{"id":951,"date":"2020-04-29T14:40:40","date_gmt":"2020-04-29T12:40:40","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/?p=951"},"modified":"2025-10-27T10:07:45","modified_gmt":"2025-10-27T08:07:45","slug":"kannustaako-hyvinvointivaltio-auttamaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/2020\/04\/29\/kannustaako-hyvinvointivaltio-auttamaan\/","title":{"rendered":"Kannustaako hyvinvointivaltio auttamaan?"},"content":{"rendered":"\n

Hans H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen<\/em><\/p>\n\n\n\n

INVEST Blog 4\/2020<\/em><\/p>\n\n\n\n

Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa suuri osa aiemmin perheen ja\nl\u00e4hiyhteis\u00f6n tarjoamasta tuesta, avusta ja hoivasta on siirretty julkisen\nvallan vastuulle. Kehityksell\u00e4 on ollut tasa-arvoistava vaikutus, sill\u00e4\nyksil\u00f6iden hyvinvointi ei ole niin vahvasti sidoksissa heid\u00e4n perhetaustaansa\nkuin esimerkiksi maissa, joissa julkiset palvelu- ja etuusj\u00e4rjestelm\u00e4t ovat\nheikommilla kantimilla. Onko hyvinvointivaltio v\u00e4hent\u00e4nyt perheen ja\nl\u00e4hiyhteis\u00f6jen merkityst\u00e4? Onko l\u00e4hipiirilt\u00e4 saatavalle ep\u00e4viralliselle avulle\nen\u00e4\u00e4 lainkaan tarvetta nykyp\u00e4iv\u00e4n Suomessa?<\/p>\n\n\n\n

Uudessa Suomalainen\nauttaminen<\/a> -kirjassa (Danielsbacka, H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen & Tanskanen\n(toim.) 2020) tarkastellaan sukulaisten ja yst\u00e4vien sek\u00e4 tuntemattomien\nauttamista Suomessa. Teoksessa esitetyt tulokset pohjautuvat suurelta osin\nSukupolvien ketju -tutkimushankkeessa suurilta ik\u00e4luokilta ja heid\u00e4n aikuisilta\nlapsiltaan ker\u00e4ttyihin kyselyaineistoihin.<\/p>\n\n\n\n

Varmin turva perheess\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Vaikka hyvinvointivaltio on v\u00e4hent\u00e4nyt\nyksil\u00f6iden riippuvuutta l\u00e4hiyhteis\u00f6jen tarjoamasta tuesta, on ep\u00e4virallinen\nauttaminen yh\u00e4 keskeinen osa ihmisten sosiaalisia suhteita my\u00f6s Suomessa.\nEp\u00e4virallinen auttaminen on varsin vire\u00e4\u00e4 ja monimuotoista. Erityisesti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n\napu ja lastenhoitoapu ovat yleisi\u00e4 tuen muotoja Suomessa. Rahaa suomalaiset\ntaas antavat l\u00e4hinn\u00e4 omille lapsilleen ja lapsenlapsilleen.<\/p>\n\n\n\n

Auttamissuhteisiin liittyy muutamia lainalaisuuksia.\nOmat sukulaiset ovat selv\u00e4sti t\u00e4rkein ep\u00e4virallisen\navun l\u00e4hde ja kohde. Auttaminen ei rajoitu yksinomaan sukulaisiin, mutta muiden\nkuin sukulaisten auttaminen on yleens\u00e4 valinnaisempaa sek\u00e4 enemm\u00e4n sidoksissa auttamisen\nmahdollistaviin tekij\u00f6ihin. Yst\u00e4vi\u00e4 ja tuntemattomia autetaan p\u00e4\u00e4asiassa\nsilloin, kun omat resurssit \u2013 kuten aika, taloudellinen tilanne tai\nterveydentila \u2013 sen kivuttomasti sallivat. Sit\u00e4 vastoin omia sukulaisia autetaan,\nvaikka edellytykset auttamiseen olisivat v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4t. <\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4ksi eri sukulaisryhmien v\u00e4liset auttamissuhteet\npoikkeavat toisistaan ja niill\u00e4 on omat\nerityispiirteens\u00e4. Mit\u00e4 l\u00e4heisemp\u00e4\u00e4 sukua henkil\u00f6t ovat, sit\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4\nauttaminen tavallisesti on heid\u00e4n v\u00e4lill\u00e4\u00e4n. L\u00e4hisukulaisten auttaminen, etenkin kohdistuessaan nuoremmille\nsukupolville, pohjautuu usein pyyteett\u00f6myydelle, kun taas et\u00e4isempien\nsukulaisten ja yst\u00e4vien auttamisessa korostuu vastavuoroisuus.<\/p>\n\n\n\n

