{"id":1048,"date":"2021-12-10T10:46:02","date_gmt":"2021-12-10T10:46:02","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/?p=1048"},"modified":"2021-12-10T10:46:04","modified_gmt":"2021-12-10T10:46:04","slug":"hajaantuneesta-huomiokyvysta-tietoiseen-oman-toiminnan-ohjaukseen-onko-tassa-tarkein-taito-tyossa-ja-elamassa-menestymiselle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/hajaantuneesta-huomiokyvysta-tietoiseen-oman-toiminnan-ohjaukseen-onko-tassa-tarkein-taito-tyossa-ja-elamassa-menestymiselle\/","title":{"rendered":"Hajaantuneesta huomiokyvyst\u00e4 tietoiseen oman toiminnan ohjaukseen \u2013 onko t\u00e4ss\u00e4 t\u00e4rkein taito ty\u00f6ss\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 menestymiselle?"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kyvyst\u00e4 hallita omaa huomiota ja sen t\u00e4rkeydest\u00e4 ei juuri kahvip\u00f6ydiss\u00e4 tai henkil\u00f6st\u00f6n kehitt\u00e4misohjelmissa puhuta. Olen todennut huomion kohdistamisen taidon vaikuttavan olennaisesti kaikkeen, mit\u00e4 teemme. V\u00e4it\u00f6stutkimuksessani taiteilen kauppatieteiden ja psykologian rajamailla perehtyen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n mindfulness -harjoitteluun, joka on yksi tapa vahvistaa itses\u00e4\u00e4tely\u00e4 juuri huomiokyvyn paremman kontrolloinnin avulla.<\/p>\n\n\n\n

Keskittynyt huomiokyky on tyypillist\u00e4 huippusuoriutumiselle ja flow-kokemuksille. Sen sijaan hajaantunut huomiokyky, kuten multitaskaaminen, on yhdistetty virheisiin ja hitaaseen suoriutumiseen. Tutkijoiden mukaan huomiokyvyll\u00e4 on keskeinen rooli kaikessa ihmisen tekemisess\u00e4 ja erityisesti ihmisten v\u00e4lisiss\u00e4 suhteissa. Koska ihmissuhteet ovat merkityksellisi\u00e4 ty\u00f6nteon tuottavuudelle, ty\u00f6paikan ilmapiirille sek\u00e4 luoville ratkaisuille, voi huomion kohdistamisen taidon ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 olevan keskeinen osaaminen my\u00f6s tehokkaan ty\u00f6nteon ja johtamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n

Ilman huomiokyvyn s\u00e4\u00e4tely\u00e4 ty\u00f6h\u00f6n keskittyminen voi pahimmillaan johtaa uupumukseen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tiukka keskittyminen voi olla kaksiter\u00e4inen miekka. On hienoa keskitty\u00e4 ja uppoutua t\u00e4ysin itsens\u00e4 ulkopuolisiin asioihin, vaikkapa maalaamiseen tai ty\u00f6n tekemiseen. Voimme kuitenkin keskitty\u00e4 my\u00f6s niin, ett\u00e4 ajaudumme uupumukseen keskitytty\u00e4mme vuosia ty\u00f6h\u00f6n aamusta iltaan tai voimme keskitty\u00e4 liikaa vaikkapa pelaamiseen.<\/p>\n\n\n\n

Taito kohdistaa huomio pois mielt\u00e4 trigger\u00f6ivist\u00e4 asioista voikin olla avuksi. Jos opettelemme kohdistamaan tietoisesti huomiota sis\u00e4\u00e4np\u00e4in (esim. todellisiin tuntemuksiimme, jotka luultavasti kertoisivat meille, ett\u00e4 joka paikkaa kolottaa ja v\u00e4sytt\u00e4\u00e4kin), pystymme irrottautumaan ajoissa ep\u00e4terveist\u00e4 ja riippuvuutta aiheuttavista asioista, joihin mieli on koukussa.<\/p>\n\n\n\n

Keskittymisest\u00e4 puhutaan yleens\u00e4 liittyen ulkopuolellamme tapahtuviin asioihin, esimerkiksi ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4\u00e4n keskittymisest\u00e4. Harvemmin puhutaan sis\u00e4\u00e4np\u00e4in keskittymisen ja sis\u00e4isen huomiokyvyn t\u00e4rkeydest\u00e4! Siit\u00e4 kuitenkin pitk\u00e4lti se, miten ulkopuolisia asioita k\u00e4sittelemme ja miten tervehenkist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 el\u00e4mme, kumpuaa.<\/p>\n\n\n\n

