{"id":161,"date":"2018-10-22T06:48:47","date_gmt":"2018-10-22T06:48:47","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/?p=161"},"modified":"2018-10-23T09:32:54","modified_gmt":"2018-10-23T09:32:54","slug":"miten-luodaan-yhteistyon-tyoyhteisoja-neliosainen-blogisarja-yhteisollisyyden-rakentamisesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/miten-luodaan-yhteistyon-tyoyhteisoja-neliosainen-blogisarja-yhteisollisyyden-rakentamisesta\/","title":{"rendered":"Miten luodaan yhteisty\u00f6n ty\u00f6yhteis\u00f6j\u00e4? \u2013 Neliosainen blogisarja yhteis\u00f6llisyyden rakentamisesta, osa 1"},"content":{"rendered":"

Kuluneena kes\u00e4n\u00e4 runsaasti mediahuomiota saaneet jalkapallon MM-kilpailut her\u00e4ttiv\u00e4t minut taas pohtimaan, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin osaaminen on kollektiivista, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin meid\u00e4n on mahdollista antaa tilaa yksil\u00f6lliselle erinomaisuudelle. Oletettavasti kummallekin on aikansa ja paikkansa, mutta osaammeko tunnistaa, mitk\u00e4 arjessa yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6mme kannustavat meit\u00e4 yhteisty\u00f6h\u00f6n toistemme kanssa, mitk\u00e4 puolestaan saavat meid\u00e4t tavoittelemaan enemmin omaa etua. Ainakin n\u00e4iss\u00e4 kisoissa Ranska, Kroatia ja Belgia t\u00e4hti\u00e4 vilisevist\u00e4 kokoonpanoistaan huolimatta menestyiv\u00e4t yhteisty\u00f6ll\u00e4\u00e4n, kun taas palloilevan maailman palvotuimmat yksil\u00f6t Messi, Ronaldo ja Neymar joukkueineen j\u00e4iv\u00e4t ilman suurempaa menestyst\u00e4.<\/p>\n

Huippu-urheilussa tavanomainen mantra muistuttaa, ett\u00e4 huippujoukkue p\u00e4ihitt\u00e4\u00e4 joukkueellisen huippuja. Ammattimaisessa joukkueurheilussa menestyksekk\u00e4\u00e4ksi nousevat yleens\u00e4 vain ne joukkueet, joiden j\u00e4senet osaavat pelata hyvin yhteen. Kaikesta ei tarvitse olla samaa mielt\u00e4, kaikkea ei tarvitse tehd\u00e4 samalla tavalla, mutta yhteys ty\u00f6panosten v\u00e4lilt\u00e4 on l\u00f6ydytt\u00e4v\u00e4, jotta pallo l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tiens\u00e4 jalasta jalkaan. Messin t\u00e4htistatus on kiistaton, mutta niin vain h\u00e4nkin vaikuttaa menestyv\u00e4n paremmin Barcelonan kuin Argentiinan paidassa, kun katalonialaiset pelikaverit osaavat tukea h\u00e4nt\u00e4 omalla osaamisellaan juuri oikealla tavalla.<\/p>\n

Ristiriitojakin esiintyy, kun osaavat yksil\u00f6t yritt\u00e4v\u00e4t l\u00f6yt\u00e4\u00e4 toisensa. Niin joukkueurheilussa kuin monilla muillakin toimialoilla yksil\u00f6t kilpailevat kesken\u00e4\u00e4n asemasta alan parhaana osaajana ja samalla paikasta rahakkaammilla asiantuntijamarkkinoilla. Monesti kuitenkin alalla kuin alalla organisaation menestyst\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 se, miten hyvin ty\u00f6ntekij\u00e4t tulevat toimeen kesken\u00e4\u00e4n, miten hyvin heid\u00e4n yhteisty\u00f6ns\u00e4 sujuu sek\u00e4 miten heid\u00e4n sosiaalinen ja ammatillinen osaaminen tukevat toisiaan. Oman ty\u00f6yhteis\u00f6n ryhm\u00e4dynamiikan kehitt\u00e4misen kannalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tunnistaa, mitk\u00e4 voimat ajavat meit\u00e4 huippujoukkueen suuntaan, mitk\u00e4 taas tekev\u00e4t meist\u00e4 vain joukkueellisen huippuja.<\/p>\n

Tutkimme Turun kauppakorkeakoulun johtamisen ja organisoinnin oppiaineessa Ty\u00f6suojelurahaston rahoittamassa TY\u00d62<\/sup>-hankkeessa<\/a>\u00a0 yhteisty\u00f6n ty\u00f6yhteis\u00f6j\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 nelj\u00e4\u00e4n osaan jaetussa kirjoitusten sarjassa leikittelen erilaisilla ajatuksilla siit\u00e4, mit\u00e4 on yhteis\u00f6llisyys ja mink\u00e4 varassa se rakentuu ja miten sen rakentamiseen voi osallistua. T\u00e4m\u00e4 ensimm\u00e4inen kirjoitus, ty\u00f6yhteis\u00f6viisaus #1, keskittyy siihen, miten tarve tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 pit\u00e4isi saada selke\u00e4mmin esiin toimialalla kuin toimialalla.<\/p>\n

