{"id":1071,"date":"2022-05-03T10:20:55","date_gmt":"2022-05-03T10:20:55","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/?p=1071"},"modified":"2022-05-03T10:20:56","modified_gmt":"2022-05-03T10:20:56","slug":"ehka-hanella-oli-omatunto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/ehka-hanella-oli-omatunto\/","title":{"rendered":"Ehk\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli omatunto?"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

12.4.2022 Helsingin Sanomien<\/a>\u00a0 toimittaja Heikki Aittokoski<\/strong> kirjoitti jyrsinkoneen kuljettaja Slavasta ja t\u00e4m\u00e4n naapurista Olegista. Pommitusten \u00e4\u00e4nten tauottua miehet uskaltautuivat ulos kellarista etsim\u00e4\u00e4n k\u00e4nnykk\u00e4verkkoa. Ensin he kohtasivat sodan j\u00e4ljet kotikadullaan. Se \u201coli muuttunut kuoleman kaduksi\u201d. Auttaessaan luotien rei\u2019itt\u00e4m\u00e4n auton takakonttiin j\u00e4\u00e4neit\u00e4 koiranpentuja \u2013 joiden omistajan ruumis lojui maassa\u00a0 \u2013 he kohtasivat ven\u00e4l\u00e4issotilaat. Oleg kuoli, Slava j\u00e4i henkiin.<\/p>\n\n\n\n

Aittokoski kirjoittaa: \u201cYksi sotilaista, ehk\u00e4 ryhm\u00e4n nuorin, sai teht\u00e4v\u00e4kseen l\u00e4hte\u00e4 viem\u00e4\u00e4n Slavaa jonnekin. Sotilas n\u00e4ytti 20-vuotiaalta. Muut olivat hieman vanhemman oloisia. Sotilas komensi Slavaa k\u00e4velem\u00e4\u00e4n edell\u00e4\u00e4n Lermontova-katua eteenp\u00e4in. Slava ajatteli, ett\u00e4 kohta sotilas ampuu h\u00e4nt\u00e4 selk\u00e4\u00e4n. N\u00e4in ei kuitenkaan tapahtunut. Sen sijaan tapahtui jotain outoa. Sotilas tarjosi h\u00e4nelle sadan dollarin seteli\u00e4, Olegin rahoista. Slava ei ottanut. Mutta h\u00e4nelle tuli sellainen olo, ett\u00e4 h\u00e4n saattaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 henkiin. Sit\u00e4 Slava ei ymm\u00e4rt\u00e4nyt, miksi sotilas rahaa tarjosi. Ehk\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli omatunto.\u201c<\/p>\n\n\n\n

Niin, onko meill\u00e4 omatunto, ja jos on, miten ja mihin me k\u00e4yt\u00e4mme sit\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Logoterapian perustaja Viktor E. Frankl (1905-1997) vastaa ensimm\u00e4iseen kysymykseen my\u00f6nteisesti. Frankl kutsuu omaatuntoa tarkoitusaistiksi, joka ohjaa meit\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Siit\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s nimityksi\u00e4 syd\u00e4men \u00e4\u00e4ni tai sis\u00e4inen kompassi. Omantunnon voi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ihmisen intuitiiviseksi kyvyksi<\/em> punnita mahdollista eli jotain toteutettavaa<\/em> itsess\u00e4\u00e4n arvokkaan eli tarkoituksellisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Toisin sanoen moraalisen oikein-v\u00e4\u00e4rin-pohdinnan sijaan logoterapiassa omatunto auttaa meit\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n, kuinka toimia tarkoituksellisesti miss\u00e4 tahansa eteen tulevassa tilanteessa.<\/p>\n\n\n\n

