Kurssin viimeisenä tehtävänä oli suorittaa mediaseuranta ja kirjoittaa havaintoja Turun yliopiston viestinnästä. Päätin ottaa yliopiston sosiaalisen median kanavat seurantaan, sillä se oli saavutettavin minulle ja seuranta tapahtui vaivihkaa muun someilun yhteydessä. Päätin ottaa seurantaan noin kuukauden ajaksi (11.1.-11.2.2022) yliopiston Instagram– ja Facebook-tilin, jotta saisin myös hieman vertailua sisältöjen kesken. Havainnoinnin näkökulmina käytin visuaalisuutta, megatrendejä sekä suunnittelua.

@uniturku Instagramissa

Tarkastelemallani aikavälillä yliopiston Instagram-tilillä tehtiin 35 julkaisua, joista seitsemän oli videojulkaisuja. Julkaisuja tulee siis tiuhaan tahtiin, lyhyellä matikalla laskettuna ainakin yksi julkaisu per päivä. Yliopiston graafiset linjaukset tulevat selkeästi ilmi julkaisuja profiilissa selatessa, alkuvuonna punainen sävy on ollut lähes ainoa käytetty väri.

Visuaalisuus

Turun yliopiston Instagram-julkaisuissa on nähtävissä visuaalinen yhtenäisyys niin värin kuin graafisten elementtienkin puolesta yliopiston julkaisuissa. Tämän hetken trendaava väri on punainen yliopiston neljästä virallisesta väristä. Tosin visuaalista yhtenäisyyttä hieman rikkoo yliopiston opiskelijalähettiläiden tekemät julkaisut, joista huomaa, että kuvat ovat opiskelijoiden itse ottamia arkipäiväisistä tilanteista. Niin kuin varmaan on tarkoituskin olla.

Sisältö

Sisällöltään julkaisut liittyvät enimmäkseen opiskelijaelämään sekä itse opiskeluun. Opiskelijalähettiläät kertovat opinnoistaan ja kokemuksistaan, on nostoja opiskelijoille tarkoitetuista podcasteista ja yliopiston blogeista, kuten studycast ja opiskelijaelämää -blogi sekä hakuinfoja koulutuslinjoille. Muita aiheita olivat yliopiston työntekijöiden henkilökuvauksia, koronainfoja sekä julkaisuja yliopiston sloganista ”Get inspired by…”. Julkaisuista havaittavia megatrendejä olivat muun muassa globalisaatio, joka näkyy kaksi kielisessä viestinnässä sekä kansainvälisille opiskelijoille suunnatuissa julkaisuissa, ja tarinallistaminen esimerkiksi opiskelijalähettiläiden julkaisuissa. Instagram-tilin julkaisujen aiheet ovat varmastikin ennalta suunnitellut, sillä julkaisuista muodostuu omia sarjojaan.

Turun yliopisto Facebookissa

Tarkastellulla ajanjaksolla Facebook-tilillä oli tehty 43 julkaisua, joista kuusi oli videojulkaisuja. Julkaisuja oli siis jonkin verran enemmän, mitä Instagramissa. Facebookissakin julkaisuja tulee siis hyvin tiuhaan tahtiin. Yleisen ilmeen puolesta Facebookissa taas teksti on kuvaa tärkeämmässä asemassa, kun taas Instagramissa asia on toisin päin.  

Visuaalisuus

Yliopiston graafisia linjauksia on hieman vaikeampi havaita Facebook-tilin julkaisuissa. Elementtejä toki löytyy hieman, mutta esimerkiksi punaista väriä esiintyi peräti vain yhdessä julkaisussa verrattuna taas Instagram-tiliin, jossa väri hyppäsi silmille saman tien.

Sisältö

Turun yliopiston Facebook-tilillä tehdyt julkaisut liittyivät usein yliopiston saavutuksiin, tutkimuksien tuloksiin tai niiden rahoituksiin. Joitakin samoja julkaisuja oli, mitä Instagramissakin, mutta ne liittyivät juurikin yliopiston blogien nostoon tai yliopiston mainostukseen. Opiskelijoiden ääni kuuluu hyvin heikosti Facebookissa, kun taas Instagramin puolella lähes joka toinen julkaisu oli opiskelijan tekemä. Luulen, että Facebookissa halutaan pitää virallisempi, yliopiston tiedetyöhön ja -yhteisöön liittyvä linja. Eräs yllättävä huomio kuitenkin oli, että julkaisut olivat lähes kaikki pelkästään suomeksi.

Lopuksi

Sekä Instagramissa että Facebookissa noudatetaan yliopistolle ominaista visuaalista ilmettä kummallekin alustalle ominaisia tapoja käyttäen. Instagramissa visuaalisuuteen on panostettu enemmän ja Facebookissa taas noudatetaan virallisempaa linjaa. Tilien sisällöt vaikuttavat myös selkeästi etukäteen suunnitelluilta, eikä suuria yllätyksiä aiheiden puolesta ilmennyt seurannan ajanjaksolla. Luulen myös, että kohderyhmiä on mietitty tarkkaan, sillä Instagram keskittyy selkeästi enemmän opiskeluun, kun taas Facebookissa keskitytään yliopiston toimintaan. Viestintä on ajankohtaista ja sisältö sekä mielenkiintoista että samaistuttavaa.

Lähteet:
Juholin, Elisa (2017): Communicare! Viestinnän tekijän käsikirja.
Turun yliopiston graafinen ohjeisto (2022).

Tämän harjoituksen jälkeen

• tiedän, mitä kaikkea voi ottaa huomioon mediaseurannassa
• ymmärrän, kuinka paljon julkaisualusta voi vaikuttaa julkaisujen sisältöön ja visuaaliseen ilmeeseen
• voin soveltaa oppimaani, jos joskus itse päädyn tuottamaan sisältöä
• pohdin, kuinka paljon viestintää pitää suunnitella etukäteen isommassa instituutiossa