Juuso Repo ja Elina Kilpi-Jakonen<\/p>\n\n\n\n
Eduskunnan tarkastusvaliokunta on esitt\u00e4nyt koulutuksen tietopohjan vahvistamista ja kansallisten kokeiden soveltuvuuden selvitt\u00e4mist\u00e4 Suomessa (TrVM 11\/2026 vp). Kansallisten kokeiden tutkimusn\u00e4yt\u00f6st\u00e4 on kuitenkin erilaisia tulkintoja. Ketonen ja Atjonen (2025) sek\u00e4 Karhunen (2026a) ovat p\u00e4\u00e4tyneet tutkimuskatsauksissaan osin erilaisiin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. Katsauksia seuranneessa keskustelussa on kiistelty tutkimusasetelmien soveltuvuudesta sek\u00e4 siit\u00e4, miten alkuper\u00e4istutkimusten tuloksia on poimittu, painotettu ja raportoitu (Ketonen & Atjonen, 2026; Karhunen, 2026b).<\/p>\n\n\n\n
Kiista nostaa esiin kysymyksen siit\u00e4, miten tutkimusn\u00e4yt\u00f6st\u00e4 edet\u00e4\u00e4n koulutuspoliittisiin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. Uskottavasti tunnistettu kausaalinen vaikutus ei yksin kerro, millainen koej\u00e4rjestelm\u00e4 Suomeen kannattaisi rakentaa. On arvioitava my\u00f6s, mit\u00e4 tutkimuksessa mitattiin, vastaako tutkittu j\u00e4rjestelm\u00e4 Suomessa harkittavaa ratkaisua ja miten tulos suhteutuu vaihtoehtoihin. Toisaalta monipuolinenkaan kuvaus kokeiden seurauksista ei oikeuta vaikutusv\u00e4itteisiin ilman uskottavaa vertailuasetelmaa.<\/p>\n\n\n\n
Koulutuksen tietopohjan uudistamisen on l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4 tunnistetuista tiedontarpeista. Uuden koej\u00e4rjestelm\u00e4n perusteluksi tarvitaan kuvaus siit\u00e4, mit\u00e4 sen avulla voidaan tutkia tai tehd\u00e4 nykyist\u00e4 paremmin ja miksi juuri se olisi vaihtoehtoja tarkoituksenmukaisempi ratkaisu.<\/p>\n\n\n\n
Karhunen (2026a) painottaa tutkimusasetelmia, joiden avulla kansallisten kokeiden kausaalisia vaikutuksia voidaan tunnistaa. Ketonen ja Atjonen (2026) puolestaan korostavat, ett\u00e4 koetuloksiin keskittyv\u00e4 vaikutustutkimus ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tavoita opetuksen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen muutoksia tai koulutuksen muita tavoitteita.<\/p>\n\n\n\n
\n\nTutkimuskatsauksen menetelm\u00e4llinen laatu ja siit\u00e4 tehdyn politiikkap\u00e4\u00e4telm\u00e4n perusteltavuus vaativat kumpikin oman arviointinsa.<\/p>\n<\/blockquote>\n<\/blockquote>\n\n\n\n
Vastineessaan Karhunen (2026b) k\u00e4sittelee my\u00f6s kausaalitiedon ja tulosten yleistett\u00e4vyyden rajoja. H\u00e4n arvostelee lis\u00e4ksi tapaa, jolla joitakin tutkimuksia on tulkittu ja raportoitu Ketosen ja Atjosen katsauksessa. Karhunen kyseenalaistaa siis n\u00e4yt\u00f6n painottamisen lis\u00e4ksi sen, onko alkuper\u00e4istutkimusten sis\u00e4lt\u00f6 kuvattu katsauksessa oikein. Katsauksen luotettavuus riippuu my\u00f6s siit\u00e4, voidaanko tutkimusten valinta, tulosten poiminta ja p\u00e4\u00e4telmien muodostaminen j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 alkuper\u00e4isl\u00e4hteisiin. Selvit\u00e4mme n\u00e4it\u00e4 tutkimuskohtaisia erimielisyyksi\u00e4 parhaillaan erillisess\u00e4 tutkimuksessa.<\/p>\n\n\n\n
