{"id":1079,"date":"2022-09-21T12:06:20","date_gmt":"2022-09-21T12:06:20","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/?p=1079"},"modified":"2022-09-21T12:06:21","modified_gmt":"2022-09-21T12:06:21","slug":"uutta-auringon-alla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/uutta-auringon-alla\/","title":{"rendered":"Uutta auringon alla?"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ihan alkuun tunnustus: minusta noin 99% t\u00e4ll\u00e4 vuosituhannella julkaistuista liiketaloustieteellisist\u00e4 artikkeleista on m\u00f6ss\u00f6\u00e4. Mahtavia poikkeuksiakin onneksi on, mutta niiden etsiminen yht\u00e4 hein\u00e4suovan penkomista neulaa etsiess\u00e4. Ellei siis ole aivan pakko raapaista nykyhetke\u00e4, huomaan etsiv\u00e4ni oivalluksia ja viisautta teksteist\u00e4, jotka ajan kulku on minulle jo esivalinnut: jos teksti on kymmenien tai satojen vuosien j\u00e4lkeen yh\u00e4 ajankohtainen, on siin\u00e4 pakko olla jotain olennaista.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 t\u00f6rm\u00e4sin 1377 kirjoitettuun kirjaan Muquaddimah<\/a>. Sen kirjoittaja, Ibn Khaldun oli sosiologi, ekonomisti, historioitsija ja v\u00e4est\u00f6ntutkija ennen kuin kyseisi\u00e4 tieteenaloja oli edes nimetty. Noin 1200 sivuinen opus k\u00e4sittelee ihmisluontoa, johtajuutta, hallitsemista sek\u00e4 yhteiskunnan ja talouden organisoitumista rakentuen armottoman loogiselle ja tieteellisen tarkkan\u00e4k\u00f6iselle havainnoinnille.<\/p>\n\n\n\n

Eksotiikkaa tekstiin tuo maailmankuva: siin\u00e4 miss\u00e4 nykytieteilij\u00e4 uskoo luonnontieteisiin perustuvaan todellisuuteen, luonnonlakien roolia Ibn Khaldunin todellisuudessa n\u00e4yttelee Allah. Hartaudestaan huolimatta Khaldun ei kuitenkaan s\u00e4lyt\u00e4 selitysvastuuta yliluonnolliselle \u2013 Allah on antanut ihmiselle aivot, mink\u00e4 pit\u00e4isi riitt\u00e4\u00e4. Moni Khaldunin havainto ja oivallus on yh\u00e4 ajankohtainen, joten kokoan niit\u00e4 muutaman t\u00e4h\u00e4n blogiin.<\/p>\n\n\n\n

Ihmisel\u00e4in<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ihminen on aika avuton petoel\u00e4in. Emme saaneet sarvia, hampaita tai kynsi\u00e4, eik\u00e4 nahkastammekaan ole juuri hy\u00f6ty\u00e4. Sen sijaan meid\u00e4t on varustettu aivoilla, jotka paitsi osin korvaavat hampaattomuuttamme, mahdollistavat yhteisty\u00f6n tasolla, joka muille el\u00e4imille ei ole mahdollinen. T\u00e4m\u00e4n yhteisty\u00f6n perusta on \u201dasabiyyah\u201d, ihmisryhmien sis\u00e4ll\u00e4 vallitseva ryhm\u00e4henki, solidaarisuus, heimolaisuus, joka on Muquaddimahin ydink\u00e4site.<\/p>\n\n\n\n

Vahvinta asabiyyah on perheen sis\u00e4ll\u00e4, mutta kun se on riitt\u00e4v\u00e4n vahva, alkaa se punoa yhteen ihmisi\u00e4 my\u00f6s perheen ulkopuolelta. Mit\u00e4 vahvempi ryhm\u00e4n asabiyyah, sit\u00e4 vahvempi ryhm\u00e4, ja sit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemmin sellainen ryhm\u00e4 p\u00e4\u00e4see valta-asemaan \u2013 ihmiset haluavat kuulua voittoisiin meihin.<\/p>\n\n\n\n

