{"id":182,"date":"2018-10-23T09:18:58","date_gmt":"2018-10-23T09:18:58","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/?p=182"},"modified":"2018-10-25T02:04:22","modified_gmt":"2018-10-25T02:04:22","slug":"miten-luodaan-yhteistyon-tyoyhteisoja-neliosainen-blogisarja-yhteisollisyyden-rakentamisesta-osa-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/miten-luodaan-yhteistyon-tyoyhteisoja-neliosainen-blogisarja-yhteisollisyyden-rakentamisesta-osa-2\/","title":{"rendered":"Miten luodaan yhteisty\u00f6n ty\u00f6yhteis\u00f6j\u00e4? \u2013 Neliosainen blogisarja yhteis\u00f6llisyyden rakentamisesta, osa 2"},"content":{"rendered":"

Ty\u00f6yhteis\u00f6viisaus #2 \u2013 Ensin ty\u00f6, sitten huvit<\/strong><\/h3>\n

Kun tulee puheeksi ty\u00f6yhteis\u00f6n tiimihengen kohottaminen, yhteis\u00f6llisyyden kokemuksen vankistaminen tai ty\u00f6ntekij\u00f6iden viihtyvyyden lis\u00e4\u00e4minen, kuulijat tuntuvat yh\u00e4 edelleen kokevan liiaksi, ett\u00e4 nyt heid\u00e4n ty\u00f6paikastaan yritet\u00e4\u00e4n tehd\u00e4 hali-hali-pusi-pusi-organisaatio. Vaikka itse uskonkin inhimillisen l\u00e4mm\u00f6n lis\u00e4\u00e4misest\u00e4 olevan hy\u00f6ty\u00e4 kaikille organisaatiolle (ja erityisesti juuri viivan alle j\u00e4\u00e4v\u00e4n tuloksen kannalta), t\u00e4st\u00e4 ei kuitenkaan ole ensisijaisesti edes kyse, kun kehitet\u00e4\u00e4n ty\u00f6yhteis\u00f6n yhteis\u00f6llisyytt\u00e4. Ei l\u00e4ht\u00f6kohtana ole se, ett\u00e4 t\u00f6iss\u00e4 pit\u00e4isi kaiken aikaa olla erityisen sopuisaa ja seesteist\u00e4.<\/p>\n

Kun keskustellaan ty\u00f6yhteis\u00f6jen yhteis\u00f6llisyyden p\u00f6nkitt\u00e4misen eteen tehdyist\u00e4 panostuksista, puheeksi saatetaan ottaa meid\u00e4n ty\u00f6porukan kahvip\u00f6yt\u00e4keskustelujen rento ilmapiiri, firman pikkujoulujen vapautuneisuus tai koko yhteis\u00f6n hiihtolomaviikko Rukan rinteiss\u00e4. Parhaimmillaan organisaatiostaan el\u00e4k\u00f6ityneet ty\u00f6ntekij\u00e4t muistelevatkin entisen ty\u00f6yhteis\u00f6ns\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 henke\u00e4, erityisesti yhteisiin vapaa-ajantoimiin liittyneiss\u00e4 mielikuvissaan. Kuitenkin v\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kaikki edell\u00e4 mainitut panostukset ovat vain tukitoimia sille yhteisty\u00f6n hengelle, jonka on mahdollista rakentua vain siin\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4, jota varten ty\u00f6ntekij\u00e4t on ker\u00e4tty kasaan. Jos ty\u00f6ntekij\u00e4t ty\u00f6paikan tapahtumien perusteella oppivat arvostamaan toisiaan ja sen seurauksena luottamaan toisiinsa ja v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n toisistaan, yhteis\u00f6llisyyden on mahdollista rakentua koviakin koettelemuksia kest\u00e4v\u00e4ksi. Ilman ett\u00e4 organisaation ydinty\u00f6 sujuu yhdess\u00e4 hyvin, pikkujoulut ja yhteiset hiihtoreissut ovat vain kaivoon kannettua vett\u00e4.<\/p>\n