Hyvi<\/strong>nvointivaltio mahdollistaa auttamista<\/h2>\n\n\n\n

Suomalainen auttaminen -kirja osoittaa,\nettei hyvinvointivaltio ole suinkaan h\u00e4vitt\u00e4nyt ep\u00e4virallista auttamista\nSuomessa. Vertailevissa tutkimuksissa on havaittu, ett\u00e4 hyvinvointivaltio saattaa per\u00e4ti kannustaa\nauttamaan: esimerkiksi pohjoismaissa omia l\u00e4heisi\u00e4 ja tuntemattomia autetaan\nyleisemmin kuin vaikkapa Etel\u00e4-Euroopan maissa, joissa julkisen vallan vastuu\non suppeampi ja l\u00e4heisten auttaminen kasautuu harvojen hoidettavaksi. Vaikka\nkattavat etuus- ja palveluj\u00e4rjestelm\u00e4t v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t ep\u00e4virallisen tuen tarvetta,\nne samalla parantavat ihmisten mahdollisuuksia auttaa toisiaan. Ihmisill\u00e4 on\nvahva taipumus yhteisty\u00f6h\u00f6n ja erityisesti omien sukulaisten tukemiseen, mink\u00e4\nmy\u00f6t\u00e4 paremmat auttamismahdollisuudet luultavasti lis\u00e4\u00e4v\u00e4t avun antamista,\nvaikka varsinaiset avuntarpeet olisivat v\u00e4h\u00e4iset. Tukiessaan yksil\u00f6it\u00e4 hyvinvointivaltio\ntulee siis vahvistaneeksi my\u00f6s ep\u00e4virallisen avun verkostoja.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoitus perustuu tuoreeseen teokseen:<\/h3>\n\n\n\n

Danielsbacka, M., H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen H. & Tanskanen, A. O. (toim.) (2020). Suomalainen auttaminen. Tukiverkostot suurten ik\u00e4luokkien ja heid\u00e4n lastensa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Helsinki: Gaudeamus.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kirjoittaja<\/h3>\n\n\n\n

Hans H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen<\/strong>, VTT, ty\u00f6skentelee erikoistutkijana INVEST-lippulaivahankkeessa (Turun yliopisto) ja vierailevana tutkijana V\u00e4est\u00f6liitossa.<\/p>\n\n

Tweet<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hans H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen INVEST Blog 4\/2020 Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa suuri osa aiemmin perheen ja l\u00e4hiyhteis\u00f6n tarjoamasta tuesta, avusta ja hoivasta on siirretty julkisen vallan vastuulle. Kehityksell\u00e4 on ollut tasa-arvoistava vaikutus, sill\u00e4 yksil\u00f6iden hyvinvointi ei ole niin vahvasti sidoksissa heid\u00e4n perhetaustaansa kuin esimerkiksi maissa, joissa julkiset palvelu- ja etuusj\u00e4rjestelm\u00e4t ovat heikommilla kantimilla. Onko hyvinvointivaltio v\u00e4hent\u00e4nyt perheen ja l\u00e4hiyhteis\u00f6jen …<\/p>\n","protected":false},"author":166,"featured_media":978,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[718],"tags":[108,105,111,102],"class_list":["post-951","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-wellbeing","tag-auttamissuhteet","tag-hyvinvointivaltio","tag-perhe","tag-sosiologia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/951","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/users\/166"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=951"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/951\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":975,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/951\/revisions\/975"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media\/978"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=951"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=951"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/invest\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=951"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}