{"id":1123,"date":"2023-05-19T09:44:42","date_gmt":"2023-05-19T09:44:42","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/?p=1123"},"modified":"2023-05-19T09:44:45","modified_gmt":"2023-05-19T09:44:45","slug":"paraneeko-tutkimalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/paraneeko-tutkimalla\/","title":{"rendered":"Paraneeko tutkimalla?"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Sy\u00f6p\u00e4 on sanana pelottava. Se on my\u00f6s asia, jonka moni suomalainen omakohtaisesti joutuu kohtaamaan jossain el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 vaiheessa. Onneksi sy\u00f6v\u00e4n hoito on viime aikoina edennyt isoin harppauksin ja moni sairastunut paranee siit\u00e4. Lis\u00e4ksi nekin, joita ei voi t\u00e4ydellisesti parantaa saavat usein el\u00e4\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n kehittyneiden hoitojen ansiosta. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa kerromme, miten johtamis- ja organisaatiotutkimus on omalta osaltaan mukana sy\u00f6p\u00e4tutkimuksen ja -hoidon kehitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mist\u00e4 koostuu hyv\u00e4 sy\u00f6p\u00e4tutkimus?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Sy\u00f6p\u00e4tutkimus kattaa useita eri osa-alueita, jotka liittyv\u00e4t sy\u00f6pien ehk\u00e4isyyn, diagnostiikkaan, hoitoon ja hoitojen j\u00e4lkeiseen seurantaan. T\u00e4ss\u00e4 kokonaisuudessa tarvitaan tietoa ja taitoja potilasty\u00f6st\u00e4, diagnostiikkaan liittyv\u00e4st\u00e4 kuvantamisesta aina sy\u00f6pien molekyylitason mekanismeihin asti. Sy\u00f6p\u00e4tutkimus perustuukin pitk\u00e4lti hyvin monien eri alojen asiantuntijoiden huipputason osaamiseen. Samalla se edellytt\u00e4\u00e4 pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 eri tieteenalojen rajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4.  <\/p>\n\n\n\n

Keski\u00f6ss\u00e4 translationaalinen tutkimus<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Keskeist\u00e4 sy\u00f6p\u00e4tutkimuksessa on kliinisen tutkimuksen eli potilasl\u00e4ht\u00f6isen tutkimuksen ja perustutkimuksen eli sy\u00f6p\u00e4\u00e4n keskittyv\u00e4n tutkimuksen yhdist\u00e4minen. L\u00e4\u00e4ketieteen kent\u00e4ss\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kutsutaan translationaaliseksi tutkimukseksi. Termill\u00e4 tarkoitetaan koko tutkimusketjua perustason molekyylien tutkimisesta laboratoriossa aina potilaan hoitoon asti. Translationaalinen tutkimus on monitieteist\u00e4 ja ylitt\u00e4\u00e4 tieteenala-, organisaatio- ja ammattikuntarajat. Keskeist\u00e4 on tutkimuksen kaksisuuntaisuus: yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 perustutkimustietoa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n kliinisess\u00e4 tutkimuksessa ja toisaalta perustutkimus tarvitsee potilasn\u00e4ytteit\u00e4 ja tautimalleja laboratoriotasolla, kun selvitet\u00e4\u00e4n sy\u00f6v\u00e4n solu- ja molekyylitason mekanismeja.  Translationaalinen tutkimus on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n edellytys uusien hoitomuotojen saattamiseksi potilaiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n nopeammin ja vaikuttavammin.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa translationaalista tutkimusyhteisty\u00f6t\u00e4 on aiemmin pyritty edist\u00e4m\u00e4\u00e4n luomalla sit\u00e4 mahdollistavia rakenteita samalla kun yhteisty\u00f6t\u00e4 haittaavia esteit\u00e4 on l\u00e4hdetty purkamaan. Yksi konkreettinen esimerkki tukimuodoista on kansallisen ja alueellisten sy\u00f6p\u00e4keskusten muodostaminen<\/a> ja rahoitusinstrumenttien (esimerkiksi Sy\u00f6p\u00e4s\u00e4\u00e4ti\u00f6n<\/a> my\u00f6nt\u00e4m\u00e4 tutkimusrahoitus) luominen.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimusyhteisty\u00f6 vaatii muutakin kuin pelkk\u00e4\u00e4 tahtoa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Yleisesti on organisaatiotutkimuksen perusteella tiedossa, ett\u00e4 rakenteet eiv\u00e4t automaattisesti synnyt\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4. Yhteisty\u00f6  vaatii toimiakseen organisaation tukea, eri osapuolten tahtoa, ajallisia ja rahallisia resursseja. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 translationaalisen tutkimuksen esteen\u00e4 ovat eri tutkimusalojen erilaiset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t, perinteet, aikataulut ja tavoitteet. Yhteisty\u00f6t\u00e4 hankaloittaa sis\u00e4\u00e4n rakennettu paradoksi, jossa tutkijan tulee toisaalta omata erityisosaamista tietyst\u00e4 kapeasta tematiikasta ja toisaalta samanaikaisesti ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 laaja-alaisesti alansa liittyv\u00e4\u00e4 tutkimusta, jotta pystyy ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s muiden alojen erikoisosaajia.<\/p>\n\n\n\n

