{"id":2938,"date":"2026-04-24T07:59:05","date_gmt":"2026-04-24T05:59:05","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/?p=2938"},"modified":"2026-04-24T07:59:47","modified_gmt":"2026-04-24T05:59:47","slug":"vaikuttaako-asuinalueiden-eriytyminen-hyvinvointiin-ja-polittiseen-osallistumiseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/2026\/04\/24\/vaikuttaako-asuinalueiden-eriytyminen-hyvinvointiin-ja-polittiseen-osallistumiseen\/","title":{"rendered":"Vaikuttaako asuinalueiden eriytyminen hyvinvointiin ja polittiseen osallistumiseen?"},"content":{"rendered":"\n

Aleksi Karhula & Aki Koivula<\/p>\n\n\n\n

Asuinalueiden eriytyminen on noussut suomalaisissa kaupungeissa yh\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4mm\u00e4ksi ilmi\u00f6ksi. T\u00e4m\u00e4 kehitys voi heijastua hyvinvointiin, mielenterveysriskeihin, luottamukseen yhteiskuntaa kohtaan ja mahdollisuuksiin osallistua paikalliseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ll\u00e4 on merkitt\u00e4vi\u00e4 implikaatioita kaupunkien kehitykselle. Jos hyvinvoinnin riskit, luottamus ja osallistuminen kasaantuvat samoille alueille, sosiaalinen eriarvoisuus voi v\u00e4hitellen k\u00e4\u00e4nty\u00e4 my\u00f6s poliittiseksi eriarvoisuudeksi.<\/p>\n\n\n\n

Olemme k\u00e4ynnist\u00e4neet INVESTiss\u00e4 viime ja t\u00e4m\u00e4n vuoden aikana kaksi uutta kaupunkitutkimushanketta, jotka tarjoavat kaupungeille v\u00e4lineit\u00e4 tunnistaa n\u00e4it\u00e4 kehityskulkuja ja kehitt\u00e4\u00e4 politiikkatoimia, joilla voidaan vahvistaa sek\u00e4 hyvinvointia ett\u00e4 demokratian toimivuutta. Hankkeet tarkastelevat asuinalueiden eriytymisen kehityst\u00e4 eri n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n\n\n\n

Aleksi Karhulan johtama SOSE keskittyy hyvinvointiin ja el\u00e4m\u00e4nkulkuun, kun taas Aki Koivulan johtama SEGREGTRUST tarkastelee paikallista demokratiaa ja poliittista osallistumista.<\/p>\n\n\n\n

SOSE: miten eriytyminen n\u00e4kyy hyvinvoinnissa ja el\u00e4m\u00e4nkuluissa?<\/h2>\n\n\n\n

SOSE-projektissa tutkitaan, miten lis\u00e4\u00e4ntynyt sosioekonominen eriytyminen n\u00e4kyy yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 mielenterveysriskien kasautumisena eri alueille ja toisaalta siin\u00e4, miten erilaiset el\u00e4m\u00e4nkulut jakautuvat asuinalueille.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksessa tarkastellaan miten ADHD-, masennus- ja muiden mielenterveysriskien jakautuminen kouluihin ja asuinalueille on erityisesti Turussa ja Helsingiss\u00e4 muuttunut viimeisten vuosikymmenien aikana.<\/p>\n\n\n\n

Aihe on t\u00e4rke\u00e4, koska kasvavat sosioekonomiset erot asuinalueiden ja koulujen v\u00e4lill\u00e4 voivat heijastua kasvavana tuen ja resurssien tarpeena, mist\u00e4 kaupunkien on hyv\u00e4 olla tietoisia.<\/p>\n\n\n\n

