{"id":336,"date":"2019-11-20T22:51:21","date_gmt":"2019-11-20T20:51:21","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/?p=336"},"modified":"2025-10-27T10:07:22","modified_gmt":"2025-10-27T08:07:22","slug":"vanhempien-tyottomyyden-vaikutukset-lapsen-koulumenestykseen-ja-kouluvalintaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/2019\/11\/20\/vanhempien-tyottomyyden-vaikutukset-lapsen-koulumenestykseen-ja-kouluvalintaan\/","title":{"rendered":"Sosiaalinen tausta ja koulutus \u2013 Vanhempien ty\u00f6tt\u00f6myyden vaikutukset lapsen koulumenestykseen ja kouluvalintaan"},"content":{"rendered":"\n

Hannu Lehti<\/em><\/p>\n\n\n\n

Viime aikoina on j\u00e4lleen keskusteltu koulutuksen eriarvoisuudesta, kun Helsingin Sanomat uutisoi<\/a> tutkimuksesta, jossa l\u00f6ydettiin kasvua lasten oppimistulosten eroissa vanhemman koulutuksen mukaan. Lasten eroja oppimistuloksissa \u2013 kuten PISA-testiss\u00e4 \u2013 sosioekonomisen taustan mukaan kutsutaan sosioekonomiseksi saavuttamiskuiluksi. Uutisointi t\u00e4m\u00e4n tutkimuksen osalta oli selv\u00e4sti liioittelevaa ja itse asiassa alkuper\u00e4isess\u00e4 <\/a>tutkimuksessa<\/a> todetaan, ett\u00e4 saavuttamiskuilu Suomen osalta ei ole merkitt\u00e4v\u00e4sti kasvanut. T\u00e4m\u00e4n nosti esiin my\u00f6s Roope Uusitalo Suomen Kuvalehdess\u00e4<\/a>. <\/p>\n\n\n\n

Kuvailevalla tutkimuksella \u2013 mukaan lukien HS:n viittaama tutkimus \u2013 ei voida p\u00e4\u00e4tell\u00e4, mist\u00e4 sosioekonomiset erot vanhemman taustan mukaan johtuvat. T\u00e4h\u00e4n tarvitaan selitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tutkimusta, jossa tutkitaan, vaikuttaako vanhemman sosioekonominen asema vai jokin muu tekij\u00e4, joka korreloi sosioekonomisen aseman kanssa, lasten koulutussaavutuksiin. Lapsen koulutukseen voivat olla yhteydess\u00e4 monet tekij\u00e4t, jotka korreloivat vanhemman sosioekonomisten muuttujien kanssa.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n blogikirjoituksen tarkoituksena on esitell\u00e4 vertaisarvioitua tutkimusta<\/a>, jossa tarkastelin yhdess\u00e4 Jani Erolan ja Aleksi Karhulan kanssa, vanhempien ty\u00f6tt\u00f6myyden vaikutuksia lasten koulutustulemiin. Tutkimme, vaikuttaako vanhempien ty\u00f6tt\u00f6myys lukion ja korkeakoulutuksen aloittamiseen sek\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6todistuksen keskiarvoon. Lis\u00e4ksi havainnoimme, mink\u00e4 ik\u00e4isen\u00e4 lapset ovat herkimmill\u00e4\u00e4n vanhemman ty\u00f6tt\u00f6myyden vaikutuksille heid\u00e4n koulumenestykseen. Tutkimuksessa k\u00e4ytimme hyv\u00e4ksemme Tilastokeskuksen korkealaatuisia rekisteriaineistoja. Tutkimus koskee vuosina 1986\u2013<\/strong>1997 syntyneit\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Vanhemman ty\u00f6tt\u00f6myys kytkeytyy sosioekonomiseen saavuttamiskuilukeskusteluun\nsiten, ett\u00e4 sen avulla voidaan tutkia vanhemman sosioekonomisen taustan (muutoksen)\nvaikutusta lapsen koulutukseen. Kun vanhempi j\u00e4\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ksi, h\u00e4n menett\u00e4\u00e4 sosiaalisen\nstatuksen eli ammattinsa. Vanhemman ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuvaamaan\nmuutosta vanhemman sosioekonomisessa asemassa. Kun vanhempi kokee ty\u00f6tt\u00f6myyden,\nh\u00e4nen sosiaalinen asemansa alenee ja t\u00e4ten voidaan tutkia, vaikuttaako\nvanhemman sosioekonomisen aseman muutos lapsen koulutusmenestykseen tai\nkouluvalintaan. <\/p>\n\n\n\n