Translationaalisen tutkimuksen haasteena on yh\u00e4 hajanaisempi tutkimuksen rahoitus sek\u00e4 kasvavat vaateet esimerkiksi tutkimuslupamenettelyille. L\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 perustutkimus keskittyy yliopistoihin, joissa rahoitus on kasvavasti ns. ulkoista ja hankepohjaista. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 tutkijan on haettava uuteen ideaansa rahoitus niin omaan kuin muidenkin tutkimusryhm\u00e4n j\u00e4senten palkkaan samoin kuin tarvittaviin muihinkin resursseihin. Kliinist\u00e4 tutkimusta taas hankaloittaa terveydenhuollon tiukkenevat resurssit, jolloin l\u00e4\u00e4k\u00e4rien mahdollisuuksia k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aikaansa tutkimukseen v\u00e4henee, kun kaikki liikenev\u00e4t l\u00e4\u00e4k\u00e4rit tarvitaan potilasty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4iden haasteiden ratkaiseminen ei ole yksikertaista ja tuskin l\u00f6ytyy yht\u00e4 ihmel\u00e4\u00e4kett\u00e4 mik\u00e4 ratkaisisi koko vyyhdin. Keskeist\u00e4 on yht\u00e4\u00e4ll\u00e4 resurssien suunnittelu ja rakenteiden kehitt\u00e4minen kuin arkisessa ty\u00f6ss\u00e4 pienempien, mutta vaikuttavien muutosten hakeminen ja kehitt\u00e4minen. Translationaalisessa tutkimuksessa on keskeist\u00e4, ett\u00e4 kommunikaatio ja yhteisty\u00f6 toimii eri rajapintojen v\u00e4lill\u00e4. Osaltaan organisaation tasolla voidaan kehitt\u00e4\u00e4 toimintamalleja joissa arkisessa ty\u00f6ss\u00e4 mahdollistetaan, ett\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 rajapinnoilla on kohtaamisia ja vuorovaikutusta.<\/p>\n\n\n\n

Mentoroinnilla uusia alkuja<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Mentorointi on useissa tutkimuksissa toimivaksi todennettu tapa tuoda eri aloilta tulevia asiantuntijoita yhteen. Kehitt\u00e4mismenetelm\u00e4n\u00e4 se on yksinkertainen, kevyt ja helposti toteuttava. Turun kauppakorkeakoulun ja L\u00e4ntisen Sy\u00f6p\u00e4keskuksen yhteisess\u00e4 <\/em>Ristiinmentorointi verkostomaisen tutkimusyhteisty\u00f6n kehitt\u00e4misess\u00e4<\/em><\/a> –<\/em>hankkeessa edistet\u00e4\u00e4n sy\u00f6p\u00e4tutkimusta tuomalla yhteen perustutkijoita ja kliinikkoja. Ristiinmentorointi-termill\u00e4 haluamme korostaa nimenomaan t\u00e4t\u00e4 poikkitieteellisest\u00e4 asetelmaa erotuksena perinteisiin mentoroinnin asetelmiin, jossa toinen osapuoli on toista kokeneempi.<\/p>\n\n\n\n

