinsa tai miten&nbsp;tasa-arvoisesti&nbsp;vaikutukset kohdentuvat eri oppilasryhmiin.&nbsp;Ilman rekisterilinkityksi\u00e4 on my\u00f6s vaikea arvioida aineistoihin liittyv\u00e4\u00e4 vastaajavinoumaa, mik\u00e4 voi v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 tuloksia.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Samankaltaiset&nbsp;yhdistett\u00e4vyyden&nbsp;puutteet&nbsp;koskevat&nbsp;laajemminkin perusopetuksen tietopohjaa. Esimerkiksi oppilaiden poissaoloja koskeva tieto ei ole systemaattisesti yhdistett\u00e4viss\u00e4&nbsp;muihin aineistoihin, vaikka se on keskeinen osa sek\u00e4 oppimisen ett\u00e4 hyvinvoinnin kokonaisuutta.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Hyvinvointitiedon puute ei rajoita vain hyvinvoinnin tarkastelua, vaan heikent\u00e4\u00e4 my\u00f6s oppimistuloksiin liittyvien analyysien tulkintaa. Ilman tietoa oppilaiden kuormituksesta, motivaatiosta ja kouluun kiinnittymisest\u00e4 on vaikea erottaa,&nbsp;liittyv\u00e4tk\u00f6 muutokset&nbsp;opetukseen ja oppilaiden tilanteeseen.&nbsp;Tulkinta j\u00e4\u00e4 helposti&nbsp;riippumaan siit\u00e4, mit\u00e4 tietoa&nbsp;on saatavilla.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Vaikuttavuutta tukeva tietopohja edellytt\u00e4\u00e4&nbsp;edustavaa, yksil\u00f6tason pitkitt\u00e4ist\u00e4 tietoa, joka yhdist\u00e4\u00e4 oppimisen ja hyvinvoinnin ja on yhdistett\u00e4viss\u00e4 rekisteriaineistoihin.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Esimerkki: mit\u00e4 parempi data mahdollistaa\u00a0<\/h2>\n\n\n\n<p>Kansainv\u00e4liset esimerkit\u00a0havainnollistavat, mit\u00e4 t\u00e4llainen tietopohja\u00a0k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4\u00a0mahdollistaa.\u00a0Omissa tutkimuksissamme\u00a0olemme\u00a0hy\u00f6dynt\u00e4neet\u00a0mm.\u00a0Tanskan ja Etel\u00e4-Australian\u00a0opetushallinnon ker\u00e4\u00e4mi\u00e4\u00a0aineistoja, joissa oppilaiden hyvinvointia\u00a0seurataan yksil\u00f6tasolla yli ajan ja\u00a0tieto\u00a0yhdistet\u00e4\u00e4n\u00a0oppimis-\u00a0ja\u00a0taustatietorekistereihin\u00a0(Repo ym., 2025a; Repo ym., 2025b).\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Ik\u00e4kohorttien kehityksen vertailu mahdollistaa pitk\u00e4n aikav\u00e4lin trendien, tiettyyn ik\u00e4vaiheeseen liittyvien muutosten ja lyhytaikaisten muutosten erottamisen toisistaan sek\u00e4 vaikutusten tarkastelun eri oppilasryhmiss\u00e4. Tuloksemme osoittavat, ett\u00e4 ilman t\u00e4m\u00e4nkaltaista aineistorakennetta toimenpiteiden vaikutuksia voidaan tulkita systemaattisesti v\u00e4\u00e4rin. Suomessa vastaavaa analyysia mahdollistavaa datainfrastruktuuria ei toistaiseksi ole.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kohti monin\u00e4k\u00f6kulmaista\u00a0ja integroitua\u00a0tietopohjaa\u00a0<\/h2>\n\n\n\n<p>Vaikuttavuustutkimus ja rekisteriaineistot ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n osa modernia koulutuspolitiikkaa, mutta ne&nbsp;eiv\u00e4t yksin riit\u00e4.&nbsp;Tarvitaan tietopohja, joka yhdist\u00e4\u00e4 eri aineistoja, menetelmi\u00e4 ja n\u00e4k\u00f6kulmia.&nbsp;Kysymys ei ole siit\u00e4, tarvitaanko enemm\u00e4n mittaamista tai parempaa dataa, vaan siit\u00e4, miten tietopohja rakennetaan niin, ett\u00e4 se tekee n\u00e4kyv\u00e4ksi oppimisen ja hyvinvoinnin keskeiset yhteydet.&nbsp;Keskeist\u00e4 on j\u00e4sent\u00e4\u00e4 tietoja&nbsp;niiden k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksen mukaan:&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Opetuksen ja oppimisen tuki (kehitt\u00e4misdata)<\/strong>: Paikallista ja formatiivista tietoa, jonka ensisijainen teht\u00e4v\u00e4 on tukea opettajien ty\u00f6t\u00e4, koulun hyvinvointity\u00f6t\u00e4 ja oppilaiden yksil\u00f6llisi\u00e4 oppimispolkuja ilman hallinnollisia seuraamuksia.