Huomion sis\u00e4\u00e4np\u00e4in k\u00e4\u00e4nt\u00e4misen hetket tuottavat itseoivalluksia<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6paikan n\u00e4k\u00f6kulmasta olisi hyv\u00e4, jos ihmiset voisivat p\u00e4iv\u00e4n aikana suunnata huomion sis\u00e4isiin tuntemuksiinsa sen sijaan, ett\u00e4 huomio py\u00f6rii hieman kaaosmaisestikin t\u00f6iss\u00e4, tapahtumissa ja toisissa ihmisiss\u00e4. Huomion sis\u00e4\u00e4np\u00e4in k\u00e4\u00e4nt\u00e4misen hetket tuottavat henkil\u00f6kohtaisia oivalluksia, mm. omasta j\u00e4nnittyneisyyden, tyytym\u00e4tt\u00f6myyden, aggression, vet\u00e4ytymisen tai h\u00e4peilyn tilasta, jotka voivat olla mittaamattoman arvokkaita. T\u00e4llaiset oivallukset voisivat n\u00e4ky\u00e4 uudenlaisina ideoina siit\u00e4, miten asioita kannattaa hoitaa, luovina ratkaisuina haasteisiin, konfliktien \u00e4lykk\u00e4\u00e4n\u00e4 hoitamisena tai parempana dialogina ja neuvottelutaitoina.<\/p>\n\n\n\n

Mindfulness -harjoittelu on tehokas keino kehitt\u00e4\u00e4 huomiokyvyn kohdistamisen taitoa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Mindfulnessin tai muun meditaation harjoittelu on tehokas keino kehitt\u00e4\u00e4 huomiokyvyn kohdistamisen taitoa. Mindfulness -harjoittelussa huomio kohdistetaan kehon tuntemuksiin, uudelleen ja uudelleen, eli kun huomio karkaa tai harhailee, sit\u00e4 koulitaan keskittym\u00e4\u00e4n. Vastakohtaisesti voimme huomata, ett\u00e4 huomiomme hyvin usein seilaa unelmoinnissa, murehtimisessa, muistoissa tai olemme vain hajamielisi\u00e4. Mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 huomion kontrolloimaton hajautuminen aiheuttaneekaan ty\u00f6teholle tai oman kuormittumisen havaitsemiselle? Seuraukset niin inhimillisest\u00e4 kuin taloudellisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta voivat olla katastrofaalisia.<\/p>\n\n\n\n

Meditaatio -harjoittelussa on kyse huomiokyvyn palauttamisesta kehontuntemuksiin. N\u00e4in p\u00e4\u00e4semme irti siit\u00e4 ajatuskelasta, jossa huomiomme automaattisesti py\u00f6rii, esimerkiksi t\u00f6iden ja median maailmassa, huolissa tai haaveissa. Meditaatiossa huomio vied\u00e4\u00e4n tietoisuuden tilaan, jossa ei tapahdu analyyttist\u00e4 ajattelua, ei arvottamista eik\u00e4 luokittelua. Tietoisuutemme on t\u00e4ll\u00f6in laajempi kuin silloin, kun huomiomme on kapeammin uponnut omaan ajatuskelaan. T\u00e4m\u00e4 voi kasvattaa itsetietoisuuttamme ja itseymm\u00e4rryst\u00e4mme merkitt\u00e4v\u00e4sti. T\u00e4llaista huomiokyvyn lepoa ja laajentumista tapahtuu nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 luonnollisesti hyvin v\u00e4h\u00e4n, koska ihmisill\u00e4 on hyvin v\u00e4h\u00e4n tekem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 hetki\u00e4. T\u00e4m\u00e4 voi aiheuttaa monenlaisia ongelmia, koska huomiokyvyn s\u00e4\u00e4tely on yksi ihmisen el\u00e4m\u00e4n keskeisin taito. N\u00e4in sanoi er\u00e4s historian kuuluisimmista psykologeista William James vuonna 1890.<\/p>\n\n\n\n

