{"id":810,"date":"2020-02-10T09:35:00","date_gmt":"2020-02-10T07:35:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/?p=810"},"modified":"2025-10-27T10:08:04","modified_gmt":"2025-10-27T08:08:04","slug":"nuorena-vanhemman-menettaneet-ovat-matalammin-kouluttautuneita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/2020\/02\/10\/nuorena-vanhemman-menettaneet-ovat-matalammin-kouluttautuneita\/","title":{"rendered":"Nuorena vanhemman menett\u00e4neet ovat matalammin kouluttautuneita"},"content":{"rendered":"\n<p><em>Sanna Kailaheimo-L\u00f6nnqvist <\/em><\/p>\n\n\n\n<p><em>INVEST Blog 2\/2020<\/em><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\"><li>Vanhemman kuolema on negatiivisesti yhteydess\u00e4 lapsen\nyliopistokoulutukseen<\/li><li>Mit\u00e4 nuorempana vanhemman menett\u00e4\u00e4, sit\u00e4 haitallisempaa\nse on lapsen korkeakoulutuksen kannalta<\/li><li>Perheen korkeat resurssit eiv\u00e4t suojaa lasta vanhemman\nkuoleman negatiiviselta vaikutukselta<\/li><\/ul>\n\n\n\n<p>Noin 7 prosenttia lapsista menett\u00e4\u00e4 ainakin toisen vanhempansa ollessaan alle 24-vuotias, 5 prosenttia is\u00e4n ja 2 prosenttia \u00e4idin. Vanhemman varhainen kuolema koskettaa siis monia jopa pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa, kuten Suomessa. T\u00e4st\u00e4 huolimatta aikaisempaa tutkimusta on aiheesta vasta v\u00e4h\u00e4n (esim. Berg et al., 2014; Prix and Erola, 2017). Juuri julkaistu <a href=\"https:\/\/www.tandfonline.com\/doi\/full\/10.1080\/14616696.2020.1719179\">tutkimuksemme<\/a> on ensimm\u00e4isten joukossa selvitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4, miten lapsen ik\u00e4 kuoleman tapahtuessa ja perhetausta vaikuttavat vanhemman kuoleman ja lapsen koulutuksen yhteyteen.<\/p>\n\n\n\n<p>Vanhemman varhainen kuolema on negatiivisesti yhteydess\u00e4 lapsen kouluttautumiseen, ja vaikutus on sit\u00e4 negatiivisempi mit\u00e4 nuorempi lapsi on (Kuva 1). Toisin sanoen: jos lapsi menett\u00e4\u00e4 toisen vanhemman varhain, niin lapsi harvemmin kouluttautuu yliopistossa. Kun 21 prosenttia lapsista, joiden molemmat vanhemmat ovat elossa 24-vuotiaana, p\u00e4\u00e4tyy yliopisto-opintoihin, koskee t\u00e4m\u00e4 vain 15 prosenttia is\u00e4n menett\u00e4neist\u00e4 lapsista. Lapsen perhetaustan n\u00e4k\u00f6kulmasta havaitsimme kiinnostavan yksityiskohdan: vanhemman kuoleman vaikutus ei vaihdellut perhetaustan mukaan. Vanhempien korkeat resurssit eiv\u00e4t siis pystyneet kompensoimaan vanhemman kuoleman negatiivista vaikutusta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-content\/uploads\/sites\/446\/2020\/02\/Kuva-1_v2.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-837\" width=\"503\" height=\"316\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-content\/uploads\/sites\/446\/2020\/02\/Kuva-1_v2.png 545w, https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-content\/uploads\/sites\/446\/2020\/02\/Kuva-1_v2-300x189.png 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-content\/uploads\/sites\/446\/2020\/02\/Kuva-1_v2-260x164.png 260w\" sizes=\"auto, (max-width: 503px) 100vw, 503px\" \/><figcaption><strong>Kuva 1<\/strong>. Yliopistossa olevien lasten osuus lapsen i\u00e4n mukaan vanhemman kuollessa verrattuna niihin lapsiin, joiden vanhempi ei ole kuollut (N=88 727). <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Hy\u00f6dynsimme tutkimuksessamme suomalaista laadukasta rekisteriaineistoa, josta hy\u00f6dynsimme tutkimuksessamme tietoja vajaasta 90&nbsp;000 lapsesta ja heid\u00e4n perheist\u00e4\u00e4n. Lapset olivat syntyneet vuosien 1982\u20131990 v\u00e4lill\u00e4. Mit\u00e4 huono-osaisempi lapsen perhetausta on, sit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemmin lapsi on kokenut my\u00f6s vanhemman kuoleman lapsuuden aikana. T\u00e4llaisesta valikoitumisesta johtuen on vaikea erottaa toisistaan heikommasta perhetaustasta itsest\u00e4\u00e4n seuraavia ja toisaalta vanhemman kuolemasta johtuvia haittoja. T\u00e4st\u00e4 johtuen hy\u00f6dynsimme tutkimuksessamme ns. kiinteiden sisarusvaikutusten mallia, joka on hyv\u00e4 menetelm\u00e4, kun tutkittava ilmi\u00f6 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 valikoitumista (kts. lis\u00e4tietoa Hannu Lehden <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/2019\/11\/20\/vanhempien-tyottomyyden-vaikutukset-lapsen-koulumenestykseen-ja-kouluvalintaan\/\">INVEST-blogikirjoituksesta<\/a>). Menetelm\u00e4 