Ehk\u00e4 Olegin tappamiseen ja Slavan pahoinpitelyyn osallistunut nuori sotilas tunsi, ett\u00e4 jokin ei ollut oikein<\/em> siin\u00e4, miten h\u00e4n oli muiden mukana toiminut. Mit\u00e4 h\u00e4n olisi voinut tehd\u00e4? Oliko h\u00e4nell\u00e4 vaihtoehtoja? Franklin mukaan kyll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tehdess\u00e4\u00e4n ihminen voi kuunnella omantuntonsa \u00e4\u00e4nt\u00e4 ja keskustella sen kanssa. H\u00e4n on my\u00f6s vapaa valitsemaan sen huomiotta j\u00e4tt\u00e4misen. Frankl erottaa aidon ja opitun omantunnon. Jos olemme hukanneet yhteyden aitoon omaantuntoon, itsess\u00e4\u00e4n arvokkaaseen, perustelemme p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4mme opittuun omaantuntoon nojautuen. T\u00e4ll\u00f6in tarkoituksellisen sijaan saatamme p\u00e4\u00e4ty\u00e4 toimimaan niin kuin muutkin (konformismi) tai niin kuin joku muu k\u00e4skee (totalitarismi).<\/p>\n\n\n\n

Nuori sotilas toimi kuten muutkin ryhm\u00e4ss\u00e4, ehk\u00e4 my\u00f6s toisen ryhm\u00e4n j\u00e4senen k\u00e4skyst\u00e4. Ryhm\u00e4kuri tai ryhm\u00e4paine, joiden viitekehys on sosiaalisessa todellisuudessa eli ihmisten tai instituutioiden v\u00e4lisiss\u00e4 suhteissa ja sopimuksissa, ei logoterapian mukaan ole riitt\u00e4v\u00e4 peruste yksil\u00f6n tai ryhm\u00e4n tarkoitukselliselle toiminnalle. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen ja teon oikeutus tulee pysty\u00e4 perustelemaan jonkin itsess\u00e4\u00e4n arvokkaan n\u00e4k\u00f6kulmasta. Suuntaviittoina voi pit\u00e4\u00e4 vaikka objektiivisia arvoja, esimerkiksi hyvyys, totuus, kauneus, oikeudenmukaisuus. T\u00e4rke\u00e4t\u00e4 on pyrkimys itsess\u00e4\u00e4n arvokkaaseen, er\u00e4\u00e4nlainen regulatiivinen idea, joka antaa toiminnallemme suunnan.<\/p>\n\n\n\n

Logoterapian mukaan ihminen on sek\u00e4 vapaa kuulemaan omantuntonsa \u00e4\u00e4nen ett\u00e4 my\u00f6s vastuullinen suhteessa siihen. Franklin mukaan perimmilt\u00e4\u00e4n ihmisen\u00e4 oleminen on tietoiseksi tulemista vastuullisuudestaan. Paitsi ett\u00e4 ihmisen tulee p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, mist\u00e4 h\u00e4n on vastuullinen, Frankl painottaa, ett\u00e4 ihmisen tulee my\u00f6s p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, kenelle h\u00e4n on vastuullinen; esimerkiksi yhteiskunnalle, itselleen, maapallolle, jumalille, universumille, ty\u00f6paikalleen, organisaationsa missiolle, asiakkailleen, kaveripiirilleen.<\/p>\n\n\n\n

Vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 nuori sotilas tuli jollain tapaa tietoiseksi vastuullisuudestaan. Jos siit\u00e4 jotain hyv\u00e4\u00e4 seuraa, niin ehk\u00e4 se, ett\u00e4 h\u00e4n toimii jatkossa toisin, tarkoituksellisemmin. Usein kest\u00e4\u00e4 kuitenkin jonkin aikaa ennen kuin se, mit\u00e4 koemme \u201coikeaksi\u201d, logoterapian kielell\u00e4 tarkoitukselliseksi, manifestoituu teoksi. Ven\u00e4j\u00e4n valtion suorassa tv-l\u00e4hetyksess\u00e4 14.3.2022 omatekoisella kyltill\u00e4\u00e4n sotaa vastaan protestoinut toimittaja Maria Ovsjannikova<\/strong> on hyv\u00e4 esimerkki t\u00e4st\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

\u201dMe olemme propaganda-aseita ep\u00e4rehellisess\u00e4 peliss\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4 ristiriita on vaivannut minua monta vuotta<\/em>\u201d (kursivointi kirjoittajan). Helsingin Sanomat<\/a> Pekka Hakala 18.3.2022<\/p>\n\n\n\n

