{"id":332,"date":"2019-03-22T10:05:02","date_gmt":"2019-03-22T10:05:02","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/?p=332"},"modified":"2019-03-22T10:07:48","modified_gmt":"2019-03-22T10:07:48","slug":"psykologinen-joustavuus-mita-se-on-ja-mita-hyotya-siita-voi-olla-stressinhallinnalle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/psykologinen-joustavuus-mita-se-on-ja-mita-hyotya-siita-voi-olla-stressinhallinnalle\/","title":{"rendered":"Psykologinen joustavuus \u2013 mit\u00e4 se on ja mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 siit\u00e4 voi olla stressinhallinnalle?"},"content":{"rendered":"

Ihmismielen suurenmoisuus on jotain aivan uskomatonta: Mielemme on auttanut meit\u00e4 parantamaan lukemattomia sairauksia, kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n mit\u00e4 ihmeellisimpi\u00e4 \u00e4lylaitteita ja tietoliikenneverkkoja, ratkaisemaan lukemattomia mysteerej\u00e4, rakentamaan vuosisata vuosisadalta parempaa ja hyvinvoivempaa yhteiskuntaa \u2013 nousemaan luomakunnan huipulle. Kolikolla on kuitenkin my\u00f6s aina k\u00e4\u00e4nt\u00f6puoli. T\u00e4m\u00e4 samainen ongelmanratkaisukyky, josta on kiitt\u00e4minen monia ihmiskunnan ihmeellisi\u00e4 edistysaskeleita, aiheuttaa sen, ett\u00e4 mielemme tuottaa usein meille lis\u00e4\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 stressi\u00e4, huolta, murhetta, kuormitusta ja k\u00e4rsimyst\u00e4. Ulkomaailman ongelmissa ongelmanratkaisu toimii usein hienosti: jos joku ei ole mieleist\u00e4mme tai toimi haluamallamme tavalla, voimme yleens\u00e4 muuttaa tai korjata sen tai viime k\u00e4dess\u00e4 jopa v\u00e4ltell\u00e4 ongelmaa. N\u00e4m\u00e4 ongelmanratkaisukeinot harvemmin kuitenkaan sellaisenaan sopivat ihmismielen sis\u00e4isten kiemuroiden ratkaisemiseen, koska mielen sis\u00e4isiin stressitekij\u00f6ihin t\u00e4m\u00e4 sama logiikka ei useinkaan p\u00e4de. Emme voi (ainakaan pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4) poistaa, \u201dkorjata\u201d tai v\u00e4ltell\u00e4 ik\u00e4vi\u00e4 ja negatiivisia ajatuksia, tunteita tai kehollisia tuntemuksia mieless\u00e4mme tai el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme. Stressi, haasteet ja muut kipukohdat ovat luontainen osa el\u00e4m\u00e4\u00e4, mutta jos mielemme l\u00e4htee ratkomaan stressaaviksi ja negatiivisiksi koettuja tunteita, ajatuksia ja tuntemuksia kielellisen ongelmanratkaisun keinoin, saavat ne meist\u00e4 usein yliotteen.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tarkoita, ettemmek\u00f6 voisi tehd\u00e4 sis\u00e4isille kokemuksillemme mit\u00e4\u00e4n; voimme opetella uusia tapoja kohdata n\u00e4it\u00e4 mielen sis\u00e4isi\u00e4 stressitekij\u00f6it\u00e4 ja opetella suhtautumaan niihin niin, etteiv\u00e4t ne en\u00e4\u00e4 saakaan meist\u00e4 niin suurta ylivaltaa. Juuri t\u00e4st\u00e4 on kyse psykologisessa joustavuudessa. Psykologisen joustavuuden kehitt\u00e4j\u00e4, psykologi ja Nevadan Yliopiston professori Steven C. Hayes<\/a> m\u00e4\u00e4rittelee psykologisen joustavuuden kyvyksi olla tietoisesti l\u00e4sn\u00e4 ja toimia joustavasti tilanteen vaatimalla tavalla kuitenkin niin, ett\u00e4 toiminta palvelee yksil\u00f6n arvoja. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 psykologinen joustavuus tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 1) tulemme tietoiseksi kulloinkin mieless\u00e4mme olevista ajatuksista, tunteista ja kehollisista tuntemuksia, 2) otamme et\u00e4isyytt\u00e4 stressaaviksi koettuihin ajatuksiin ja tunteisiin ja annamme niiden tulla ja menn\u00e4, mutta emme anna tuntemuksille ylivaltaa ja 3) toimimme arvojemme mukaisesti, vaikka samanaikaisesti kokisimmekin ik\u00e4vi\u00e4 tuntemuksia. Otetaan esimerkiksi haasteellinen ty\u00f6tilanne tai vaikkapa tenttiin valmistautuminen. On tyypillist\u00e4, ett\u00e4 haastava ja stressaavat tilanteet her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t meiss\u00e4 voimakkaita negatiivisia ajatuksia, tunteita ja kehollisia tuntemuksia; j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4, pelottaa, syd\u00e4n hakkaa tai vatsaa kivist\u00e4\u00e4 ja ajatukset laukkaavat: selvi\u00e4nk\u00f6 tilanteesta, ent\u00e4 jos unohdan olennaisen, ent\u00e4 jos mokaan? Harjoittamalla psykologista joustavuutta voimme opetella tiedostamaan ja hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n n\u00e4m\u00e4 sis\u00e4iset kokemuksemme ja saada keinoja niiden s\u00e4\u00e4telyyn.<\/p>\n