Vanhemman ty\u00f6tt\u00f6myys vaikuttaa paitsi vanhemman sosiaaliseen asemaan my\u00f6s\nperheen tuloihin. Tutkimuksessa muotoilimmekin kaksi erilaista hypoteesia,\njoista ensimm\u00e4isen mukaan vanhemman alentunut sosiaalinen status on yhteydess\u00e4\nlapsen koulutustulemiin ja toisen mukaan perheen tulojen putoaminen vaikuttaa\nkoulunk\u00e4yntiin. Lis\u00e4ksi tutkimme kompensoiko vanhempien inhimillinen p\u00e4\u00e4oma \u2013 eli\nkorkeakoulutus \u2013 ty\u00f6tt\u00f6myyden negatiivista vaikutusta lapsille. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaisi\nsit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myys ei vaikuta korkeakoulutettujen lapsiin samalla tavalla\nkuin matalasti koulutettujen lapsiin. <\/p>\n\n\n\n

Kun tutkitaan vanhempien ty\u00f6tt\u00f6myyden (ja ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 vanhempien resurssien) vaikutuksia\nlasten koulumenestykseen ja kouluvalintaan, t\u00e4ytyy ottaa huomioon se, ett\u00e4\ntietyt ihmiset valikoituvat ty\u00f6tt\u00f6miksi eri tekij\u00f6iden perusteella, jotka ovat\nyhteydess\u00e4 my\u00f6s lapsen koulutukseen (mm. vanhemman terveys, alkoholismi tai muu\nhuono-osaisuus saattavat vaikuttaa siihen, tuleeko vanhemmasta ty\u00f6t\u00f6n sek\u00e4 lapsen\nkoulutukseen). Valikoitumisen ongelma on aina mukana sosiaalitieteellisiss\u00e4 havainnointitutkimuksissa.\nSosiaalitieteellisiss\u00e4 tutkimuksissa harvemmin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n satunnaistettuja\nkoeasetelmia kuten l\u00e4\u00e4ketieteiss\u00e4. Esimerkiksi vanhempien ty\u00f6tt\u00f6myyden\nsatunnaistaminen olisi eettisesti eritt\u00e4in kyseenalaista. <\/p>\n\n\n\n

Valikoitumisen ongelman vuoksi k\u00e4ytimme tutkimuksessa sisarusvertailua,\njotta tuloksemme poistaisi mahdollisimman paljon ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ksi valikoitumisen\nharhaa. Koska sisarukset jakavat saman perhetaustan, voidaan sisarusasetelmalla\nlasten (jaettu)perhetausta ottaa huomioon. Tutkimuksessa pystyimme ottamaan\nhuomioon kaikki ne perhetaustatekij\u00e4t, jotka sisarukset jakavat \u2013 esimerkiksi\nvanhemman koulutuksen, ammattiaseman, asuinalueen ja jaetun geneettisen ja\nkulttuuriperim\u00e4n. Tutkimusasetelmalla vertasimme sisaruksia, joista vain yksi \u2013\nnuorin \u2013 oli kokenut vanhemman ty\u00f6tt\u00f6myyden peruskoulun (7\u201315-vuotiaana) tai\nlukion (15\u201318-vuotiaana) aikana, kun taas vanhemmat sisarukset eiv\u00e4t olleet\nkokeneet ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4 ennen kuin he olivat valmistuneet peruskoulusta tai\ntehneet koulutusvalinnat. <\/p>\n\n\n\n