Ty\u00f6yhteis\u00f6viisaus #1 \u2013 Yhteisty\u00f6n tarve selke\u00e4mmin esiin<\/h3>\n

Jotta yhteis\u00f6llisyyden kokemuksen on mahdollista muodostua, ty\u00f6ntekij\u00f6iden on organisaation toimialasta ja toimintaymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 riippumatta ensin tunnistettava se, ett\u00e4 yksin on mahdotonta menesty\u00e4. Tai ainakin se, ett\u00e4 yhdess\u00e4 menestyisimme viel\u00e4 paremmin. Joukkueurheilussa yhteisty\u00f6n tarve on hyvin l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4, kun sooloilu harvoin tuottaa toivottua tulosta. Toisenlaisilla toimialoilla yhteisty\u00f6n vaatimus ei ole yht\u00e4 lailla itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4. Ty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n kukin omissa ty\u00f6huoneissaan, usein viel\u00e4 maantieteellisesti hajallaan, jolloin erehdymme herk\u00e4sti ajattelemaan ty\u00f6mme olevan itsen\u00e4ist\u00e4 ja joskus jopa vain itsest\u00e4 riippuvaista. Kuitenkin kun Matti j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 retuper\u00e4lle, konkretisoituu ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4mme kollektiivinen luonne siin\u00e4, miten paljon enemm\u00e4n Minna ja muut kollegat joutuvat silloin ahkeroimaan.<\/p>\n

Samoin vaikka monenlaisilla ty\u00f6t\u00e4 ja ty\u00f6olosuhteita kehitt\u00e4vill\u00e4 foorumeilla per\u00e4\u00e4nkuulutetaan vahvempaan yhteisty\u00f6n ilmapiiriin, jotta ty\u00f6ntekij\u00e4t voisivat paremmin ja jotta organisaatio tekisi parempaa tulosta, silti mieliss\u00e4mme yksil\u00f6n osaaminen ja erinomaisuus tuntuvat yh\u00e4 olevan erityisess\u00e4 arvossa. Ajan hengess\u00e4 tietoty\u00f6l\u00e4isyys ja asiantuntijaorganisaatiot vain lis\u00e4\u00e4v\u00e4t harhaamme yksil\u00f6n erinomaisuudesta. Keskin\u00e4ist\u00e4 kilpailua yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4 henki luo luottamuksen sijaan valitettavasti pelon kulttuuria, jossa kollega ei olekaan tuki vaan uhka.<\/p>\n

Miten sitten saisimme kiinnitetty\u00e4 enemm\u00e4n huomiota yhteisty\u00f6h\u00f6n, sooloilun sijaan? Yhteisty\u00f6n henke\u00e4 voi omalla ty\u00f6paikallaan vahvistaa lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4 siihen, mist\u00e4 organisaation suoritus koostuu. Kun ty\u00f6ntekij\u00e4t tunnistavat kollegoidensa merkityksen omalle ty\u00f6lleen ja koko organisaation ty\u00f6lle, he oppivat arvostamaan ja kunnioittamaan kollegoitaan eri tavalla kuin aikaisemmin. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tilanne vaikuttaa liian monella ty\u00f6paikalla olevan p\u00e4invastoin: moni ty\u00f6ntekij\u00e4 kokee ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n uupumista, riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 ja merkityksett\u00f6myytt\u00e4, kun omien ponnistelujen merkityst\u00e4 suhteessa organisaation toimintaan on haastava hahmottaa.<\/p>\n

Neliosaisen sarjan toinen teksti, ty\u00f6yhteis\u00f6viisaus #2, keskittyy siihen, miten yhteis\u00f6llisyyden kokemus rakentuu ensisijaisesti ty\u00f6teht\u00e4vien parissa, ei niink\u00e4\u00e4n vapaa-ajan riennoissa.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

 <\/p>\n

Arto Ry\u00f6m\u00e4<\/strong>
\nTutkijatohtori
\nJohtaminen ja organisointi
\nTurun kauppakorkeakoulu
\nTurun yliopisto<\/p>\n

Twitter: @ArtoRyoma<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kuluneena kes\u00e4n\u00e4 runsaasti mediahuomiota saaneet jalkapallon MM-kilpailut her\u00e4ttiv\u00e4t minut taas pohtimaan, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin osaaminen on kollektiivista, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin meid\u00e4n on mahdollista antaa tilaa yksil\u00f6lliselle erinomaisuudelle. Oletettavasti kummallekin on aikansa ja paikkansa, mutta osaammeko tunnistaa, mitk\u00e4 arjessa yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6mme kannustavat meit\u00e4 yhteisty\u00f6h\u00f6n toistemme kanssa, mitk\u00e4 puolestaan saavat meid\u00e4t tavoittelemaan enemmin omaa etua. Ainakin n\u00e4iss\u00e4 kisoissa Ranska, […]<\/p>\n","protected":false},"author":3294,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9,3],"tags":[35,41,38,29,32,26],"class_list":["post-161","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-hankkeet","category-tutkimus","tag-kollega","tag-tyoilmapiiri","tag-tyokaveri","tag-tyoyhteiso","tag-yhteisollisyys","tag-yhteistyo","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/161","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3294"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=161"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/161\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":200,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/161\/revisions\/200"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=161"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=161"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=161"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}