{"id":1055,"date":"2022-02-22T09:19:20","date_gmt":"2022-02-22T09:19:20","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/?p=1055"},"modified":"2022-02-22T09:19:47","modified_gmt":"2022-02-22T09:19:47","slug":"luonto-resurssi-vai-itseisarvo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/luonto-resurssi-vai-itseisarvo\/","title":{"rendered":"Luonto – Resurssi vai itseisarvo?"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Jos vedet\u00e4\u00e4n muutama mutka suoraksi, voisi sanoa, ett\u00e4 mit\u00e4 yritysten strategioihin tulee, tuhannet suuntaukset voi v\u00e4lj\u00e4lti kattaa kahdella, osin kovastikin toisiinsa kalahtelevalla sateenvarjolla. Ensimm\u00e4isen sateenvarjon alla katsotaan ulosp\u00e4in: mik\u00e4 on sellainen markkinarako, joka tarjoaa meille mahdollisuuden voittaa kilpailijamme? Toinen sateenvarjo puolestaan kehottaa itsetutkiskeluun: mit\u00e4 ainutlaatuisen ylivoimaisia resursseja meill\u00e4 on?<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4h\u00e4n toista ei ole ilman toista, mutta mit\u00e4 strategiakirjallisuuteen tulee, resurssipohjainen ajattelu synnytti aikoinaan melkoisen myrskyn tutkijoiden vesilaseissa. Jo viisikymment\u00e4luvulla er\u00e4s naistutkija, Edit Penrose, pyrki v\u00e4itt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 yrityksen kasvua m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t itse asiassa enemm\u00e4n yrityksen sis\u00e4iset kyvykkyydet kuin markkinat, mutta vasta \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4mpien miesten todettua saman asian 1980-luvun loppumetreill\u00e4, p\u00e4\u00e4stiin v\u00e4ittelem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Yksi resurssipohjaisen strategiakirjallisuuden (ns. resource based view) arkkiteksteist\u00e4 on Jay Barneyn artikkeli vuodelta 1991. Barney tuo siin\u00e4 laajan lukijakunnan tietoon n\u00e4pp\u00e4r\u00e4n VRIN-mallin: yrityksen kilpailuetu syntyy siit\u00e4, ett\u00e4 sill\u00e4 on hallinnassaan resursseja, jotka ovat arvokkaita (Valuable), harvinaisia (Rare), muiden kopioimattomissa (Inimitable) ja korvaamattomia (Non-substitutable). Itse VRIN ei sin\u00e4ns\u00e4 ollut yksinomaan Barneyn kehittelem\u00e4, mutta h\u00e4nen artikkelinsa nousi aiheen merkkitekstin asemaan siksi, ett\u00e4 h\u00e4n nosti organisaation kyvykkyyden merkitt\u00e4v\u00e4ksi resurssiksi. Ilman organisaation kyvykkyytt\u00e4 toimintaa linjaavana resurssina, muista resursseista ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 saa sen kummempaa irti \u2013 organisaation kyvykkyys on se pohjimmainen korvaamaton resurssi, joka ei ole sellaisenaan kopioitavissa mihink\u00e4\u00e4n toiseen organisaatioon.<\/p>\n\n\n\n

Olen t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tutkijana BIODIFORM- ja BIODIFUL-hankkeissa. Ensinmainittu on yliopiston profilaatiorahoitus, ja toinen on STN:n rahoittama tutkimushanke, ja molemmissa p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on sama: miten voisimme yhdist\u00e4\u00e4 luonnontieteiden puolella syntyneen ymm\u00e4rryksen elinymp\u00e4rist\u00f6mme tilasta kauppatieteelliseen tutkimukseen ja vaikuttaa siten lopulta yritystoimintaan? Syyn\u00e4 n\u00e4ihin rahoituksiin on orastava hyv\u00e4ksynt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 nykyisenlainen talousj\u00e4rjestelm\u00e4mme on paitsi tuottanut materiaalista vaurautta isolle osalle ihmiskuntaa, my\u00f6s keikauttanut planetaariset j\u00e4rjestelm\u00e4mme siihen asentoon, ett\u00e4 ellemme jotain tee, pieni pallomme ei en\u00e4\u00e4 kovin kauaa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 s\u00e4ily ihmiselle elinkelpoisena.<\/p>\n\n\n\n