Prim\u00e4\u00e4ri vai sekund\u00e4\u00e4ri vaikutus?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Voidaan olettaa, ett\u00e4 vanhemman ty\u00f6tt\u00f6myys vaikuttaa lasten jatkokoulutusvalintoihin\nkahta eri kautta. Ensinn\u00e4kin vanhemman ty\u00f6tt\u00f6myys saattaa vaikuttaa lasten\nkoulusuorituksiin, jolloin vanhemman ty\u00f6tt\u00f6myys huonontaa lasten kouluarvosanoja,\njotka taas ovat yhteydess\u00e4 tuleviin koulutusvalintoihin. T\u00e4ll\u00f6in esimerkiksi\nvanhemman ty\u00f6tt\u00f6myydest\u00e4 johtuva statusahdistus ja stressi saattavat heijastua\nlasten koulusuorituksiin. T\u00e4llaisia koulusuorituksiin vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4\nkutsutaan prim\u00e4\u00e4rivaikutuksiksi. <\/p>\n\n\n\n

Toiseksi vanhemman ty\u00f6tt\u00f6myys saattaa vaikuttaa sekund\u00e4\u00e4rivaikutusten\nkautta, mik\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 vanhemman ty\u00f6tt\u00f6myys ei vaikuta suoraan\narvosanoihin vaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n koulutusvalintoihin. N\u00e4in ollen vanhemman\nty\u00f6tt\u00f6myys saisi lapset pyrkim\u00e4\u00e4n ty\u00f6markkinoille nopeammin, koska ty\u00f6tt\u00f6myys signaloi\nlapsille (ja perheille) koulutuksen \u201driskeist\u00e4\u201d. Aikaisempi sosiologinen\ntutkimus on osoittanut, ett\u00e4 lapset joiden vanhempien sosioekonominen asema on\nalhaisempi valitsevat ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isemmin korkeankoulutuksen kuin lapset,\njoiden vanhempien sosioekonominen asema on korkea, vaikka lasten\noppimistuloksissa ei olisi eroja. Suhteellisen riskiaversioteorian mukaan t\u00e4m\u00e4\njohtuu siit\u00e4, ett\u00e4 perheet ja lapset pyrkiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n alasp\u00e4in liikkuvuutta sen\nsijaan, ett\u00e4 suosisivat yl\u00f6sp\u00e4in liikkuvuutta ammattia valittaessa, koska\nyl\u00f6sp\u00e4in liikkuvuus voidaan kokea sek\u00e4 psykologisena ett\u00e4 taloudellisena\nriskin\u00e4 koulupudokkuuden my\u00f6t\u00e4. Lapsilla, joiden vanhemmat ovat matalasti\nkoulutettuja, ei ole tarpeeksi kokemusta ja informaatiota (korkea)koulutuksesta\nl\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n ja koulupudokkuuden sek\u00e4 muiden psykologisten kustannusten pelossa\nhe v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4t pitk\u00e4lle kouluttautumista. Kun vanhemman status alenee ty\u00f6tt\u00f6myyden\njohdosta, se toimii informaatiokanavana lapselle koulutuksen\nkannattamattomuudesta varsinkin silloin, jos ty\u00f6t\u00f6n vanhempi on\nkorkeakoulutettu. Vanhemman ty\u00f6tt\u00f6myys toimii vihjeen\u00e4 jatkokoulutuksen\nhy\u00f6dyist\u00e4 ja haitoista. <\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4<\/strong> l\u00f6ysimme<\/strong>?<\/p>\n\n\n\n