Politiikkasuosituksen perustelemiseksi on lis\u00e4ksi kysytt\u00e4v\u00e4, mit\u00e4 mitattu muutos tarkoittaa, mihin olosuhteisiin havainto soveltuu ja miksi ehdotettu ratkaisu olisi vaihtoehtoja perustellumpi. Tutkimuskatsauksen menetelm\u00e4llinen laatu ja siit\u00e4 tehdyn politiikkap\u00e4\u00e4telm\u00e4n perusteltavuus vaativat kumpikin oman arviointinsa.<\/p>\n\n\n\n
Mit\u00e4 tietoa tarvitaan ja miten sit\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4isiin?<\/h2>\n\n\n\n
Kansallisia kokeita on perusteltu vertailukelpoisen oppimistiedon ja koulutusuudistusten vaikuttavuustutkimuksen tarpeella (Karhunen ym., 2026). N\u00e4ihin tarpeisiin vastaamiseksi on t\u00e4smennett\u00e4v\u00e4, millaisista kokeista puhutaan ja mit\u00e4 tietoa niill\u00e4 saataisiin.<\/p>\n\n\n\n
Kansallisilla kokeilla voidaan tarkoittaa hyvin erilaisia j\u00e4rjestelyj\u00e4 sek\u00e4 itse kokeiden ett\u00e4 tulosten k\u00e4ytt\u00f6tapojen osalta. Matalan panoksen osaamiskartoitus, oppilaille tai opettajille annettava palaute, koulukohtainen tulostieto, julkinen kouluvertailu, tuloksiin kytketty tilivelvollisuus tai kannustimet ja p\u00e4\u00e4tt\u00f6koe vaikuttavat kouluty\u00f6h\u00f6n eri tavoin. Yhden j\u00e4rjestelm\u00e4n vaikutuksista saatu tutkimustulos ei siksi automaattisesti kerro toisen seurauksista (Karhunen, 2026b).<\/p>\n\n\n\n
Koej\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 suunniteltaessa on erotettava sen tuottama uusi tieto sen omista vaikutuksista. Mit\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4 auttaisi ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n nykyist\u00e4 luotettavammin, ja miten tietoa k\u00e4ytett\u00e4isiin tutkimuksessa, opetuksessa tai p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa? Millaisiin kysymyksiin tarvitaan kaikkien oppilaiden mittauksia, millaisiin riitt\u00e4\u00e4 otantaan perustuva pitkitt\u00e4isseuranta ja millaisiin tarvitaan erillinen tutkimusasetelma? <\/p>\n\n\n\n
Kausaalisen p\u00e4\u00e4ttelyn kannalta mittausten kattavuus ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuin niiden ajallinen rakenne, rekisteriyhdistett\u00e4vyys ja mahdollisuus muodostaa uskottavia vertailuasetelmia. Esimerkiksi nuorten hyvinvoinnin ja oppimisen kehityskulkujen tutkiminen edellytt\u00e4\u00e4 aineistoja, joissa samoja nuoria voidaan seurata ajan yli ja yhdist\u00e4\u00e4 heid\u00e4n hyvinvointiaan, osaamistaan ja my\u00f6hempi\u00e4 koulutuspolkujaan koskevia tietoja (Kilpi-Jakonen & Repo, 2026).<\/p>\n\n\n\n
Osaamistason tunteminen ei viel\u00e4 kerro, mist\u00e4 erot johtuvat tai mill\u00e4 toimilla oppimista voidaan parantaa. On kuvattava, kuka k\u00e4ytt\u00e4isi tuloksia ja millaisissa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4 sek\u00e4 millaisia voimavaroja tai tutkimusasetelmia tiedon hy\u00f6dynt\u00e4minen edellytt\u00e4isi. Kattavasta seurannasta voi olla hy\u00f6ty\u00e4 my\u00f6s ennakoimattomien muutosten tutkimisessa. Silloinkin tutkimusmahdollisuudet riippuvat siit\u00e4, mit\u00e4 on mitattu ja mihin muihin tietoihin tulokset voidaan