Usein mielenterveysriskien kasaantumisen tutkimisen ongelma ovat erilaiset diagnoosik\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t: on vaikea sanoa johtuvatko erot vaikkapa l\u00e4\u00e4kkeiden k\u00e4yt\u00f6n tai diagnoosien m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 paremmasta hoitoon p\u00e4\u00e4syst\u00e4 vai aidosti eroista mielenterveydess\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 osatutkimuksessa k\u00e4yt\u00e4mme INVESTin geneettisi\u00e4 aineistoja yhdess\u00e4 kattavan rekisteriaineiston kanssa ongelman ratkaisemiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Meill\u00e4 on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4mme aineisto, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 geneettisi\u00e4 riskej\u00e4 erilaisille mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6ille. N\u00e4m\u00e4 riskit ovat yksil\u00f6tasolla kaukana deterministisist\u00e4, ne kuvastavat vain eri ihmisten alttiutta sairastua mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6ihin. Tarkasteltaessa niiden kasautumista koulu- tai asuinaluetasolla saamme kuitenkin uutta tietoa siit\u00e4 miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin riskien kasautuminen on muuttunut ajassa. T\u00e4m\u00e4 voi auttaa kaupunkeja jatkossa hahmottamaan entist\u00e4 paremmin tuen tarvetta erilaisissa kouluissa ja asuinalueilla.<\/p>\n\n\n\n

Hankkeessa tarkastellaan my\u00f6s, miten lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 tulojen eriytyminen heijastuu perhe- ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n el\u00e4m\u00e4nkulkujen  eriytymiseen.<\/p>\n\n\n\n

On monilta osin kiistelty, ja avoin, kysymys kuinka kaupunkien asuinalueiden eriytyminen vaikuttaa lopulta ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Avaamme t\u00e4t\u00e4 kysymyst\u00e4 omalta osaltamme tarkastelemalla, kuinka vahvasti vaikkapa hyv\u00e4tuloiseen perhe-el\u00e4m\u00e4\u00e4n ohjautuvat polut tai yksinhuoltajien el\u00e4m\u00e4nkulut eriytyv\u00e4t kaupunkitilassa.<\/p>\n\n\n\n

El\u00e4m\u00e4nkulkujen eriytyminen voi osaltaan johtaa vahvempaan arkitodellisuuksien eriytymiseen kuin vaikkapa pelkk\u00e4 tulosegregaatio eri asuinalueille. Projektissa onkin resurssien puitteissa tarkoitus avata el\u00e4m\u00e4nkulkujen segregaation kytkeytymist\u00e4 asenteisiin erilaisia v\u00e4est\u00f6ryhmi\u00e4 kohtaan ja luottamukseen yhteiskuntaan. T\u00e4t\u00e4 tutkitaan INVEST Pitkitt\u00e4istutkimus hyvinvoinnista<\/a> -kyselyaineiston avulla, joka on linkitetty v\u00e4est\u00f6n rekisteritietoihin ja jota hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n my\u00f6s Koivulan johtamassa SEGREGTRUST-hankkeessa.<\/p>\n\n\n\n

\"kerrostaloja\"<\/figure>\n\n\n\n

SEGREGTRUST: miten eriytyminen n\u00e4kyy luottamuksessa ja osallistumisessa?<\/h2>\n\n\n\n

SEGREGTRUST-hankkeessa asuinalueiden eriytymist\u00e4 tarkastellaan paikallisen demokratian n\u00e4k\u00f6kulmasta. Hanke tutkii, miten kasvavat sosioekonomiset erot n\u00e4kyv\u00e4t ihmisten kokemuksissa poliittisista vaikutusmahdollisuuksista, luottamuksessa paikallishallintoon ja lopulta \u00e4\u00e4nest\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Taustalla on ajatus, ett\u00e4 kaupunkien eriytyminen ei n\u00e4y vain tuloissa, koulutuksessa tai palveluissa. Se n\u00e4kyy my\u00f6s siin\u00e4, miten vahvasti eri alueiden asukkaat kokevat kuuluvansa paikallisen demokratian piiriin. N\u00e4in alueellinen eriytyminen voi johtaa my\u00f6s poliittiseen polarisaatioon: eri kaupunginosissa el\u00e4v\u00e4t ihmiset voivat kokea p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon, hallinnon toimivuuden ja omat vaikutusmahdollisuutensa hyvin eri tavoin.<\/p>\n\n\n\n