Mielen kyky arvioida, yhdistell\u00e4 ja n\u00e4hd\u00e4 uhkia itsess\u00e4\u00e4n siis harvemmin on ongelma. Kuten sanottu, kyvykkyys arvioida ja n\u00e4hd\u00e4 vaaranpaikkoja on ongelmanratkaisun n\u00e4k\u00f6kulmasta eritt\u00e4in hy\u00f6dyllist\u00e4, mutta stressihallinnan n\u00e4k\u00f6kulmasta vaikutus on helposti p\u00e4invastainen. Jos sulaudumme stressaavan tilanteen her\u00e4tt\u00e4miin ajatuksiin, tunteisiin ja kehollisiin tuntemuksiin, niin on mahdollista, ett\u00e4 stressikuormamme kasvaa ik\u00e4\u00e4n kuin tarpeettomasti ja turhaan. Emme tietenk\u00e4\u00e4n voi (tai haluakaan) vaientaa tai poistaa t\u00e4t\u00e4 varoitusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 tai kyky\u00e4mme ennakoida tulevaa ja oppia menneist\u00e4, mutta voimme oppia el\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n kanssa niin, ettei se tarpeettomasti kuormita meit\u00e4. Psykologista joustavuutta harjoitetaan tekem\u00e4ll\u00e4 erilasia harjoitteita, sill\u00e4 joustavuus on positiivinen psykologinen taito, joka voi kasvaa vaan harjoituksen ja toistojen my\u00f6t\u00e4. Psykologisen joustavuuden harjoitukset koostuvat tietoisuustaito(mindfulness)-harjoitteista sek\u00e4 arvoty\u00f6skentelyst\u00e4. Harjoitteiden avulla opitaan suhtatumaan itseen ja omiin tuntemuksiin tietoisemmin ja hyv\u00e4ksyv\u00e4mmin sek\u00e4 suuntaamaan omaa k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 kohti arvojen mukaista suuntaa. Psykologisen joustavuuden avulla ei voi saavuttaa stressit\u00f6nt\u00e4 tai kivutonta el\u00e4m\u00e4\u00e4, mutta sit\u00e4 harjoittamalla voi oppia el\u00e4m\u00e4\u00e4n mielek\u00e4st\u00e4 ja itselle merkityksellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. Ihmismieli ei ole joko\u2013tai vaan sek\u00e4\u2013ett\u00e4 ja siihen kuuluu sek\u00e4 positiiviset ett\u00e4 negatiiviset kokemukset. Emme useinkaan voi valita, mit\u00e4 tunnemme ja ajatuksetkin tuppaavat kulkemaan omia reittej\u00e4\u00e4n, mutta sen sijaan meill\u00e4 on vaikutusvaltaa ohjata suhtautumistamme ja k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4mme. Psykologisen joustavuuden harjoittamisella opetellaan uusia, joustavampia ja hyv\u00e4ksyv\u00e4mpi\u00e4 tapoja suhtautua ja toimia. Negatiiviseksi koetut ajatukset, tunteet tai tuntemukset ovat edelleen (enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n) l\u00e4sn\u00e4, mutta harjoittamalla psykologista joustavuutta ne eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 saakaan meist\u00e4 niin suurta otetta ja voimme suunnata energiamme siihen mik\u00e4 meille oikeasti on merkityksellist\u00e4 ja ohjata el\u00e4m\u00e4\u00e4mme haluamaamme suuntaan.<\/p>\n

Blogitekstin l\u00e4hteen\u00e4 on k\u00e4ytetty erilaisia psykologista joustavuutta k\u00e4sittelevi\u00e4 julkaisuja ja tieteellisi\u00e4 artikkeleita. (esim. Hayes; Bond; Lappalainen; Kangasniemi; Pietik\u00e4inen)<\/p>\n

Kirjoittaja tekee v\u00e4it\u00f6skirjatutkimusta psykologisen joustavuuden hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 ty\u00f6kuormituksesta palautumisessa.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Elina Honkasalo
\nTohtorikoulutettava
\nJohtaminen ja organisointi
\nTurun kauppakorkeakoulu<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ihmismielen suurenmoisuus on jotain aivan uskomatonta: Mielemme on auttanut meit\u00e4 parantamaan lukemattomia sairauksia, kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n mit\u00e4 ihmeellisimpi\u00e4 \u00e4lylaitteita ja tietoliikenneverkkoja, ratkaisemaan lukemattomia mysteerej\u00e4, rakentamaan vuosisata vuosisadalta parempaa ja hyvinvoivempaa yhteiskuntaa \u2013 nousemaan luomakunnan huipulle. Kolikolla on kuitenkin my\u00f6s aina k\u00e4\u00e4nt\u00f6puoli. T\u00e4m\u00e4 samainen ongelmanratkaisukyky, josta on kiitt\u00e4minen monia ihmiskunnan ihmeellisi\u00e4 edistysaskeleita, aiheuttaa sen, ett\u00e4 mielemme tuottaa usein […]<\/p>\n","protected":false},"author":3294,"featured_media":335,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[74,77],"class_list":["post-332","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus","tag-psykologinen-joustavuus","tag-stressinhallinta","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/332","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3294"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=332"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/332\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":341,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/332\/revisions\/341"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/335"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=332"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=332"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=332"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}