Nykytieteenaloista esimerkiksi organisaatioidentiteettitutkimus allekirjoittaa asabiyyahin merkityksen. Ryhm\u00e4ytyminen, me-henki, team spirit \u2013 kaikki n\u00e4m\u00e4 nykyty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tutut teemat perustuvat pohjimmiltaan samaan, jo Khaldunin tunnistamaan ajatukseen: kun ihmisjoukkio kokee vahvaa yhteenkuuluvuutta, pystyy kyseinen ihmisjoukkio vaikka mihin.<\/p>\n\n\n\n

Johtajuus ja organisoituminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Asabiyyah on kuitenkin vain liima. Yhteisty\u00f6 t\u00e4ytyy my\u00f6s organisoida. Khaldun j\u00e4sent\u00e4\u00e4 organisoitumisen kolmeen tasoon, joista ensimm\u00e4inen on englanninkieliseen tekstiin k\u00e4\u00e4nnetty \u201droyal authority\u201d (vaikka kuninkaista ei Khaldun juuri puhu). T\u00e4m\u00e4 ensimm\u00e4inen taso on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ryhm\u00e4n sis\u00e4inen johtamisj\u00e4rjestelm\u00e4, jonka johtajan ominaisuuksista Khaldun kirjoittaa pitk\u00e4\u00e4n:<\/p>\n\n\n\n

\u201dWe find in them an eager desire for goodness and good qualities, such as generosity, the forgiveness of error, tolerance toward the weak, hospitality toward guests, the support of dependents, maintenance of the indigent, patience in adverse circumstances, faithful fulfillment of obligations, liberality with money for the preservation of honor, respect for the religious law and for the scholars who are learned in it, observation of the things to be done or not to be done that (those scholars) prescribe for them, thinking highly of (religious scholars), belief in and veneration for men of religion and a desire to receive their prayers, great respect for old men and teachers, acceptance of the truth in response to those who call to it, fairness to and care for those who are too weak to take care of themselves, humility toward the poor, attentiveness to the complaints of supplicants, fulfillment of the duties of the religious law and divine worship in all details, avoidance of fraud, cunning, deceit, and of not fulfilling obligations, and similar things. Thus, we know that these are the qualities of leadership, which (persons qualified for royal authority) have obtained and which have made them deserving of being the leaders of the people under their control, or to be leaders in general.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Seuraava taso on k\u00e4\u00e4nnetty \u201cpolitical royal authority\u201d, ja siin\u00e4 miss\u00e4 royal authority saa ryhm\u00e4n j\u00e4senet toimimaan yhteen, political royal authority keskittyy isompaan kuvaan \u2013 tavoitteisiin ja niihin p\u00e4\u00e4semiseen. Nykymaailmaan verraten royal authority johtaa ryhm\u00e4\u00e4 sis\u00e4\u00e4np\u00e4in ja political royal authority toimii strategisesti, ryhm\u00e4n ja ulkomaailman rajapinnassa. Moni Khaldunin royal authorityyn liittyv\u00e4 oivallus l\u00f6ytyykin johtajuuskirjallisuudesta, kun taas moni political royal authority -teemoista on tuttu strategiakirjallisuudelle.<\/p>\n\n\n\n

Uskomusj\u00e4rjestelm\u00e4t<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kolmas taso on mielenkiintoinen metanarratiiveista ja ideologioista kiinnostuneille. Khaldun toteaa, ett\u00e4 maallisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta kaksi edell\u00e4mainittua tasoa ovat t\u00e4ysin riitt\u00e4v\u00e4t ihmisten yhteistoiminnan j\u00e4rjest\u00e4miseen. Sen sijaan kolmas taso, kalifaatti, on t\u00e4rke\u00e4 vain jos ja kun ihmisten oletetaan haluavan taivaaseen: kalifaatin teht\u00e4v\u00e4 on asettaa raamit sille, mik\u00e4 on oikein, mik\u00e4 v\u00e4\u00e4rin iankaikkisen el\u00e4m\u00e4n kannalta. Kalifaatin ohjausvaikutus perustuu henkil\u00f6kohtaiselle uskolle siit\u00e4, ett\u00e4 kuolemanj\u00e4lkeist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 on, mink\u00e4 vuoksi sill\u00e4 on valtaa kertoa mik\u00e4 on pyh\u00e4, mik\u00e4 paha.<\/p>\n\n\n\n