yhdist\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Ketonen (2026) korostaa, ett\u00e4 arviointi my\u00f6s ohjaa kouluty\u00f6t\u00e4: se suuntaa opetuksen sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4, menetelmi\u00e4 ja ajank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 sek\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 koulussa pidet\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4. Korkean panoksen testauksella on havaittu yhteyksi\u00e4 opetussuunnitelman kaventumiseen (Au, 2007), ja oppilaiden ponnistelu koetilanteessa voi vaikuttaa mitattuihin tuloksiin (Gneezy ym., 2019). <\/p>\n\n\n\n
Tarkastusvaliokunta nostaa esimerkiksi Tanskan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n, jossa kokeita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n opetuksen suunnittelun tukena ja oppilas- ja koulukohtaiset tulokset pidet\u00e4\u00e4n salassa (TrVM 11\/2026 vp). Kauko ja Ydesen (2026) huomauttavat kuitenkin, ett\u00e4 Tanskan koej\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 on uudistettu ja my\u00f6s pedagogiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tarkoitetut kokeet voivat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 muuttua paineistetuiksi. <\/p>\n\n\n\n
Eri j\u00e4rjestelm\u00e4vaiheita koskeva tutkimusn\u00e4ytt\u00f6 on siksi erotettava toisistaan. My\u00f6s Suomessa on arvioitava kokeiden tavoitteiden ja muodollisten panosten lis\u00e4ksi sit\u00e4, millaisia paineita ja toimintatapoja tulosten k\u00e4ytt\u00f6 voisi synnytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Mit\u00e4 uudistuksella tavoitellaan?<\/h2>\n\n\n\n
Vaikuttavuustutkimus voi osoittaa, millaisia vaikutuksia toimenpiteill\u00e4 on, mutta se ei yksin ratkaise, mit\u00e4 koulutuksessa pit\u00e4isi tavoitella. Oppimisella ja kasvatuksella on useita tavoitteita, jotka voivat olla kesken\u00e4\u00e4n ristiriitaisia ja toteutua eri aikaj\u00e4nteill\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Tutkimuksissa mitataan kuitenkin usein vain osaa n\u00e4ist\u00e4 tavoitteista ja rajatulla seuranta-ajalla. Jos koulutuspoliittiset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset perustuvat ensisijaisesti mitattuihin vaikutuksiin, vaarana on, ett\u00e4 helposti ja nopeasti mitattavat tavoitteet saavat liikaa painoarvoa muiden kustannuksella.<\/p>\n\n\n\n
\nJos koulutuspoliittiset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset perustuvat ensisijaisesti mitattuihin vaikutuksiin, vaarana on, ett\u00e4 helposti ja nopeasti mitattavat tavoitteet saavat liikaa painoarvoa muiden kustannuksella.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n
Jos koulutusuudistuksilta edellytet\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 vaikutuksista, my\u00f6s arviointij\u00e4rjestelm\u00e4n uudistamisen vaikutuksia on voitava tutkia. Hyvin suunniteltu seuranta voi olla hy\u00f6dyllist\u00e4, koska se auttaa arvioimaan muiden toimenpiteiden vaikutuksia, vaikka se ei suoraan parantaisi oppimistuloksia. Silloinkin on osoitettava, mit\u00e4 sellaista tietoa ehdotettu j\u00e4rjestelm\u00e4 tuottaa ja miksi se vastaisi tiedontarpeisiin vaihtoehtoja paremmin.<\/p>\n\n\n\n