Viimeaikaiset vaalit ovat osoittaneet, ett\u00e4 \u00e4\u00e4nestysaktiivisuus vaihtelee huomattavasti kaupunginosien v\u00e4lill\u00e4. Turussa vuoden 2025 kuntavaaleissa \u00e4\u00e4nestysprosentti j\u00e4i Perno\u2013Pansion alueella hieman yli 30 prosenttiin, kun Kupittaalla se nousi yli 60 prosenttiin. Yleisesti alueet, joilla sosioekonomiset haasteet ovat suurempia, ovat usein my\u00f6s niit\u00e4, joissa osallistuminen vaaleihin on v\u00e4h\u00e4isint\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n kysymyksen: jos osa asuinalueista osallistuu p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon v\u00e4hemm\u00e4n kuin toiset, kuinka tasaisesti eri kaupunginosien n\u00e4k\u00f6kulmat lopulta heijastuvat paikalliseen politiikkaan?<\/p>\n\n\n\n

SEGREGTRUST-hankkeessa tarkastellaan erityisesti poliittista pystyvyytt\u00e4, eli kokemusta siit\u00e4, ett\u00e4 omalla \u00e4\u00e4nell\u00e4 ja mielipiteill\u00e4 on merkityst\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Aiempi tutkimus osoittaa, ett\u00e4 jos ihmiset kokevat vaikutusmahdollisuutensa v\u00e4h\u00e4isiksi, my\u00f6s luottamus poliittisiin instituutioihin voi heikenty\u00e4. T\u00e4m\u00e4 puolestaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4misaktiivisuutta entisest\u00e4\u00e4n. Hankkeessa pyrit\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miten n\u00e4m\u00e4 kokemukset syntyv\u00e4t ja miksi ne vaihtelevat eri asuinalueiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksessa yhdistet\u00e4\u00e4n rekisteriaineistoja, kyselytutkimusta sek\u00e4 Turun kaupungin palautepalveluista ker\u00e4tty\u00e4 dataa.<\/p>\n\n\n\n

Osana hanketta toteutetaan noin 3000\u20134000 turkulaista kattava kysely, joka on eri asuinalueiden edustava ja linkitet\u00e4\u00e4n INVEST Pitkitt\u00e4istutkimus hyvinvoinnista -kokonaisuuteen. Rekisteriaineistojen avulla voidaan tarkastella asuinalueiden sosioekonomista rakennetta sek\u00e4 yksil\u00f6iden el\u00e4m\u00e4nkulkuja ja muuttohistoriaa. Palautedatan avulla puolestaan voidaan analysoida, miten eri alueiden asukkaat tuovat esiin tarpeitaan ja miten hallinto reagoi niihin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Kun eri aineistot yhdistet\u00e4\u00e4n, voidaan tarkastella paikallista demokratiaa samanaikaisesti rakenteiden, kokemusten ja hallinnon toiminnan tasolla.<\/p>\n\n\n\n

Tavoitteena ei ole ainoastaan kuvata alueiden v\u00e4lisi\u00e4 eroja, vaan analysoida, miten aluetason tekij\u00e4t \u2013 kuten edustavuus, palautteiden k\u00e4sittely ja hallinnon reagointikyky \u2013 n\u00e4kyv\u00e4t yksil\u00f6tason luottamuksessa, poliittisessa pystyvyydess\u00e4 ja \u00e4\u00e4nest\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kaksi hanketta, yksi yhteinen kysymys<\/h2>\n\n\n\n