vakioi kaikki sisarusten jakamat perhetaustaan liittyv\u00e4t tekij\u00e4t. T\u00e4ten sen avulla saadut tulokset ovat seurausta sisaruksia erottavista mitatuista tekij\u00f6ist\u00e4. Esimerkiksi sisarusten ik\u00e4 vanhemman kuollessa on yksi t\u00e4llainen sisaruksia erottava tekij\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p>Kuten yleens\u00e4, my\u00f6s meid\u00e4n tutkimuksessamme on puutteita. Suurimpana sellaisena voidaan pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 aineistomme ei mahdollista lasten ja vanhempien vuorovaikutuksen laadun mittaamista tai informaatiota lasten terveydentilasta. On esimerkiksi mahdollista, ett\u00e4 vanhemman kuolema on johtunut geneettisesti periytyv\u00e4st\u00e4 sairaudesta, joka heikent\u00e4\u00e4 my\u00f6s yhden lapsen mahdollisuuksia kouluttautua, mutta johon alttiutta kaikki perheen lapset eiv\u00e4t ole perineet.<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkimuksemme mukaan vanhemman varhainen kuolema on yhteydess\u00e4 lasten matalampaan koulutukseen ja se on sit\u00e4 haitallisempaa, mit\u00e4 nuorempi lapsi kuoleman tapahtuessa on ollut. Vanhemman kuoleman yhteys lapsen koulutukseen ei vaihdellut perhetaustan mukaan. Jos vanhemman kuoleman negatiivisia vaikutuksia halutaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 esimerkiksi erityisi\u00e4 palveluita tarjoamalla, niit\u00e4 tarjotessa tulisi erityisesti huomioida lapsen ik\u00e4, ei niink\u00e4\u00e4n perhetausta.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Sanna Kailaheimo-L\u00f6nnqvist toimii tohtorikoulutettavana Turun yliopistossa sosiologian oppiaineessa ja INVEST-lippulaivahankkeessa.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Blogikirjoitus pohjautuu vertaisarvioituun tutkimsuartikkeliin: <\/strong>Sanna Kailaheimo-L\u00f6nnqvist &amp; Jani Erola&nbsp;(2020)&nbsp;Child\u2019s age at parental death and university education, <em>European Societies<\/em>, <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1080\/14616696.2020.1719179\">https:\/\/doi.org\/10.1080\/14616696.2020.1719179<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator\" \/>\n\n\n\n<p><strong>L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Berg L, Rostila M, Saarela J, et al. (2014) Parental death during childhood and subsequent school\nperformance. <em>Pediatrics<\/em> 133(4): 682\u20139. DOI: 10.1542\/peds.2013-2771.<\/p>\n\n\n\n<p>Prix I and Erola J (2017) Does death really make us equal? Educational attainment and resource compensation after paternal death in Finland. <em>Social Science Research<\/em> 64(1): 171\u2013183. DOI: 10.1016\/j.ssresearch.2016.10.012.<\/p>\n\n<div class=\"twitter-share\"><a href=\"https:\/\/twitter.com\/intent\/tweet\" class=\"twitter-share-button\">Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Sanna Kailaheimo-L\u00f6nnqvist INVEST Blog 2\/2020 Vanhemman kuolema on negatiivisesti yhteydess\u00e4 lapsen yliopistokoulutukseen Mit\u00e4 nuorempana vanhemman menett\u00e4\u00e4, sit\u00e4 haitallisempaa se on lapsen korkeakoulutuksen kannalta Perheen korkeat resurssit eiv\u00e4t suojaa lasta vanhemman kuoleman negatiiviselta vaikutukselta Noin 7 prosenttia lapsista menett\u00e4\u00e4 ainakin toisen vanhempansa ollessaan alle 24-vuotias, 5 prosenttia is\u00e4n ja 2 prosenttia \u00e4idin. Vanhemman varhainen kuolema koskettaa&nbsp;&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":18908,"featured_media":837,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[724,721],"tags":[36,81,42],"class_list":["post-810","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-education","category-youth","tag-koulutus","tag-lapset","tag-perhetausta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/810","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/users\/18908"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=810"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/810\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":855,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/810\/revisions\/855"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media\/837"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=810"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=810"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=810"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}