Kaiken kaikkiaan omatunto on tieteilij\u00e4lle haastava k\u00e4site, my\u00f6s sanaan sis\u00e4ltyv\u00e4n uskonnollisen kaiun vuoksi. Ilmi\u00f6n\u00e4 omantunnon olemassaoloa ei voida todistaa oikeaksi eik\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

Omaatuntoa, jos ihmisell\u00e4 sellainen siis oletetaan olevan, on kovin ty\u00f6l\u00e4st\u00e4 vaientaa t\u00e4ysin (sekin taitaa olla mahdollista, mutta ei tervett\u00e4). Siksi vastuullisuutemme pakeneminen aiheuttaa er\u00e4\u00e4nlaista vaikeasti m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4\u00e4 pahoinvointia, jonka moni meist\u00e4 tunnistanee esimerkiksi huolena maapallomme hyvinvoinnista. T\u00e4llainen pahoinvointi vaatii ennemmin tai my\u00f6hemmin tietoista kannanottoa \u2013 ja vastuullista toimintaa. Logoterapeuttina ajattelen, ett\u00e4 nuori sotilas painii edelleen teko(je)nsa kanssa. Frankliin ja logoterapiaan nojautuen ajattelen my\u00f6s, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4kin on mahdollisuus toivoon, tarkoitukselliseen tulevaisuuteen.<\/p>\n\n\n\n

No, miten kaikki t\u00e4m\u00e4 liittyy johtamisen ja organisoinnin tieteenalaan?<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti johtaminen koskee ihmist\u00e4 ja organisaatioissa toimii ihmisi\u00e4. Toimimme yksin ja ryhmiss\u00e4, vaikutamme teoillamme itseemme, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan, luontoon, tulevaisuuteen. Teemme p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Jos meill\u00e4 on omatunto, my\u00f6s se avaa ty\u00f6paikkamme oven tai Zoomin aamuisin. Se kutsuu meit\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja toimimaan vastuullisesti, johonkin arvokkaaseen suuntautuen.<\/p>\n\n\n\n

Kehotankin sinua, joka luit t\u00e4m\u00e4n blogin, pohtimaan, kuinka oikeutat omat p\u00e4\u00e4t\u00f6ksesi ja tekosi.<\/p>\n\n\n\n

Jos esimerkiksi koet, ett\u00e4 oma ty\u00f6si on merkityksellist\u00e4, niin avaa itsellesi (yksin ja yhdess\u00e4 muiden kanssa), mit\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4t merkityksellisyydell\u00e4. Kenen n\u00e4k\u00f6kulmasta merkityksellist\u00e4? Jos jokin on sinun mielest\u00e4ni merkityksellist\u00e4, onko se sit\u00e4 my\u00f6s naapurisi tai planeettamme n\u00e4k\u00f6kulmasta? Ja oletko pohtinut, kuinka merkityksellisyys eroaa tarkoituksellisuudesta? T\u00e4llaisia asioita tutkin v\u00e4it\u00f6skirjassani.<\/p>\n\n\n\n

Lopuksi viel\u00e4 hieman Viktor E. Franklista. H\u00e4n oli psykiatri ja neurologi, l\u00e4\u00e4ketieteen ja filosofian tohtori, joka syntyi Wieniss\u00e4 1905 ja kuoli siell\u00e4 1997. Frankl on tunnettu erityisesti bestsellerist\u00e4\u00e4n Ihmisyyden rajalla<\/em> (Man\u2019s Search for Meaning<\/a>). Teos ilmestyi saksaksi heti toisen maailmansodan j\u00e4lkeen vuonna 1946. Myyntimenestys kirjasta tuli kyll\u00e4kin vasta, kun se julkaistiin Yhdysvalloissa vuonna 1959. Juutalainen Frankl kirjoitti teoksen kokemuksistaan natsien keskitysleireill\u00e4 vuosina 1942-1945. Niihin perustuen Frankl v\u00e4itti, ett\u00e4 ihmisin\u00e4 tai ihmiskuntana meid\u00e4t voidaan jakaa kahteen kategoriaan: kunniallisiin ja kunniattomiin (decent \u2013 indecent). Keskitysleiriolosuhteissa kumpaankin kategoriaan kuuluvia ihmisi\u00e4 oli niin vangeissa, vartijoissa kuin natseissakin. Toimintamme osoittaa, kumpaan leiriin kuulumme.<\/p>\n\n\n\n

