{"id":765,"date":"2020-01-20T09:36:14","date_gmt":"2020-01-20T07:36:14","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/?p=765"},"modified":"2025-10-27T10:08:22","modified_gmt":"2025-10-27T08:08:22","slug":"tuloerojen-muistilista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/2020\/01\/20\/tuloerojen-muistilista\/","title":{"rendered":"Tuloerojen muistilista"},"content":{"rendered":"\n<p><em>Ilari Ilmakunnas<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><em>INVEST Blog 1\/2020<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Tuloerot ovat kestoaihe yhteiskunnallisessa keskustelussa. Erityisesti niiden muutoksista ollaan kiinnostuneita. Niit\u00e4 selvitet\u00e4\u00e4n yh\u00e4 tarkemmin esimerkiksi eduskuntapuolueiden politiikkamuutosesitysten vaikutusarviointien yhteydess\u00e4. Lis\u00e4ksi tuloerojen kehityst\u00e4 peilataan usein j\u00e4lkik\u00e4teen kunakin ajanjaksona vallassa olleeseen hallitukseen. <\/p>\n\n\n\n<p>Tuloerot liittyv\u00e4t eriarvoisuuteen laajemminkin. Tulojen hy\u00f6dynt\u00e4minen eriarvoisuuden tarkastelemisessa onkin monella tapaa varsin perusteltua: k\u00e4ytetyt tiedot kotitalouksien tuloista ovat Suomessa varsin luotettavia, tulot erottelevat ihmisi\u00e4, tulot k\u00e4sitteen\u00e4 on kaikille tuttu ja tulotiedot eiv\u00e4t ole riippuvaisia kotitalouden subjektiivisesta n\u00e4kemyksest\u00e4. Lis\u00e4ksi tuloilla on suora yhteys tulonsiirtoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n: niin etuudet kuin verot vaikuttavat huomattavasti kotitalouksien k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 oleviin tuloihin sek\u00e4 kotitalouksien v\u00e4lisiin tuloeroihin. <\/p>\n\n\n\n<p>Tuloerokeskustelua kuunnellessa voi kuulijaa h\u00e4m\u00e4t\u00e4 se, ett\u00e4 tuloerojen kehityksest\u00e4 voi esiinty\u00e4 varsin erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4. T\u00e4h\u00e4n voi vaikuttaa my\u00f6s se, ett\u00e4 usein j\u00e4\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4ksi, viitataanko eriarvoisuudella tuloeroihin vai eroihin esimerkiksi terveydess\u00e4 tai hyvinvoinnissa (Karvonen &amp; Kestil\u00e4, 2019). Toisaalta on mahdollista, ett\u00e4 keskustelijoilla voi olla jonkinlainen k\u00e4sitys tuloeroista ja niiden kehityksest\u00e4, mik\u00e4 voi perustua vain rajattuun kuvaan tulojen jakautumisesta. Esimerkiksi Heikki Hiilamo (2020) tuoreessa eriarvoisuutta k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 <a href=\"https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-11124149\">kolumnissaan<\/a> toteaa, ett\u00e4 keskustelu tuloeroista on ollut Suomessa \u201dj\u00e4lkij\u00e4tt\u00f6ist\u00e4\u201d, sill\u00e4 Hiilamon mukaan tuloerot ovat pysyneet l\u00e4hes ennallaan vuosituhannen vaihteesta. Erilaiset mittarit voivat kuitenkin antaa erilaisen kuvan ja tarkasteluajanjakson valinnalla voi olla merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus.<\/p>\n\n\n\n<p>Yhteiskuntatieteellinen tutkimus aiheesta on elinehto my\u00f6s laadukkaalle ja ajantasaiselle julkiselle keskustelulle. Suomalainen tuloerotutkimus eli jonkinlaista hiljaiseloa pitk\u00e4\u00e4n, mutta vuosi 2019 osoittautui varsinaiseksi uudeksi tulemiseksi (ks. Kavonius 2019; M\u00e4ki-Fr\u00e4nti 2019; Riihel\u00e4 &amp; Tuomala; 2019; T\u00f6rm\u00e4lehto 2019). T\u00e4m\u00e4 kirjoitus perustuukin osittain n\u00e4ihin tutkimuksiin. Blogikirjoitus antaa ev\u00e4\u00e4t laadukkaammalle keskustelulle tuloeroista tiivist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 olennaisimmat havainnot taloudellisesta eriarvoisuudesta Suomessa viime vuosikymmenin\u00e4 sek\u00e4 tarjoamalla muistilistan asioista, joita olisi hyv\u00e4 huomioida tuloeroja ja niiden estimaatteja tulkitessa. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"682\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-content\/uploads\/sites\/446\/2020\/01\/money-2180330_1280-1024x682.