Vaihtoehtoja on verrattava my\u00f6s kustannusten ja kouluty\u00f6h\u00f6n kohdistuvan kuormituksen kannalta. Vertailussa on huomioitava kokeiden kehitt\u00e4minen ja toteutus, tietoj\u00e4rjestelm\u00e4t, tulosten hy\u00f6dynt\u00e4minen sek\u00e4 opettajien ja oppilaiden k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 aika (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, 2026). Samoilla voimavaroilla voitaisiin vahvistaa esimerkiksi otantaan perustuvaa pitkitt\u00e4isseurantaa, aineistojen yhdistett\u00e4vyytt\u00e4 tai kokeiluja. Siksi on arvioitava, mik\u00e4 kokonaisuus vastaisi tiedontarpeisiin tarkoituksenmukaisimmin.<\/p>\n\n\n\n
Nykyj\u00e4rjestelm\u00e4n vahvuudet ja katveet<\/h2>\n\n\n\n
Kansallisten kokeiden kustannukset ja mahdolliset haitat ovat painava syy arvioida niiden sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00f6tapoja huolellisesti. Ne eiv\u00e4t silti osoita, ett\u00e4 nykyinen tietopohja vastaisi kaikkiin tutkimuksen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tarpeisiin. Otantaan perustuvat kansalliset arvioinnit kuvaavat kehityssuuntia, ja pitkitt\u00e4isarvioinneilla seurataan samojen oppilaiden osaamisen kehityst\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Nykyisten aineistojen rakenne ja yhdistett\u00e4vyys rajoittavat mahdollisuuksia tutkia yksil\u00f6tason kehityst\u00e4 ja paikallisia eroja. Uudistusten vaikutusten arviointia rajoittaa uskottavien vertailuasetelmien puute. Lis\u00e4ksi koulukohtaista vertailutietoa saavat vain arviointeihin osallistuneet koulut.<\/p>\n\n\n\n
Kiista kansallisista kokeista laajeni lokakuussa kysymykseksi siit\u00e4, onko Karvin toimintaa ohjaavan kehitt\u00e4v\u00e4n arvioinnin hy\u00f6dyllisyydest\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 (Karhunen, 2026c, 2026d; Huusko, 2026). Huuskon mukaan kehitt\u00e4v\u00e4 arviointi on yleinen arviointia ohjaava periaate, ei yksitt\u00e4inen menetelm\u00e4 tai toimenpide. Kysymys n\u00e4yt\u00f6st\u00e4 j\u00e4\u00e4 siksi tutkimuksellisesti ep\u00e4t\u00e4sm\u00e4lliseksi, ellei m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, mit\u00e4 arviointik\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja millaisia hy\u00f6tyj\u00e4 arvioidaan. Hy\u00f6dyll\u00e4 voidaan tarkoittaa esimerkiksi ongelmien tunnistamista, tietopohjan vahvistumista, toimintatapojen muuttumista tai oppimistulosten paranemista.<\/p>\n\n\n\n
Koetulosten tulkintaa on tarkasteltava suhteessa niiden k\u00e4ytt\u00f6tarkoitukseen. Mittaamisen validiteetti ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n mittarin tekninen ominaisuus: olennaista on, millaisia tulkintoja tuloksista tehd\u00e4\u00e4n ja mihin niit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n (Messick, 1989). Sama vaatimus koskee uusia kansallisia kokeita ja nykyisi\u00e4 arviointik\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Kirjoitimme kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, ettei vaikuttavuustieto synny vain mittaamalla lis\u00e4\u00e4<\/a> (Repo & Kilpi-Jakonen, 2026). Nykyj\u00e4rjestelm\u00e4n arvioinnissa keskeist\u00e4 on, mihin kysymyksiin se vastaa ja milt\u00e4 osin esitetty kritiikki antaa aihetta sen kehitt\u00e4miseen. Uudistusten arvioinnissa puolestaan on punnittava, mit\u00e4 ne mahdollistaisivat ja miksi tietty vaihtoehto olisi muita tarkoituksenmukaisempi.<\/p>\n\n\n\n