\u00a0<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>J\u00e4rjestelm\u00e4tason seuranta\u00a0ja\u00a0kansallinen\u00a0arviointi\u00a0(seurantadata):<\/strong>\u00a0Pitkitt\u00e4ist\u00e4 ja edustavaa\u00a0monimenetelm\u00e4llist\u00e4\u00a0arviointitietoa, joka yhdist\u00e4\u00e4\u00a0oppimisen, poissaolot ja hyvinvoinnin indikaattoreita\u00a0sek\u00e4 tukee koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n\u00a0tilan ja tasa-arvon seurantaa sek\u00e4 resurssien kohdentamista kansallisella ja alueellisella tasolla.\u00a0\u00a0<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Vaikuttavuustutkimus (tutkimusdata):<\/strong>\u00a0Huolellisiin tutkimusasetelmiin perustuva\u00a0tutkimus,\u00a0joka mahdollistaa kausaalip\u00e4\u00e4ttelyn siit\u00e4, mitk\u00e4 toimenpiteet toimivat, kenelle ja miss\u00e4 olosuhteissa.\u00a0Rekisterilinkitykset\u00a0tukevat t\u00e4t\u00e4 mahdollistamalla pitk\u00e4n aikav\u00e4lin seurannan sek\u00e4 taustatekij\u00f6iden analyysin\u00a0ja vastaajavinouman korjaamisen.\u00a0<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>N\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t ole hierarkkisia tasoja, vaan toisiaan t\u00e4ydent\u00e4vi\u00e4 tiedon muotoja.&nbsp;Suomessa tietopohjan vahvistamiseen liittyy parhaillaan useita kehitt\u00e4mishankkeita.&nbsp;Keskeist\u00e4 on varmistaa, ett\u00e4 niiss\u00e4 huomioidaan eri tiedon k\u00e4ytt\u00f6tarkoitukset sek\u00e4 se, miten eri tasot tukevat toisiaan. Esimerkiksi Karvin Valssi-j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 yhdistet\u00e4\u00e4n&nbsp;opetuksen kehitt\u00e4mist\u00e4 tukeva formatiivinen tieto ja&nbsp;kansallinen&nbsp;seuranta.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Koulutuspolitiikan kannalta keskeisten vaikutusmekanismien&nbsp;tunnistaminen edellytt\u00e4\u00e4&nbsp;vaikuttavuustutkimuksen&nbsp;ja&nbsp;kansallisen arvioinnin&nbsp;rinnalla opetuksen arkea kuvaavaa laadullista ymm\u00e4rryst\u00e4.&nbsp;Laadullinen&nbsp;analyysi&nbsp;ei t\u00e4ll\u00f6in ole vain m\u00e4\u00e4r\u00e4llisen t\u00e4ydennys, vaan olennainen v\u00e4line sen ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4, miten&nbsp;politiikkatoimet ja&nbsp;interventiot toimivat eri konteksteissa ja millaisia&nbsp;prosesseja&nbsp;ne k\u00e4ynnist\u00e4v\u00e4t&nbsp;(Warren et al., 2020).&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Tietopohjan kehitt\u00e4misess\u00e4 keskeist\u00e4 ei ole&nbsp;vain tiedon m\u00e4\u00e4r\u00e4, vaan sen rakenne ja&nbsp;k\u00e4ytt\u00f6ehdot. On varmistettava, ett\u00e4 arviointi tukee kouluyhteis\u00f6jen kehitt\u00e4mist\u00e4,&nbsp;tunnistettavuus&nbsp;on&nbsp;rajattu tarkoituksenmukaisesti,&nbsp;eik\u00e4&nbsp;arviointi&nbsp;ohjaa toimintaa ei-toivottuun suuntaan, kuten ranking-listoihin.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Perusopetuksen tavoitteet ulottuvat oppimistuloksia laajemmalle,&nbsp;my\u00f6s hyvinvointiin ja&nbsp;ylisukupolviseen tasa-arvoon.&nbsp;T\u00e4m\u00e4n vuoksi vaikuttavuus ei ole vain mittaus-&nbsp;tai&nbsp;datakysymys,&nbsp;vaan kysymys siit\u00e4, millaista tietoa pid\u00e4mme riitt\u00e4v\u00e4n\u00e4&nbsp;\u2013&nbsp;ja mit\u00e4&nbsp;koulutuspolitiikassa&nbsp;pid\u00e4mme&nbsp;tavoittelemisen arvoisena.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kirjoittajat\u00a0<\/h2>\n\n\n\n<p><strong>Juuso Repo&nbsp;<\/strong>on&nbsp;vaikuttavuuden arviointiin&nbsp;ja&nbsp;yhteiskuntatieteellisiin tutkimusmenetelmiin&nbsp;erikoistunut tutkija&nbsp;(FT).&nbsp;INVEST-tutkimuskeskuksessa&nbsp;h\u00e4nen tutkimuksensa&nbsp;keskittyy nuorten hyvinvointiin, oppimiseen ja koulutukselliseen eriarvoisuuteen.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Elina Kilpi-Jakonen&nbsp;<\/strong>on sosiologian professori INVEST-tutkimuskeskuksessa. H\u00e4nen tutkimuksensa keskittyy sosiaaliseen eriarvoisuuteen, erityisesti koulutuksessa ja ylisukupolvisesti, sek\u00e4 maahanmuuttotaustaisten lasten ja nuorten koulutukseen ja hyvinvointiin.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">L\u00e4hteet\u00a0<\/h2>\n\n\n\n<p>Angrist, J. D., &amp;&nbsp;Pischke, J.