Kuvio 1 (tekstin alla) n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tutkimuksemme p\u00e4\u00e4tulokset. Tulosten mukaan\nvanhemman ty\u00f6tt\u00f6myydell\u00e4 on negatiivisia vaikutuksia lasten koulutukseen ja vaikutukset\npainottuvat niihin ik\u00e4vaiheisiin, jolloin jatkokoulutuspaikka valitaan.\nTutkimuksessa havaitsimme, ett\u00e4 vanhempien ty\u00f6tt\u00f6myydell\u00e4 lasten ollessa 13\u201315-vuotiaita\noli negatiivinen vaikutus peruskoulun p\u00e4\u00e4st\u00f6todistuksen keskiarvoon ja\nlukiovalintaan. Kun teimme analyysit erikseen korkeakoulutettujen (lukio tai\nkorkeampi koulutus) ja matalasti koulutettujen vanhempien lapsille, havaitsimme\nnegatiivisen vaikutuksen vain niiden lasten osalta, joiden vanhemmat olivat\nmatalasti koulutettuja. Kun otimme huomioon lasten p\u00e4\u00e4st\u00f6todistuksen\nkeskiarvon, my\u00f6s matalasti kouluttautuneiden vanhempien ty\u00f6tt\u00f6myyden vaikutukset\nlukioon hakeutumiseen h\u00e4visiv\u00e4t. N\u00e4in ollen vanhemman ty\u00f6tt\u00f6myys teini-i\u00e4ss\u00e4\nvaikuttaa lasten lukioon hakeutumiseen prim\u00e4\u00e4rivaikutusten kautta huonontaen\nlasten koulumenestyst\u00e4. Vanhemman statuksen muutos todella n\u00e4ytt\u00e4isi olevan\nyhteydess\u00e4 lasten koulumenestykseen, ainakin ty\u00f6tt\u00f6myyden osalta.  <\/p>\n\n\n\n

Korkeakouluvalinnan osalta vanhemman ty\u00f6tt\u00f6myys vaikutti negatiivisesti vain,\nkun lapset olivat 18-vuotiaita eli viimeist\u00e4 vuotta toisella asteella. Ty\u00f6tt\u00f6myyden\nnegatiivinen vaikutus s\u00e4ilyi, vaikka otimme huomioon tilastollisessa mallissa\nlasten p\u00e4\u00e4st\u00f6todistuksen keskiarvon ja toisen asteen kouluvalinnan (lukio tai\nammattikoulu). Negatiivinen vaikutus voitiin todentaa vain niiden lasten\nosalta, joiden vanhemmilla oli korkeakoulututkinto. T\u00e4m\u00e4 viittaa sekund\u00e4\u00e4rivaikutuksiin\nja siihen, ett\u00e4 vanhemman statuksen alenemisilla on vaikutuksia lasten\nkorkeakouluttautumiseen, koska se signaloi korkeakoulutuksen riskeist\u00e4 enemm\u00e4n\nkuin hy\u00f6dyist\u00e4. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 lapset saattavat suosia siirtymist\u00e4\nty\u00f6markkinoille jatkokoulutuksen sijaan, koska heill\u00e4 on jo hallussaan toisen\nasteen koulutus. <\/p>\n\n\n\n

Toisen hypoteesimme mukaan vanhemman ty\u00f6tt\u00f6myyden vaikutus lasten\nkoulutukseen kulkee alentuneiden kotitalouden tulojen kautta. Esimerkiksi\naikaisempi kuvaileva tutkimus osoittaa, ett\u00e4 kotitalouden tulot korreloivat lasten\nkoulutuksen kanssa. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa emme kuitenkaan havainneet kotitalouden\ntulojen vaikutuksia lasten koulutukseen, kun poistimme perhetason\nvalikoitumisharhan vertailemalla saman perheen sisaruksia. Suomen koulutus- ja sosiaaliturvaj\u00e4rjestelm\u00e4t\npystyv\u00e4tkin kompensoimaan vanhempien tulojen heikkenemisen negatiiviset\nvaikutukset lasten koulutukselle. <\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksemme mukaan vanhemman ty\u00f6tt\u00f6myyden vaikutukset painottuvat niihin koulutuksen nivelkohtiin, jolloin jatkokoulutusvalinnat tehd\u00e4\u00e4n, varsinkin korkeakoulutukseen hakeutuessa. Koska vanhempien tulot eiv\u00e4t vaikuttaneet lasten koulutusvalintoihin tai p\u00e4\u00e4st\u00f6todistuksen keskiarvoon, on ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 sosiaaliturvaa laajentamalla tai vanhempien tuloja lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 pystytt\u00e4isiin v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n sosioekonomisia saavuttamiskuiluja. Parempi keino voisi olla oppilaiden tuen lis\u00e4\u00e4minen kouluissa ja siten tehokkaampi informaation v\u00e4litt\u00e4minen koulutuksen hy\u00f6dyist\u00e4 opiskelijoille: esimerkiksi lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kouluihin opinto-ohjaajia, koulukuraattoreja ja psykologeja. Viimeisin\u00e4 kouluvuosina varsinkin niit\u00e4 oppilaita, joiden vanhemmilla on matala sosioekonominen asema, voitaisiin n\u00e4ill\u00e4 toimilla ehk\u00e4 kannustaa eteenp\u00e4in. <\/p>\n\n\n\n