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-789\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-content\/uploads\/sites\/446\/2020\/01\/money-2180330_1280-1024x682.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-content\/uploads\/sites\/446\/2020\/01\/money-2180330_1280-300x200.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-content\/uploads\/sites\/446\/2020\/01\/money-2180330_1280-768x512.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-content\/uploads\/sites\/446\/2020\/01\/money-2180330_1280-260x173.jpg 260w, https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-content\/uploads\/sites\/446\/2020\/01\/money-2180330_1280.jpg 1280w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Lyhyt katsaus taloudellisen eriarvoisuuden kehitykseen Suomessa viime vuosikymmenin\u00e4<\/h3>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\"><li>Tuloerojen kasvu 1990-luvun loppupuolella oli poikkeuksellisen voimakasta. Taustalla oli erityisesti p\u00e4\u00e4omatulojen kasvu (M\u00e4ki-Fr\u00e4nti 2019; Riihel\u00e4 &amp; Tuomala 2019). Erityisesti kaikista rikkaimpien tulot kasvoivat voimakkaasti (Riihel\u00e4 &amp; Tuomala 2019).<\/li><\/ul>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\"><li>2000-luvun ensimm\u00e4isten vuosien osalta tulkinta tuloerojen kehityksest\u00e4 riippuu osittain k\u00e4ytetyst\u00e4 mittarista. Kuitenkin l\u00e4hes kaikilla mittareilla mitattuna (ml. Gini-kerroin) tuloerot olivat korkeimmillaan viime vuosikymmenten osalta vuonna 2007 (T\u00f6rm\u00e4lehto 2019). Kuitenkaan esimerkiksi useimmiten tuloerojen tarkasteluun k\u00e4ytetyn Gini-kertoimen kehityksest\u00e4 ei 2000-luvun alun osalta ole mahdollista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 trendi\u00e4. Sen sijaan etenkin tuloeromittareita, jotka huomioivat my\u00f6s tulojen absoluuttisia muutoksia (toisin kuin Gini-kerroin (t\u00e4st\u00e4 lis\u00e4\u00e4 alempana)), tarkasteltaessa tuloerot kasvoivat selv\u00e4sti my\u00f6s vuosien 2000 ja 2007 v\u00e4lill\u00e4 (Riihel\u00e4 &amp; Tuomala 2019; T\u00f6rm\u00e4lehto 2019). Vuoden 2007 j\u00e4lkeiselle ajanjaksolle eri mittarit antavat varsin samanlaisen kuvan: tuloerot eiv\u00e4t ole juuri muuttuneet.<\/li><\/ul>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\"><li>Suurituloisimman kymmenyksen tulot suhteessa mediaanituloon kasvoivat yht\u00e4jaksoisesti 1990-luvun alusta aina vuoteen 2007 saakka. Lis\u00e4ksi nousua on ollut hieman havaittavissa my\u00f6s vuoden 2009 j\u00e4lkeen. (M\u00e4ki-Fr\u00e4nti 2019)<\/li><\/ul>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\"><li>Keskituloisiksi (tulot 60\u2013200 % mediaanitulosta) m\u00e4\u00e4riteltyjen osuus laski 1990-luvun loppupuolelta noin vuoteen 2007 saakka. Vuosien 1993 ja 2008 v\u00e4lill\u00e4 tulokehitys kuitenkin suosi mediaanikotitaloutta enemm\u00e4n kuin pienituloisimpia. (M\u00e4ki-Fr\u00e4nti 2019)<\/li><\/ul>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\"><li>Kulutuksella mitattuna erot kasvoivat pitk\u00e4\u00e4n, mutta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t laskeneen vuosien 2012 ja 2016 v\u00e4lill\u00e4 (T\u00f6rm\u00e4lehto 2019).<\/li><\/ul>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\"><li>Varallisuuserot n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kasvaneen vuosien 2009 ja 2016 v\u00e4lill\u00e4. Erot kasvoivat my\u00f6s 1990-luvun loppupuolella, mutta eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 2000-luvun alussa. (T\u00f6rm\u00e4lehto 2019) <\/li><\/ul>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\"><li>Vaikka kotitalouksien rahoitusvarallisuus on merkitt\u00e4v\u00e4sti kasvanut, rahoitusvarallisuuden tuottoprosentit ovat heikentyneet merkitt\u00e4v\u00e4sti etenkin finanssikriisin j\u00e4lkeisin\u00e4 vuosina, mik\u00e4 on ehk\u00e4issyt erojen kasvua (Kavonius 2019).