-S. (2009).&nbsp;Mostly&nbsp;harmless&nbsp;econometrics: An&nbsp;empiricist\u2019s&nbsp;companion.&nbsp;Princeton&nbsp;University&nbsp;Press.&nbsp;<a href=\"https:\/\/doi.org\/10.2307\/j.ctvcm4j72\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/doi.org\/10.2307\/j.ctvcm4j72<\/a>&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Erola, J., Moisio, P., &amp; Peltoniemi, J. (2026). Beyond&nbsp;the&nbsp;Nordic&nbsp;Welfare&nbsp;State.&nbsp;Extending&nbsp;Social&nbsp;Investments&nbsp;with&nbsp;Interventions.&nbsp;Edward&nbsp;Elgar&nbsp;Publishing.&nbsp;<a href=\"https:\/\/doi.org\/10.4337\/9781035375448.00006\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/doi.org\/10.4337\/9781035375448.00006<\/a>&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Deaton, A., &amp;&nbsp;Cartwright, N. (2018).&nbsp;Understanding&nbsp;and&nbsp;misunderstanding&nbsp;randomized&nbsp;controlled&nbsp;trials.&nbsp;<em>Social&nbsp;science &amp;&nbsp;medicine<\/em>, 210,&nbsp;2-21.&nbsp;<a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.socscimed.2017.12.005\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.socscimed.2017.12.005<\/a>&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Gilbert, J. B.,&nbsp;Himmelsbach, Z.,&nbsp;Soland, J.,&nbsp;Joshi, M., &amp;&nbsp;Domingue, B. W. (2025).&nbsp;Estimating&nbsp;heterogeneous&nbsp;treatment&nbsp;effects&nbsp;with&nbsp;item\u2010level&nbsp;outcome&nbsp;data:&nbsp;Insights&nbsp;from&nbsp;Item&nbsp;Response&nbsp;Theory.&nbsp;<em>Journal of&nbsp;Policy&nbsp;Analysis and Management<\/em>, 44(4),&nbsp;1417-1449.&nbsp;<a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1002\/pam.70025\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/doi.org\/10.1002\/pam.70025<\/a>&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Karhunen, H. K.,&nbsp;Kuuppelom\u00e4ki, T., Sarvim\u00e4ki, M., Suhonen, T., &amp; Uusitalo, R. (2026). Perusopetuksen oppimistulokset ja mahdollisuuksien tasa-arvo. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1\/2026.&nbsp;<a href=\"https:\/\/labore.fi\/julkaisu\/perusopetuksen-oppimistulokset-ja-mahdollisuuksien-tasa-arvo\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/labore.fi\/julkaisu\/perusopetuksen-oppimistulokset-ja-mahdollisuuksien-tasa-arvo\/<\/a>&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi). (2026).&nbsp;Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen asiantuntijalausunto sivistysvaliokunnalle: Perusopetuksen oppimistulokset, mahdollisuuksien tasa-arvo ja rahoitus (O 20\/2024 vp).&nbsp;<a href=\"https:\/\/www.karvi.fi\/fi\/ajankohtaista\/kannanotot-ja-lausunnot\/kansallisen-koulutuksen-arviointikeskuksen-asiantuntijalausunto-sivistysvaliokunnalle-perusopetuksen-oppimistulokset-mahdollisuuksien-tasa-arvo-ja\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/www.karvi.fi\/fi\/ajankohtaista\/kannanotot-ja-lausunnot\/kansallisen-koulutuksen-arviointikeskuksen-asiantuntijalausunto-sivistysvaliokunnalle-perusopetuksen-oppimistulokset-mahdollisuuksien-tasa-arvo-ja<\/a>&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6. (2026). Koulutuksen arviointij\u00e4rjestelm\u00e4 -ty\u00f6ryhm\u00e4.&nbsp;<a href=\"https:\/\/okm.fi\/hanke?tunnus=OKM073:00\/2024\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/okm.fi\/hanke?tunnus=OKM073:00\/2024<\/a>&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Repo, J.,&nbsp;Herkama, S., &amp; Salmivalli, C. (2025).&nbsp;Equitable&nbsp;shifts&nbsp;in&nbsp;youth&nbsp;resilience?&nbsp;Distinguishing&nbsp;normative&nbsp;changes&nbsp;and&nbsp;pandemic&nbsp;effects&nbsp;on&nbsp;academic&nbsp;self-efficacy&nbsp;and&nbsp;cognitive&nbsp;reappraisal.&nbsp;<em>Developmental&nbsp;Psychology<\/em>.&nbsp;<a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1037\/dev0001913\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/doi.org\/10.1037\/dev0001913<\/a>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Repo, J., Smith, E., Reimer, D., &amp; Kilpi-Jakonen, E. (2025).