Haluan korostaa, ett\u00e4 olemme my\u00f6s kykenevi\u00e4 vaihtamaan leiri\u00e4: ihmisell\u00e4 on aina mahdollisuus olla seuraavana hetken\u00e4, seuraavassa tilanteessa toisenlainen. Haaste on, ett\u00e4 h\u00e4nen t\u00e4ytyy oivaltaa t\u00e4m\u00e4 mahdollisuus<\/strong> itse. Franklille ei koskaan riitt\u00e4nyt pelkk\u00e4 ajattelu; t\u00e4rkeint\u00e4 on se, kuinka ajattelumme n\u00e4kyy siin\u00e4, miten toimimme. Tekomme puhuvat.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>
\n

Mia Salo on kolmannen vuoden v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Turun kauppakorkeakoulussa. H\u00e4n tutkii ty\u00f6n merkityksellisyytt\u00e4 logoteorian n\u00e4k\u00f6kulmasta. Toukokuun alussa 2022 Salo aloitti tohtorikoulutettavana Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa monitieteisess\u00e4 Luonnon monimuotoisuutta kunnioittava johtajuus eli BIODIFUL -hankkeessa.<\/em><\/p>\n\n\n\n

www.biodiful.fi<\/a><\/p>\n\n\n\n

mia.m.salo@utu.fi<\/a><\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Lis\u00e4lukemista:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Frankl, Viktor E. (1959) Man\u2019s Search for Meaning<\/em>, suomeksi Ihmisyyden rajalla<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Omatunto logoterapiassa: Tiivis esitys suomeksi l\u00f6ytyy Lauri Pyk\u00e4l\u00e4isen<\/strong> ensimm\u00e4isest\u00e4 suomalaisesta logoterapiaa k\u00e4sittelev\u00e4st\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjasta Ihmisk\u00e4sitys, arvot ja kasvatus Franklin ja B\u00f6schemeyerin logoterapioissa <\/em>(2004), s. 81-87. Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikk\u00f6. Jos kiinnostaa ja haastava l\u00f6yt\u00e4\u00e4, opuksen voi hankkia Suomen Logoterapiainstituutista<\/a>, www.logoterapia.fi<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Regulatiivinen idea<\/a>: Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Keijo Lakkalan<\/strong> blogikirjoitus avaa teeman helppotajuisesti ja kiinnostavasti.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

12.4.2022 Helsingin Sanomien\u00a0 toimittaja Heikki Aittokoski kirjoitti jyrsinkoneen kuljettaja Slavasta ja t\u00e4m\u00e4n naapurista Olegista. Pommitusten \u00e4\u00e4nten tauottua miehet uskaltautuivat ulos kellarista etsim\u00e4\u00e4n k\u00e4nnykk\u00e4verkkoa. Ensin he kohtasivat sodan j\u00e4ljet kotikadullaan. Se \u201coli muuttunut kuoleman kaduksi\u201d. Auttaessaan luotien rei\u2019itt\u00e4m\u00e4n auton takakonttiin j\u00e4\u00e4neit\u00e4 koiranpentuja \u2013 joiden omistajan ruumis lojui maassa\u00a0 \u2013 he kohtasivat ven\u00e4l\u00e4issotilaat. Oleg kuoli, Slava j\u00e4i […]<\/p>\n","protected":false},"author":35016,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9,3,12],"tags":[298,297,296,294,295,53],"class_list":["post-1071","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-hankkeet","category-tutkimus","category-vaitokset","tag-biodiful","tag-frankl","tag-logoterapia","tag-omatunto","tag-paatoksenteko","tag-vastuullisuus","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1071","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35016"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1071"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1071\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1078,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1071\/revisions\/1078"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1071"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1071"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1071"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}