Hankkeen tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 uusia keinoja sy\u00f6p\u00e4tutkimuksen asiantuntijaverkostojen toimivuuden parantamiseksi sek\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 mentoroinnin vaikutuksia ja mahdollisuuksia pitk\u00e4lle erikoistuneen asiantuntijaty\u00f6n kehitt\u00e4misess\u00e4. Pyrimme luomaan molemmin puolin ymm\u00e4rryst\u00e4 erilaisista ty\u00f6nkuvista ja saada k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n hiljaista tietoa. Samalla luodaan mahdollisuuksia l\u00e4\u00e4ketieteen tutkimusyhteisty\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen kehitt\u00e4miseen ja tehd\u00e4\u00e4n erilaisia ty\u00f6kulttuureja tutuiksi.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimushankkeessa ker\u00e4\u00e4mme laajasti erityyppist\u00e4 aineistoa mentorointiin osallistuvilta henkil\u00f6ilt\u00e4 ja organisaatioilta.  Hanke toteutetaan yhteisty\u00f6ss\u00e4 Turun kauppakorkeakoulun ja L\u00e4ntisen Sy\u00f6p\u00e4keskuksen kanssa ja pyrkimyksen\u00e4 on saada mentoroinnista pysyv\u00e4 toimintamalli L\u00e4ntiselle sy\u00f6p\u00e4keskukselle. Turun kauppakorkeakoulusta hankkeen toteuttavat johtamisen ja organisoinnin oppiaine, Centre for Collaborative Research CCR sek\u00e4 Pan-Eurooppa Instituutti. Kaksivuotista hanketta rahoittaa Ty\u00f6suojelurahasto.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittajat: <\/strong>Anna Karhu hankkeen projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja Anni Paalum\u00e4ki tutkimushankkeen vastuullinen tutkija<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>
\n

Anna Karhun tutkimus keskittyy ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n organisaatioiden ja niiden toimintaymp\u00e4rist\u00f6n v\u00e4lisen vuorovaikutuksen dynamiikkaa ja siit\u00e4 kumpuavaa muutosta. Erityisin\u00e4 tutkimuskohteina ovat l\u00e4\u00e4keteollisuus ja terveydenhoito, kulutusyhteiskunta ja kaupanala sek\u00e4 monikansalliset yritykset ja kauppapolitiikka. Anna toimii tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 Pan-Eurooppa Instituutissa.<\/p>\n\n\n\n

Anna Karhu<\/strong><\/p>\n\n\n\n

anna.karhu@utu.fi<\/a><\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>
\n

Anni Paalum\u00e4ki on tutkinut mm. mentorointia yksil\u00f6iden ja organisaatioiden kehitt\u00e4mismenetelm\u00e4n\u00e4. H\u00e4n toimii yliopistonlehtorina johtamisen ja organisoinnin oppiaineessa sek\u00e4 tutkijana CCR-tutkimusryhm\u00e4n Digiraksa-hankkeessa.<\/p>\n\n\n\n

Anni Paalum\u00e4ki<\/strong><\/p>\n\n\n\n

anni.paalumaki@utu.fi<\/a><\/p>\n<\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sy\u00f6p\u00e4 on sanana pelottava. Se on my\u00f6s asia, jonka moni suomalainen omakohtaisesti joutuu kohtaamaan jossain el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 vaiheessa. Onneksi sy\u00f6v\u00e4n hoito on viime aikoina edennyt isoin harppauksin ja moni sairastunut paranee siit\u00e4. Lis\u00e4ksi nekin, joita ei voi t\u00e4ydellisesti parantaa saavat usein el\u00e4\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n kehittyneiden hoitojen ansiosta. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa kerromme, miten johtamis- ja organisaatiotutkimus on omalta osaltaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":35016,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9,3],"tags":[68,326,327,325,328,26],"class_list":["post-1123","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-hankkeet","category-tutkimus","tag-johtaminen","tag-organisointi","tag-syopahoito","tag-syopatutkimus","tag-translationaalinen-tutkimus","tag-yhteistyo","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1123","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35016"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1123"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1123\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1131,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1123\/revisions\/1131"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1123"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1123"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1123"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}