&nbsp;Persistent&nbsp;Trends&nbsp;or&nbsp;Pandemic&nbsp;Effects? A Multi-Cohort&nbsp;Longitudinal&nbsp;Study&nbsp;on&nbsp;Student&nbsp;Well-being,&nbsp;Inequality, and&nbsp;Educational&nbsp;Transitions.&nbsp;<em>Social&nbsp;Indicators&nbsp;Research<\/em>.&nbsp;<a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1007\/s11205-025-03617-7\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/doi.org\/10.1007\/s11205-025-03617-7<\/a>&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Rutkowski, D.,&nbsp;Rutkowski, L., Thompson, G., &amp;&nbsp;Canbolat, Y. (2024).&nbsp;The&nbsp;limits&nbsp;of&nbsp;inference:&nbsp;reassessing&nbsp;causality&nbsp;in&nbsp;international&nbsp;assessments.&nbsp;<em>Large-Scale&nbsp;Assessments&nbsp;in&nbsp;Education<\/em>, 12(1), 9.&nbsp;<a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1186\/s40536-024-00197-9\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/doi.org\/10.1186\/s40536-024-00197-9<\/a>&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Warren, E.,&nbsp;Melendez-Torres, G. J.,&nbsp;Viner, R., &amp;&nbsp;Bonell, C. (2020). Using&nbsp;qualitative&nbsp;research&nbsp;within&nbsp;a&nbsp;realist&nbsp;trial to&nbsp;build&nbsp;theory&nbsp;about&nbsp;how&nbsp;context&nbsp;and&nbsp;mechanisms&nbsp;interact&nbsp;to&nbsp;generate&nbsp;outcomes:&nbsp;findings&nbsp;from&nbsp;the&nbsp;INCLUSIVE trial of a&nbsp;whole-school&nbsp;health&nbsp;intervention.&nbsp;<em>Trials<\/em>, 21(1),&nbsp;774.&nbsp;<a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1186\/s13063-020-04688-2\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/doi.org\/10.1186\/s13063-020-04688-2<\/a>&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Zamarro, G.,&nbsp;Hitt, C., &amp;&nbsp;Mendez, I. (2019).&nbsp;When&nbsp;students&nbsp;don\u2019t&nbsp;care:&nbsp;Reexamining&nbsp;international&nbsp;differences&nbsp;in&nbsp;achievement&nbsp;and&nbsp;student&nbsp;effort<em>. Journal of Human Capital<\/em>, 13(4),&nbsp;519-552.&nbsp;<a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1086\/705799\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/doi.org\/10.1086\/705799<\/a>&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n<div class=\"twitter-share\"><a href=\"https:\/\/twitter.com\/intent\/tweet\" class=\"twitter-share-button\">Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Juuso Repo; Elina Kilpi-Jakonen\u00a0 Koulutuspolitiikassa vallitsee laaja yksimielisyys siit\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tulisi perustua parempaan tietoon.\u00a0V\u00e4hemm\u00e4n selv\u00e4\u00e4 on, millaista t\u00e4m\u00e4n tiedon tulisi olla.\u00a0 T\u00e4t\u00e4 kysymyst\u00e4 konkretisoi Eduskunnan tarkastusvaliokunnalle tehty raportti \u201cPerusopetuksen oppimistulokset ja mahdollisuuksien tasa-arvo\u201d, joka on viritt\u00e4nyt kiivaan koulutuspoliittisen keskustelun Suomessa (Karhunen ym., 2026; Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, 2026).&nbsp;Samaan aikaan Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6&nbsp;valmistelee koulutuksen arviointij\u00e4rjestelm\u00e4n&nbsp;uudistamista&nbsp;(OKM, 2026).&nbsp;&nbsp;&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":166,"featured_media":2924,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2920","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2920","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/users\/166"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2920"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2920\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2923,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2920\/revisions\/2923"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2924"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2920"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2920"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2920"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}