<\/li><\/ul>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\"><li>My\u00f6s pienituloisuusaste on mahdollista n\u00e4hd\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisena tuloeroindikaattorina. Tyypillisesti Suomessa k\u00e4ytetty pienituloisuusmittari (puhutaan usein suhteellisesta tulok\u00f6yhyydest\u00e4) m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 kotitaloudet pienituloisiksi et\u00e4isyyten\u00e4 pienituloisuusrajasta, joka on m\u00e4\u00e4ritelty keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isten (mediaani) tulojen perusteella. <a href=\"https:\/\/findikaattori.fi\/fi\/103\">Pienituloisuusaste<\/a> kasvoi l\u00e4hes yht\u00e4jaksoisesti vuodesta 1993 vuoteen 2008 saakka. Poikkeuksena 2000-luvun alku, jolloin oli muutaman vuoden jakso ilman suurempia muutoksia. Pienituloisuusaste on kuitenkin hieman laskenut 2010-luvulla .<\/li><\/ul>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Mit\u00e4 tuloeroista ja niiden muutoksista tulisi muistaa?<\/h3>\n\n\n\n<p><strong>Ei ole olemassa yht\u00e4 oikeaa mittaria tuloerojen tarkastelemiselle.<\/strong> Gini-kerroin on saanut keskeisen aseman tuloerojen mittaamisessa. Se on kuitenkin vain yksi jakaumien tarkastelemiseen k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevista mittareista. Sit\u00e4 on k\u00e4ytetty esimerkiksi mittaamaan julkisen liikenteen alueellisen saavutettavuuden <a href=\"https:\/\/www.tandfonline.com\/doi\/full\/10.1080\/12265934.2016.1235487\">tasa-arvoisuutta<\/a>. Gini-kerroin \u2013 monien muiden mittareiden tapaan \u2013 tiivist\u00e4\u00e4 koko tulojakauman ja siin\u00e4 vallitsevat erot yhdeksi luvuksi. T\u00e4ten on mahdollista, ett\u00e4 kaikki muutokset eiv\u00e4t tule huomioiduiksi. Lis\u00e4ksi Gini-kerroin on suhteellinen mittari: toisin sanoen sen arvo ei muutu, mik\u00e4li kaikkien tulot vaikkapa kaksinkertaistuvat (Riihel\u00e4 &amp; Tuomala 2019). Tuloeroja tyypillisesti l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n nimenomaan suhteellisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Mik\u00e4li kuitenkin kokee absoluuttiset erot olennaisiksi, tulisi mietti\u00e4 muidenkin tuloeromittareiden hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4. Tuloeromittarin valinnan ei tule olla tarkoituksenhakuista, mutta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida, ett\u00e4 mittareita on erilaisia ja osa voi soveltua eri tilanteisiin paremmin kuin toiset. Gini-kertoimen k\u00e4ytt\u00e4minen on valinta, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 omat oletuksensa. Tavanomaisen Gini-kertoimen suhteellisuuden lis\u00e4ksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida, ett\u00e4 Gini-kerroin on herkk\u00e4 tulojakauman keskiosassa tapahtuville muutoksille. Toisin sanoen tulojakauman yl\u00e4- tai alap\u00e4\u00e4ss\u00e4 tapahtuvat muutokset voivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 Gini-kerrointa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 havaitsematta. <\/p>\n\n\n\n<p><strong>Pelkk\u00e4\u00e4 tuloeroestimaatin etumerkki\u00e4 ei tulisi katsoa.<\/strong> Tuloeroestimaatin (eli tyypillisesti Gini-kertoimen) muutoksen merkitt\u00e4vyyteen tulisi kiinnitt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n huomiota verrattuna muutoksen etumerkkiin: tyypillisesti keskityt\u00e4\u00e4n vain siihen, kasvavatko ja v\u00e4henev\u00e4tk\u00f6 tuloerot. Mik\u00e4li Gini-kerroin kasvaa\/laskee (tai sen arvioidaan kasvavan\/laskevan) esimerkiksi 0,2 (prosentti)yksikk\u00f6\u00e4 (Gini-kerroin saa arvoja 0\u2013100 v\u00e4lill\u00e4*), puhutaan muutoksesta eriarvoisuudessa, vaikka sen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n merkitt\u00e4vyys mahdollisesti olisi melko vaatimaton. T\u00e4m\u00e4 0,2 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole tavoittanut kaikkea tapahtunutta muutosta mittarista johtuen (ks. yll\u00e4) tai se on voinut perustua jonkinlaiseen politiikkamuutosten staattiseen vaikutusarvioon, miss\u00e4 ei ole huomioitu mahdollisia k\u00e4ytt\u00e4ytymisvaikutuksia. <\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tuloeroissa on tapahtunut muutoksia my\u00f6s 2000-luvulla.