Yksi pohjimmainen syy ymp\u00e4rist\u00f6n nykytilalle kristalloituu, kun mietimme resurssipohjaisen strategiakirjallisuuden synty\u00e4. Voisi sanoa, ett\u00e4 kapitalismi l\u00f6i itsens\u00e4 lopullisesti l\u00e4pi Ainoana Oikeana taloudellisen organisoitumisen tapana juuri 1980-luvulla, ja samaan aikaan esille noussut resurssipohjainen ajattelu kiteytt\u00e4\u00e4 kapitalismin suhteen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Maapallollamme on olemassa yrityksi\u00e4 ja resursseja. Yritykset ovat toimijoita, jotka t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t taloudelliseen tuottoon, ja kaikki muu, ihmiset ja luonto ovat resursseja, joiden arvo on siin\u00e4, miten ne saa muutettua rahaksi.<\/p>\n\n\n\n

Resurssillahan ei ole itseisarvoa. Kun jotain asiaa pit\u00e4\u00e4 resurssina, siihen sis\u00e4ltyy ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 kyseisell\u00e4 asialla on merkityst\u00e4 vasta kun sill\u00e4 tai sille tekee jotain, mik\u00e4 muuttaa sen asian rahaksi \u2013 tai ainakin joksikin muuksi, mik\u00e4 koetaan arvokkaammaksi kuin asia luonnontilassaan. Resurssi on arvokas, koska se voi muuttua joksikin, ei siksi, ett\u00e4 se itsen\u00e4\u00e4n olisi arvokas. Mets\u00e4 on arvokas resurssi, koska puut voi myyd\u00e4. Hyvinvoiva henkil\u00f6st\u00f6 on arvokas, koska se tekee tuottavampaa ty\u00f6t\u00e4. Luovuus on arvokasta, jos siit\u00e4 syntyy kannattavasti tuotteistettavissa oleva innovaatio.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka resurssipohjainen strategiakirjallisuus onkin ihmiskunnan historiassa varsin nuori, itse asenne on varmasti yht\u00e4 vanha kuin ensimm\u00e4inen apinak\u00e4siemme tuottama ty\u00f6kalu. Olemme selvinneet yhdeksi lajiksi melko hyvin juuri siksi, ett\u00e4 osaamme katsoa ymp\u00e4rill\u00e4mme olevia asioita, ja mietti\u00e4 mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 niist\u00e4 meille voisi olla. Siin\u00e4 miss\u00e4 esimerkiksi hevoset n\u00e4kev\u00e4t kaiken ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n potentaalisina uhkina (postilaatikossa on ihan varmasti tiikeri piilossa), me ihmiset n\u00e4emme ymp\u00e4rist\u00f6n asioina, jotka voimme taivuttaa hy\u00f6dyksemme.<\/p>\n\n\n\n