Tiedontarpeista uudistuksen suunnitteluun<\/h2>\n\n\n\n
Koulutuksen tietopohjaa uudistettaessa on erotettava tiedon eri k\u00e4ytt\u00f6tarkoitukset. Osaamistason seuraaminen, oppilasarvioinnin yhdenmukaisuuden tarkastelu ja uudistusten vaikutusten tutkiminen asettavat aineistoille erilaisia vaatimuksia. Sama aineisto tai tutkimusasetelma ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 palvele niit\u00e4 kaikkia yht\u00e4 hyvin.<\/p>\n\n\n\n
\nEnnen yksitt\u00e4isen mittausratkaisun valintaa on m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4, mit\u00e4 koulutuksen muutoksista, oppilaiden oppimisesta ja hyvinvoinnista sek\u00e4 uudistusten vaikutuksista halutaan tiet\u00e4\u00e4.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n
Yhteist\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, mihin arviointitietoa tarvitaan, on syyt\u00e4 tavoitella. Tietopohjan kehitt\u00e4misess\u00e4 voidaan silti edet\u00e4, vaikka menetelmist\u00e4 olisi erimielisyytt\u00e4. Olennaista on t\u00e4sment\u00e4\u00e4 arvioinnin kohde ja tavoitteet, jotta voidaan arvioida, millaista n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 esitettyjen v\u00e4itteiden tueksi tarvitaan. My\u00f6s kritiikin kohdalla olennaista on t\u00e4sment\u00e4\u00e4, mihin kysymykseen tutkimusn\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 haetaan vastausta.<\/p>\n\n\n\n
Seuraavan hallituksen kannalta kyse on kansallisia kokeita laajemmasta kysymyksest\u00e4. Ennen yksitt\u00e4isen mittausratkaisun valintaa on m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4, mit\u00e4 koulutuksen muutoksista, oppilaiden oppimisesta ja hyvinvoinnista sek\u00e4 uudistusten vaikutuksista halutaan tiet\u00e4\u00e4. Sen j\u00e4lkeen voidaan vertailla, miten eri aineistot ja tutkimusasetelmat vastaisivat n\u00e4ihin tarpeisiin ja millaisin kustannuksin ja seurauksin. T\u00e4m\u00e4n vertailun pohjalta voidaan perustella, millainen arviointij\u00e4rjestelm\u00e4n uudistus Suomeen tarvitaan.<\/p>\n\n\n\n
Kirjoittajat <\/h2>\n\n\n\n
Juuso Repo <\/strong>on vaikuttavuuden arviointiin ja yhteiskuntatieteellisiin tutkimusmenetelmiin erikoistunut tutkija (FT). INVEST-tutkimuskeskuksessa h\u00e4nen tutkimuksensa keskittyy nuorten hyvinvointiin, oppimiseen ja koulutukselliseen eriarvoisuuteen. <\/p>\n\n\n\n
Elina Kilpi-Jakonen <\/strong>on sosiologian professori INVEST-tutkimuskeskuksessa. H\u00e4nen tutkimuksensa keskittyy sosiaaliseen eriarvoisuuteen, erityisesti koulutuksessa ja ylisukupolvisesti, sek\u00e4 maahanmuuttotaustaisten lasten ja nuorten koulutukseen ja hyvinvointiin. <\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n