<\/strong> Gini-kertoimen valta-aseman takia yh\u00e4 useammin kuulee mainittavan , ett\u00e4 tuloerot eiv\u00e4t ole muuttuneet 1990-luvun lopun j\u00e4lkeen. Kuitenkin monet mittarit osoittavat, ett\u00e4 my\u00f6s 2000-luvulla on tapahtunut muutoksia. N\u00e4m\u00e4 muutokset ovat olleet pikemminkin tuloerojen kasvua kuin laskua. Pit\u00e4\u00e4 kuitenkin paikkansa, ett\u00e4 1990-lukuun verrattuna 2000-luvulla tapahtuneet muutokset tuloeroissa Suomessa ovat olleet melko maltillisia. Lis\u00e4ksi muutokset tapahtuivat 2000-luvun alussa finanssikriisi\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 ajanjaksona. <\/p>\n\n\n\n<p><strong>2010-luvun kehityksest\u00e4 vaihteleva kuva riippuen tarkastellaanko tuloja, kulutusta, pienituloisuutta vai varallisuutta.<\/strong> Tuloerot eiv\u00e4t ole juurikaan muuttuneet 2010-luvulla. Kulutuserot ja pienituloisuusaste ovat hieman laskeneet. Varallisuuserot sen sijaan vaikuttavat kasvaneen. Varallisuuserojen osalta on syyt\u00e4 korostaa, ett\u00e4 kaikista varallisuusmuodoista ei ole saatavilla tietoa. Ei ole kuitenkaan itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 eri mittarit antavat erilaisen kuvan kehityksest\u00e4. Esimerkiksi 1990-luvun lopussa erot kasvoivat kaikilla mittareilla mitattuna (esim. T\u00f6rm\u00e4lehto 2019). 2010-luvun vaihteleva kehitys kuitenkin korostaa sit\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4, ett\u00e4 eriarvoisuudesta keskusteltaessa tulee olla tarkka siit\u00e4, mist\u00e4 eroista puhutaan (ks. Karvonen &amp; Kestil\u00e4 2019).<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tuloerojen kehityksen taustalla monia tekij\u00f6it\u00e4.<\/strong> On mielenkiintoista, ett\u00e4 talouskriisit (1990-luvun lama ja 2000-luvun finanssikriisi) ovat Suomessa toimineet osittain jonkinlaisina joko tuloerokehityskulun k\u00e4ynnist\u00e4jin\u00e4 (1990-luvun laman j\u00e4lkeinen talouskasvu) tai pys\u00e4ytt\u00e4jin\u00e4 (2000-luvun alun finanssikuplan puhkeaminen ja 2000-luvun finanssikriisi). T\u00e4ten samalla tavalla kuin Suomen talous my\u00f6s tuloerot ovat yhteydess\u00e4 talouden globaaleihin suhdanteisiin. Toisaalta esimerkiksi 1990-luvulla tehty veroreformi koskien ansiotulo- ja p\u00e4\u00e4omatuloverotuksen eriytymist\u00e4 oli omalta osaltaan kasvattamassa p\u00e4\u00e4omatulojen tuloeroja kasvattavaa vaikutusta. My\u00f6s kansainv\u00e4liset vertailut osoittavat, ett\u00e4 hyvinvointivaltiolla ja tulonsiirtoj\u00e4rjestelm\u00e4n rakenteella on merkityst\u00e4: maiden v\u00e4lill\u00e4 on eroja ja Suomessa tuloerot ovat kansainv\u00e4lisesti vertaillen pienet (M\u00e4ki-Fr\u00e4nti 2019). Kun vertaillaan taloudellista eriarvoisuutta kahden mittauspisteen, joiden v\u00e4lill\u00e4 on useita vuosia, v\u00e4lill\u00e4, on syyt\u00e4 my\u00f6s muistaa, ett\u00e4 my\u00f6s monet muut asiat ovat muuttuneet. Esimerkiksi v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyminen voi jatkossa yh\u00e4 vahvemmin muokata kuvaa tulojen jakautumisesta koko v\u00e4est\u00f6n tasolla.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Ilari Ilmakunnas toimii erikoistutkijana INVEST-lippulaivahankkeessa Turun yliopistossa.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>*Gini-kerroin saa arvoja 0 ja 100 v\u00e4lill\u00e4 sen j\u00e4lkeen, kun se on tyypillisesti kerrottu sadalla.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Lukemisto<\/h4>\n\n\n\n<p>Hiilamo, Heikki (2020) Kun julistetaan tai puhutaan eriarvoisuudesta, sorrutaan helposti ylily\u00f6nteihin. YLE, kolumni, 8.1.2020. <a href=\"https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-11124149\">https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-11124149<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>M\u00e4ki-Fr\u00e4nti, Petri (2019) Tuloerojen viimeaikainen kehitys Suomessa. Euro ja talous.  <a href=\"https:\/\/www.eurojatalous.fi\/fi\/2019\/artikkelit\/tuloerojen-viimeaikainen-kehitys-suomessa\/\">https:\/\/www.eurojatalous.fi\/fi\/2019\/artikkelit\/tuloerojen-viimeaikainen-kehitys-suomessa\/<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Karvonen, Sakari &amp; Kestil\u00e4, Laura (2019) Lis\u00e4\u00e4ntyyk\u00f6 eriarvoisuus vai ei? THL, blogi, 23.5.2019. <a href=\"https:\/\/blogi.thl.fi\/lisaantyyko-eriarvoisuus-vai-ei\/\">https:\/\/blogi.thl.fi\/lisaantyyko-eriarvoisuus-vai-ei\/<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Kavonius, Ilja (2019): Varallisuus tuloerojen taustalla: Analyysi varallisuuden ja tulonjaon v\u00e4lisest\u00e4 yhteydest\u00e4 vuosina 1995\u20132016. <em>Kansantaloudellinen aikakauskirja<\/em>, 1 \/ 2019. <a href=\"https:\/\/www.taloustieteellinenyhdistys.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/02\/KAK_1_2019_WEB-26-42.pdf\">https:\/\/www.taloustieteellinenyhdistys.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/02\/KAK_1_2019_WEB-26-42.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Riihel\u00e4, Marja &amp; Tuomala, Matti: Ovatko tuloerot Suomessa kasvaneet luultua enemm\u00e4n? <em>Talous &amp; Yhteiskunta<\/em>, 1\/2019. <a href=\"http:\/\/www.labour.fi\/ty\/tylehti\/talous-yhteiskunta-1-2019\/ovatko-tuloerot-suomessa-kasvaneet-luultua-enemman\/\">http:\/\/www.labour.fi\/ty\/tylehti\/talous-yhteiskunta-1-2019\/ovatko-tuloerot-suomessa-kasvaneet-luultua-enemman\/<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>T\u00f6rm\u00e4lehto, Veli-Matti (2019): Tulo-, kulutus- ja varallisuuseroista Suomessa. <em>Kansantaloudellinen aikakauskirja<\/em>, 1 \/2019. <a href=\"https:\/\/www.taloustieteellinenyhdistys.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/02\/KAK_1_2019_WEB-43-67.pdf\">https:\/\/www.taloustieteellinenyhdistys.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/02\/KAK_1_2019_WEB-43-67.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator\" \/>\n\n\n\n<p>Kiit\u00e4n Joonas Ollonqvistia ja Sami Mustikkamaata kommenteista blogikirjoituksen aikaisempaan versioon.<\/p>\n\n<div class=\"twitter-share\"><a href=\"https:\/\/twitter.com\/intent\/tweet\" class=\"twitter-share-button\">Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ilari Ilmakunnas INVEST Blog 1\/2020 Tuloerot ovat kestoaihe yhteiskunnallisessa keskustelussa. Erityisesti niiden muutoksista ollaan kiinnostuneita. Niit\u00e4 selvitet\u00e4\u00e4n yh\u00e4 tarkemmin esimerkiksi eduskuntapuolueiden politiikkamuutosesitysten vaikutusarviointien yhteydess\u00e4. Lis\u00e4ksi tuloerojen kehityst\u00e4 peilataan usein j\u00e4lkik\u00e4teen kunakin ajanjaksona vallassa olleeseen hallitukseen. Tuloerot liittyv\u00e4t eriarvoisuuteen laajemminkin. Tulojen hy\u00f6dynt\u00e4minen eriarvoisuuden tarkastelemisessa onkin monella tapaa varsin perusteltua: k\u00e4ytetyt tiedot kotitalouksien tuloista ovat Suomessa varsin&nbsp;&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":2000,"featured_media":789,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[723],"tags":[72,69,66,75],"class_list":["post-765","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-equality","tag-eriarvoisuus","tag-pienituloisuus","tag-tuloerot","tag-varallisuus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/765","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2000"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=765"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/765\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":801,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/765\/revisions\/801"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media\/789"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=765"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=765"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=765"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}