Kun elimme k\u00e4ttemme ty\u00f6st\u00e4 keskell\u00e4 susien kansoittamaa pime\u00e4\u00e4 mets\u00e4\u00e4, t\u00e4m\u00e4 ihmisen taipumus oli vallankin hy\u00f6dyllinen. Ongelmaksi t\u00e4m\u00e4 taipumuksemme on kehkeytynyt vasta nyttemmin, kun globaalilla tasolla useampi ihminen kuolee ylipainoon kuin aliravitsemukseen. Iso kysymys meille tutkijoille, jotka yrit\u00e4mme pohtia ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta parempia liiketoiminnan mekanismeja onkin se, tulisiko meid\u00e4n yritt\u00e4\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 pohjavirett\u00e4mme, vai taistella sit\u00e4 vastaan?<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hdemmek\u00f6 tielle, jossa osoitamme \u00f6tti\u00e4isten arvon sill\u00e4, ett\u00e4 ne p\u00f6lytt\u00e4v\u00e4t kasveja, jotka tuottavat ruokaa sek\u00e4 meille ett\u00e4 ruokael\u00e4imillemme, vai pyrimmek\u00f6 pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hy\u00f6nteist\u00e4 l\u00e4im\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 olevan k\u00e4den ihastelemalla v\u00e4rien kirjoa \u00f6t\u00f6k\u00e4n siiviss\u00e4? Sanommeko mets\u00e4n olevan arvokas, koska se tarjoaa ihmisille virkistyst\u00e4, mik\u00e4 tekee ihmiset paremminvoiviksi yksil\u00f6iksi ja ty\u00f6ntekij\u00f6iksi, vai osoitammeko itseisarvona kuntan ihmeellist\u00e4 elonkirjon monimuotoisuutta? Laskemmeko taloudellisen arvon sille ty\u00f6lle, mit\u00e4 madot tekev\u00e4t pit\u00e4ess\u00e4\u00e4n maaper\u00e4n viljelykelpoisena, vai saammeko ihmiset katsomaan luontoa silmin, jotka n\u00e4kev\u00e4t sen arvon kauneutena ja el\u00e4m\u00e4n\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Koska aikaa maapallon pit\u00e4miseen ihmisel\u00e4m\u00e4lle suotuisana ole en\u00e4\u00e4 liialti, vastaus varmaankin on, ett\u00e4 taistelua on k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 monilla rintamilla ja monista l\u00e4ht\u00f6kohdista. On osoitettava luonnon monimuotoisuuden hy\u00f6ty, ne resurssit, joita emme takaisin saa ne kertaalleen tuhottuamme. Samalla on kuitenkin yritett\u00e4v\u00e4 my\u00f6s muuttaa arvojamme. On olemassa runsaasti asioita, joiden arvoa ei voi mitata taloudellisesti, eik\u00e4 siin\u00e4, miten ne lis\u00e4\u00e4v\u00e4t ihmisen materiaalista hyvinvointia. Meid\u00e4n on niin yksil\u00f6in\u00e4, yrityksi\u00e4 kuin yhteiskuntinakin otettava resurssipohjaisen ajattelun silm\u00e4laput pois, ja tunnistettava vaalimisen arvoiset asiat \u2013 nekin, joista ei ole meille mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>
\n

Kirjoittaja (KTT) aloitti Turun kauppakorkeakoulun johtamisen aineessa tammikuussa 2022. H\u00e4nen kansainv\u00e4liseen liiketoimintaan vuonna 2018 tekem\u00e4ns\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirja k\u00e4sitteli digitalisaation vaikutusta strategioinnissa k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4\u00e4n ep\u00e4varmuuteen, ja sai Turun yliopistoseuran v\u00e4it\u00f6skirjapalkinnon. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Milla perehtyy ymp\u00e4rist\u00f6tutkimuksen ja kauppatieteiden yhdist\u00e4miseen ja sit\u00e4 my\u00f6t\u00e4 maailman pelastamiseen.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Milla Unkila<\/p>\n<\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jos vedet\u00e4\u00e4n muutama mutka suoraksi, voisi sanoa, ett\u00e4 mit\u00e4 yritysten strategioihin tulee, tuhannet suuntaukset voi v\u00e4lj\u00e4lti kattaa kahdella, osin kovastikin toisiinsa kalahtelevalla sateenvarjolla. Ensimm\u00e4isen sateenvarjon alla katsotaan ulosp\u00e4in: mik\u00e4 on sellainen markkinarako, joka tarjoaa meille mahdollisuuden voittaa kilpailijamme? Toinen sateenvarjo puolestaan kehottaa itsetutkiskeluun: mit\u00e4 ainutlaatuisen ylivoimaisia resursseja meill\u00e4 on? K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4h\u00e4n toista ei ole ilman toista, […]<\/p>\n","protected":false},"author":35016,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9,3],"tags":[281,282,283,284,285,286,287,288],"class_list":["post-1055","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-hankkeet","category-tutkimus","tag-biodiversiteetti","tag-luonnon-monimuotoisuus","tag-resource-based-view","tag-resurssi","tag-resurssipohjainen-strategia","tag-strategia","tag-strategiakirjallisuus","tag-ympariston-tila","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1055","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35016"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1055"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1055\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1059,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1055\/revisions\/1059"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1055"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1055"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1055"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}