Hannu Lehti toimii erikoistutkijana\nTurun yliopistossa INVEST-lippulaivahankkeessa.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Blogikirjoitus pohjautuu vertaisarvioituun tutkimusartikkeliin: Lehti Hannu, Erola Jani & Karhula Aleksi (2019) The heterogeneous effects of parental unemployment on siblings\u2019 educational outcomes, Research in Social Stratification and Mobility<\/em>.<\/a> <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuvio 1. Vanhemman ty\u00f6tt\u00f6myyden vaikutukset lasten lukiokoulutukseen, p\u00e4\u00e4st\u00f6todistuksen keskiarvoon ja korkeakoulutukseen. <\/em> <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Lukemistoa: <\/p>\n\n\n\n

Barone, C., Assirelli, G., Abbiati, G., Argentin, G., & De Luca, D.\n(2018). Social origins,\nrelative risk aversion and track choice: A field experiment on the role of\ninformation biases. Acta Sociologica<\/em>, 61<\/em>(4), 441\u2013459.<\/p>\n\n\n\n

Breen, R., &\nGoldthorpe, J. H. (1997). Explaining educational differentials: Towards a\nformal rational action theory. Rationality and society<\/em>, 9<\/em>(3), 275\u2013305.<\/p>\n\n\n\n

Chmielewski, A.\nK. (2019). The Global Increase in the Socioeconomic Achievement Gap, 1964 to\n2015. American Sociological Review<\/em>, https:\/\/doi.org\/10.1177\/0003122419847165.<\/p>\n\n\n\n

Karhunen, H., & Uusitalo, R. (2017). 50 vuotta koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoa. Yhteiskuntapolitiikka<\/em>, 82(3), 296\u2013303. <\/p>\n\n

Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hannu Lehti Viime aikoina on j\u00e4lleen keskusteltu koulutuksen eriarvoisuudesta, kun Helsingin Sanomat uutisoi tutkimuksesta, jossa l\u00f6ydettiin kasvua lasten oppimistulosten eroissa vanhemman koulutuksen mukaan. Lasten eroja oppimistuloksissa \u2013 kuten PISA-testiss\u00e4 \u2013 sosioekonomisen taustan mukaan kutsutaan sosioekonomiseksi saavuttamiskuiluksi. Uutisointi t\u00e4m\u00e4n tutkimuksen osalta oli selv\u00e4sti liioittelevaa ja itse asiassa alkuper\u00e4isess\u00e4 tutkimuksessa todetaan, ett\u00e4 saavuttamiskuilu Suomen osalta ei ole …<\/p>\n","protected":false},"author":18908,"featured_media":1692,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[724,723,722],"tags":[29,36,42,39],"class_list":["post-336","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-education","category-equality","category-families","tag-elamankulku","tag-koulutus","tag-perhetausta","tag-tyottomyys"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/336","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18908"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=336"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/336\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":390,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/336\/revisions\/390"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1692"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=336"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=336"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=336"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}