Huomiokyvyn s\u00e4\u00e4telyn taito voi parantaa ty\u00f6nteon ja ihmissuhteiden laatua<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Huomion kohdistaminen kehontuntemuksiin ja esimerkiksi itsess\u00e4 vuorovaikutustilanteessa tapahtuviin huomaamattomiin, sensitiivisiin, asioihin, on kiinnostava taito. Toisilla ihmisill\u00e4 huomiokyvyn kohdistamisen taito sis\u00e4\u00e4np\u00e4in on luonnostaan vahvempi kuin toisilla, mutta kaikki voivat sit\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4. Huomiokyvyn s\u00e4\u00e4telyn taito voi merkitt\u00e4v\u00e4sti parantaa ty\u00f6nteon ja ihmissuhteiden laatua. Huomiokyvyn tietoinen harjoittaminen on todella tarpeen, koska nykyinen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 ajaa keskeytyksiin, multitaskaamiseen ja yliajatteluun, mik\u00e4 hajottaa huomiokyvyn!<\/p>\n\n\n\n

Huomiokyvyn s\u00e4\u00e4telyn taidon avulla voimme mm. huomata ajoissa stressaantumisen merkkej\u00e4 kehossamme ja ottaa taukoja tai hidastaa ty\u00f6tahtia. Voimme my\u00f6s huomata, ett\u00e4 ajatuksemme kiert\u00e4v\u00e4t keh\u00e4\u00e4 ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jonkin kokonaan uuden n\u00e4k\u00f6kulman sek\u00e4 onnistuneen ratkaisun haasteeseemme. Huomiokyvyn s\u00e4\u00e4telyn ja laajentamisen taidon kehitt\u00e4minen onkin todella kannattava ja kauaskantoinen investointi omalle jaksamiselle.<\/p>\n\n\n\n

Harjoitus:<\/strong>
Sulje silm\u00e4si ja kohdista huomio hetkeksi sis\u00e4\u00e4np\u00e4in, ole sis\u00e4ll\u00e4 kehossasi. Hakeudu kehontuntemuksiisi tai hengitykseesi huomiota kohdistamalla tietoiseksi itsess\u00e4si liikkuvista tai jumittavista tuntemuksista. Nauti tunteesta, kun mielesi rentoutuu ja irtaudut ajatuskelastasi. Jatka t\u00e4t\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4in ja voit tulla todella taitavaksi irtautumaan reaktioistasi ja kohdistamaan huomiota eri tavalla, kuin mihin olet tottunut. Voit s\u00e4\u00e4sty\u00e4 monelta harmilta ja kasvattaa itseymm\u00e4rryst\u00e4si.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kirjoittaja on johtamisen ja organisoinnin tohtorikoulutettava ja v\u00e4it\u00f6skirjatutkija, joka tutkii johtajien ja esimiesten mindfulnessin harjoittamisen vaikutuksia heid\u00e4n itsetietoisuuteensa ja itsens\u00e4 johtamiseen. H\u00e4n on kirjoittanut kirjan tietoisuustaidoista ja stressin hallinnasta sek\u00e4 ty\u00f6skennellyt aiemmin henkil\u00f6st\u00f6n ja organisaation kehitt\u00e4misen parissa.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Sari Laine<\/p>\n\n\n\n

sari@mindfulbusiness.fi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kyvyst\u00e4 hallita omaa huomiota ja sen t\u00e4rkeydest\u00e4 ei juuri kahvip\u00f6ydiss\u00e4 tai henkil\u00f6st\u00f6n kehitt\u00e4misohjelmissa puhuta. Olen todennut huomion kohdistamisen taidon vaikuttavan olennaisesti kaikkeen, mit\u00e4 teemme. V\u00e4it\u00f6stutkimuksessani taiteilen kauppatieteiden ja psykologian rajamailla perehtyen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n mindfulness -harjoitteluun, joka on yksi tapa vahvistaa itses\u00e4\u00e4tely\u00e4 juuri huomiokyvyn paremman kontrolloinnin avulla. Keskittynyt huomiokyky on tyypillist\u00e4 huippusuoriutumiselle ja flow-kokemuksille. Sen sijaan hajaantunut […]<\/p>\n","protected":false},"author":35016,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3,12],"tags":[274,280,275,277,276,278,279],"class_list":["post-1048","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","category-vaitokset","tag-huomiokyky","tag-itseymmarrys","tag-keskittyminen","tag-meditaatio","tag-mindfulness","tag-tyohyvinvointi","tag-uupumus","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1048","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35016"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1048"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1048\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1053,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1048\/revisions\/1053"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1048"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1048"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1048"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}