Kysely ja siihen linkitett\u00e4v\u00e4t rekisteriaineistot palvelevat my\u00f6s SOSE-hanketta, jossa tarkastellaan asuinalueiden eriytymist\u00e4 el\u00e4m\u00e4nkulkujen ja hyvinvoinnin n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4ksi kyselyaineisto tullaan arkistoimaan Tietoarkistoon tutkijoiden ja opiskelijoiden jatkok\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten, mik\u00e4 laajentaa molempien hankkeiden vaikuttavuutta ja mahdollistaa aineiston hy\u00f6dynt\u00e4misen my\u00f6s tulevassa tutkimuksessa.<\/p>\n\n\n\n

SOSE ja SEGREGTRUST tarkastelevat samaa yhteiskunnallista ilmi\u00f6t\u00e4 eri n\u00e4k\u00f6kulmista. Molemmat l\u00e4htev\u00e4t liikkeelle kaupunkien lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4st\u00e4 sosioekonomisesta eriytymisest\u00e4, mutta painottavat sen erilaisia seurauksia. Yhdess\u00e4 hankkeet tuottavat kokonaisvaltaisempaa ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, miten asuinalueiden eriytyminen vaikuttaa kaupunkilaisten arkeen hyvinvoinnin ja demokratian n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Aleksi Karhulan johtama SOSE<\/strong>-projekti (Asuinalueiden sosioekonomisen segregaation heijastuminen koulutuksellisten riskien kasaantumiseen ja ihmisten el\u00e4m\u00e4nkulkuihin<\/em>) tarkastelee, miten asuinalueiden eriytyminen n\u00e4kyy hyvinvoinnissa, mielenterveysriskeiss\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4nkuluissa.<\/p>\n\n\n\n

 Aki Koivulan johtama SEGREGTRUST<\/strong>-hanke (Eriytyv\u00e4 luottamus ja vaaleissa nukkuvat l\u00e4hi\u00f6t: kaupunkien sis\u00e4iset erot poliittisissa vaikutusmahdollisuuksissa<\/em>) puolestaan tutkii, miten eriytyminen vaikuttaa luottamukseen, osallisuuden kokemuksiin ja \u00e4\u00e4nest\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittajat<\/h2>\n\n\n\n

Aleksi Karhula on Turun yliopiston kollegiumtutkija INVEST:ss\u00e4 ja Turun ihmistieteiden tutkijakollegiumissa (TIAS). H\u00e4n on sosiologian dosentti Turun yliopistossa.<\/p>\n\n\n\n

Aki Koivula toimii erikoistutkijana INVEST-lippulaivassa. H\u00e4n on lis\u00e4ksi valtio-opin dosentti Tampereen yliopistossa sek\u00e4 taloussosiologian dosentti Turun yliopistossa.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Artikkelin kuvat: Turun kaupunki<\/em><\/p>\n\n

Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Aleksi Karhula & Aki Koivula Asuinalueiden eriytyminen on noussut suomalaisissa kaupungeissa yh\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4mm\u00e4ksi ilmi\u00f6ksi. T\u00e4m\u00e4 kehitys voi heijastua hyvinvointiin, mielenterveysriskeihin, luottamukseen yhteiskuntaa kohtaan ja mahdollisuuksiin osallistua paikalliseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon. T\u00e4ll\u00e4 on merkitt\u00e4vi\u00e4 implikaatioita kaupunkien kehitykselle. Jos hyvinvoinnin riskit, luottamus ja osallistuminen kasaantuvat samoille alueille, sosiaalinen eriarvoisuus voi v\u00e4hitellen k\u00e4\u00e4nty\u00e4 my\u00f6s poliittiseksi eriarvoisuudeksi. Olemme k\u00e4ynnist\u00e4neet INVESTiss\u00e4 viime …<\/p>\n","protected":false},"author":166,"featured_media":2940,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[723,731],"tags":[],"class_list":["post-2938","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-equality","category-societal-change"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2938","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/users\/166"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2938"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2938\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2945,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2938\/revisions\/2945"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2940"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2938"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2938"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2938"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}