Islamin kalifaatti on siis samanlainen metanarratiivi kuin katolinen kirkko, kommunistinen ideologia tai t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kapitalistinen markkinatalous (ja sen kasvu). T\u00e4m\u00e4 kolmas organisoitumisen taso on laadullisesti erilainen suhteessa muihin tasoihin, ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valtaa arvojen kautta. Se saa valtansa henkil\u00f6kohtaisesti adoptoiduilta uskomuksilta ja arvoilta, ja samalla muokkaa uskomuksia ja arvoja ja siten vaikuttaa yhteis\u00f6n toiminnan suuntaan.<\/p>\n\n\n\n

Siin\u00e4 miss\u00e4 Khaldunille kalifaatti oli hyv\u00e4 asia, Lyotardille, Derridalle tai Foucaultille metanarratiivit olivat jotain, mit\u00e4 kritisoida. Yhteist\u00e4 muslimille ja postmodernisteille on kuitenkin usko t\u00e4m\u00e4n n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n kolmannen tason ohjausvaikutukseen. Viel\u00e4 uudempi, samaan teemaan keskittyv\u00e4 kirjallisuus l\u00f6ytyy sosiaalisen median ja digitalisaation tutkimuksesta: Pariser ja filter bubbles<\/a>, Zuboff ja surveillance capitalism<\/a>, Han ja psychopolitics<\/a> \u2013 kaikki n\u00e4m\u00e4 teemat k\u00e4sittelev\u00e4t maailmankuvien synnytt\u00e4mist\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 yksil\u00f6n (ja yhteis\u00f6n) toiminnan ohjaamisessa.<\/p>\n\n\n\n

Nousu ja tuho<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Disruptiivisen innovaation teoriaa<\/a> lukeneelle Khaldunin kuvaus organisaation noususta ja tuhosta oli h\u00e4kellytt\u00e4v\u00e4n tuttua. Siin\u00e4 miss\u00e4 edell\u00e4mainittu k\u00e4sittelee yrityksi\u00e4, Muquaddimahissa kohde on valtio \u2013 tai tarkemmin sanottuna jokin tietty yhteisesti hallinnoitu alue. K\u00e4yt\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 sanaa organisaatio molemmista.<\/p>\n\n\n\n

Khaldun antaa organisaatiolle elinaikaa nelj\u00e4n sukupolven verran. Ensimm\u00e4inen sukupolvi on taitava ja vahva, ja luo organisaation. Seuraava sukupolvi muistaa viel\u00e4, miten edellinen kamppaili, ja kunnioittaa sit\u00e4, mutta nauttii jo enemm\u00e4n aseman eduista kuin ensimm\u00e4inen. Kolmannelle sukupolvelle valta n\u00e4kyy ensisijaisesti saavutettuina etuina, ja vallan saamiseksi tehty ty\u00f6 on jo unohtunut, joten valtaa pidet\u00e4\u00e4n itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4n\u00e4 ja sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s v\u00e4\u00e4rin, omien etujen vahvistamiseen. Nelj\u00e4s sukupolvi on jo niin vallan ja etujen turmeleva ja etuoikeutetun asemansa heikent\u00e4m\u00e4, ett\u00e4 vaikka uutta (ensimm\u00e4isen sukupolven) valloittajaa ei n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4 olisikaan, organisaatio hapertuu kuoliaaksi.<\/p>\n\n\n\n