Au, W. (2007). High-stakes testing and curricular control: A qualitative metasynthesis<\/a>. Educational Researcher, 36<\/em>(5), 258\u2013267.<\/p>\n\n\n\n
Eduskunnan tarkastusvaliokunta (2026). Perusopetuksen oppimistulokset, mahdollisuuksien tasa-arvo ja rahoitus<\/em><\/a>. TrVM 11\/2026 vp.<\/p>\n\n\n\n
Gneezy, U., List, J. A., Livingston, J. A., Qin, X., Sadoff, S. & Xu, Y. (2019). Measuring success in education: The role of effort on the test itself<\/a>. American Economic Review: Insights, 1<\/em>(3), 291\u2013308.<\/p>\n\n\n\n
Huusko, M. (2026). Kehitt\u00e4v\u00e4 arviointi ei ole myytti \u2013 suomalaisen arviointij\u00e4rjestelm\u00e4n historia ja tarkoitus on syyt\u00e4 tuntea<\/a>. Karvi-blogi, 27.10.2026.<\/p>\n\n\n\n
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (2026). Perusopetuksen tietopohjan ja arvioinnin kehitt\u00e4minen<\/a>. Lausunto 22.10.2026.<\/p>\n\n\n\n
Karhunen, H. (2026a). Mit\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n kansallisten kokeiden vaikutuksista?<\/a>. Labore, Ty\u00f6papereita 362.<\/p>\n\n\n\n
Karhunen, H. (2026b). Kansalliset kokeet: Tieteenalojen v\u00e4linen keskustelu edellytt\u00e4\u00e4 yhteisi\u00e4 pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4<\/a>. LinkedIn-kirjoitus, 13.9.2026.<\/p>\n\n\n\n
Karhunen, H. (2026c). Suomalaisia koulutusmyyttej\u00e4: Onko kehitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 arvioinnista mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4?<\/a>. Labore-blogi, 26.10.2026.<\/p>\n\n\n\n
Karhunen, H. (2026d). Kehitt\u00e4v\u00e4n arvioinnin hy\u00f6dyist\u00e4 tarvitaan tutkimusta \u2013 vastaus Karville<\/a>. Labore-blogi, 28.10.2026.<\/p>\n\n\n\n
Karhunen, H., Kuuppelom\u00e4ki, T., Sarvim\u00e4ki, M., Suhonen, T. & Uusitalo, R. (2026). Perusopetuksen oppimistulokset ja mahdollisuuksien tasa-arvo<\/a>. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1\/2026.<\/p>\n\n\n\n
Kauko, J. & Ydesen, C. (2026). Kansallisten kokeiden haitat olisivat hy\u00f6tyj\u00e4 suuremmat<\/a>. Helsingin Sanomat, Mielipide, 29.10.2026.<\/p>\n\n\n\n
Ketonen, L. (2026). Tutkijoiden kriittisyys kansallisia kokeita kohtaan on perusteltua<\/a>. Tiedonportti: Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston tieteen digilehti, 16.6.2026.<\/p>\n\n\n\n
Ketonen, L. & Atjonen, P. (2025). Mit\u00e4 empiiristen tutkimusten perusteella tiedet\u00e4\u00e4n kansallisista kokeista?<\/a>. Kasvatus, 56<\/em>(2), 238\u2013248.<\/p>\n\n\n\n
Ketonen, L. & Atjonen, P. (2026). Miten kansallisten kokeiden tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tulisi tulkita?<\/a>. Kasvatustiedefoorumi, 11.9.2026.<\/p>\n\n\n\n
Kilpi-Jakonen, E. & Repo, J. (2026). Hyvinvointi ja oppiminen eiv\u00e4t aina kulje k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4. Talous & Yhteiskunta, 4\/2026, 64\u201371.<\/p>\n\n\n\n
Messick, S. (1989). Meaning and values in test validation: The science and ethics of assessment<\/a>. Educational Researcher, 18<\/em>(2), 5\u201311.<\/p>\n\n\n\n
Repo, J. & Kilpi-Jakonen, E. (2026). Vaikuttavuustieto ei synny vain mittaamalla lis\u00e4\u00e4<\/a>. INVEST-blogi, 26.3.2026.<\/p>\n\n