Keskeist\u00e4 on tunnistaa ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4 yhteiseksi, sellaiseksi, jossa kaikkien panos on merkityksellinen. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 jokaisen on my\u00f6s otettava vastuuta omalta osaltaan yhteisen ty\u00f6n sujumisesta. Yhteiseen ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4\u00e4n kohdistettu riitt\u00e4v\u00e4 paneutuminen ja kollegoihin hyv\u00e4ntahtoisesti mutta vakavissaan suunnattu vaatimustaso ovat niit\u00e4 olennaisia tekij\u00f6it\u00e4, joiden varassa yhteis\u00f6llisyyden kokemuksen on ty\u00f6paikoilla mahdollista rakentua.<\/p>\n

Miksi vaatimustason ilmeneminen on niin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6llisyyden kokemuksen muodostumisessa? Koska vaatiminen on osoitus v\u00e4litt\u00e4misest\u00e4. Jos vaatimustasoa pidet\u00e4\u00e4n yll\u00e4, vaatijat osoittavat v\u00e4litt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 meille yhteis\u00f6n\u00e4 tapahtuu, miten me suoriudumme ty\u00f6st\u00e4mme ja milt\u00e4 meid\u00e4n yhteinen tulevaisuutemme n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Oikein viestityn vaatimustason ei ole tarkoitus pelotella, vaan p\u00e4invastoin luoda turvaa. Vaatiminen muistuttaa ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 ja roolista sen parissa. Ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4 antaa ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ymiselle yhteisen, ainakin osin jaetun merkityksen ja ty\u00f6n merkityksellisyys pit\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n mielen virke\u00e4n\u00e4 ja kiinnitt\u00e4\u00e4 h\u00e4net osaksi laajempaa yhteis\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Neliosaisen sarjan kolmannessa tekstiss\u00e4, ty\u00f6yhteis\u00f6viisaus #3, pohditaan sit\u00e4, mik\u00e4 on organisaation johdon rooli yhteis\u00f6llisyyden kokemuksen rakentamisessa.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

 <\/p>\n

Arto Ry\u00f6m\u00e4
\nTutkijatohtori
\nJohtaminen ja organisointi
\nTurun kauppakorkeakoulu
\nTurun yliopisto<\/p>\n

Twitter: @ArtoRyoma<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun tulee puheeksi ty\u00f6yhteis\u00f6n tiimihengen kohottaminen, yhteis\u00f6llisyyden kokemuksen vankistaminen tai ty\u00f6ntekij\u00f6iden viihtyvyyden lis\u00e4\u00e4minen, kuulijat tuntuvat yh\u00e4 edelleen kokevan liiaksi, ett\u00e4 nyt heid\u00e4n ty\u00f6paikastaan yritet\u00e4\u00e4n tehd\u00e4 hali-hali-pusi-pusi-organisaatio. Vaikka itse uskonkin inhimillisen l\u00e4mm\u00f6n lis\u00e4\u00e4misest\u00e4 olevan hy\u00f6ty\u00e4 kaikille organisaatiolle (ja erityisesti juuri viivan alle j\u00e4\u00e4v\u00e4n tuloksen kannalta), t\u00e4st\u00e4 ei kuitenkaan ole ensisijaisesti edes kyse, kun kehitet\u00e4\u00e4n ty\u00f6yhteis\u00f6n yhteis\u00f6llisyytt\u00e4. Ei l\u00e4ht\u00f6kohtana ole se, ett\u00e4 t\u00f6iss\u00e4 pit\u00e4isi kaiken aikaa olla erityisen sopuisaa ja seesteist\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":3294,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9,3],"tags":[35,41,38,29,44,32,26],"class_list":["post-182","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-hankkeet","category-tutkimus","tag-kollega","tag-tyoilmapiiri","tag-tyokaveri","tag-tyoyhteiso","tag-ydintyo","tag-yhteisollisyys","tag-yhteistyo","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/182","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3294"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=182"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/182\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":206,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/182\/revisions\/206"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=182"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=182"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=182"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}