Kun Nokiaa, Kodakia tai Blockbusteria on tutkittu ja niiden tuhoutumisen syyt\u00e4 selvitetty, kaikkien kohdalla on yhdeksi ongelmaksi tunnistettu ylimielisyys ja usko oman aseman annettuuteen ja horjumattomuuteen. Yritykset, jotka ovat kasvaneet kolmanteen, tai jopa nelj\u00e4nteen \u201dsukupolveen\u201d ovat juuri kasvunsa ja asemansa vuoksi haavoittuvaisia. Kyse ei ole ajasta eik\u00e4 ihmisist\u00e4, vaan asenteesta: yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isest\u00e4 ajattelusta luopumisesta.<\/p>\n\n\n\n

Summa summarum<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Muquaddimah on luonnollisesti oman aikansa lapsi, ja sit\u00e4 voi lukea keskittyen nimenomaan aikakauden nykyajasta eroaviin piirteisiin. Minulle kuitenkin h\u00e4kellytt\u00e4vint\u00e4 oli sen ajattomuus: kun kontekstin ottaa vain kontekstina ja keskittyy teorioihin, l\u00f6ytyy tekstist\u00e4 rutkasti oivalluksia, jotka eri tavalla puettuna puoltaisivat paikkaansa vaikka miss\u00e4 nykyaikaisessa yhteiskuntatieteellisess\u00e4 journaalissa.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 uutta auringon alla siis on? Miksi yh\u00e4 pyrimme luomaan uutta tietoa ja ymm\u00e4rryst\u00e4, kun olemme unohtaneet paljon siit\u00e4, mit\u00e4 ihmiskunnassa olemme jo tienneet \u2013 onko niin, ett\u00e4 uskomme vain aikalaistemme osaavan ajatella? Onko ihmisen ja ihmiskunnan toiminnassa olemassa aidosti uusia ilmi\u00f6it\u00e4, vai l\u00f6ytyv\u00e4tk\u00f6 ainoat muutokset kontekstista ja volyymist\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

En tied\u00e4. Kenties vastaus on se, ett\u00e4 kysymyksi\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 niin paljon, ett\u00e4 vastausten etsiminen sek\u00e4 uusista ett\u00e4 vanhoista l\u00e4hteist\u00e4 on aivan yht\u00e4 tarpeellista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>
\n

Kirjoittaja (KTT) aloitti Turun kauppakorkeakoulun johtamisen aineessa tammikuussa 2022. H\u00e4nen kansainv\u00e4liseen liiketoimintaan<\/em> vuonna 2018 tekem\u00e4ns\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirja k\u00e4sitteli digitalisaation vaikutusta strategioinnissa k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4\u00e4n ep\u00e4varmuuteen, ja sai Turun yliopistoseuran v\u00e4it\u00f6skirjapalkinnon. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Milla perehtyy ymp\u00e4rist\u00f6tutkimuksen ja kauppatieteiden yhdist\u00e4miseen ja sit\u00e4 my\u00f6t\u00e4 maailman pelastamiseen.<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Milla Unkila<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ihan alkuun tunnustus: minusta noin 99% t\u00e4ll\u00e4 vuosituhannella julkaistuista liiketaloustieteellisist\u00e4 artikkeleista on m\u00f6ss\u00f6\u00e4. Mahtavia poikkeuksiakin onneksi on, mutta niiden etsiminen yht\u00e4 hein\u00e4suovan penkomista neulaa etsiess\u00e4. Ellei siis ole aivan pakko raapaista nykyhetke\u00e4, huomaan etsiv\u00e4ni oivalluksia ja viisautta teksteist\u00e4, jotka ajan kulku on minulle jo esivalinnut: jos teksti on kymmenien tai satojen vuosien j\u00e4lkeen yh\u00e4 ajankohtainen, […]<\/p>\n","protected":false},"author":35016,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[301,299,300],"class_list":["post-1079","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","tag-historia","tag-johtajuus","tag-uskomusjarjestelmat","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1079","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35016"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1079"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1079\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1082,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1079\/revisions\/1082"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1079"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1079"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1079"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}