Jatkuvasta muutoksesta puhutaan jatkuvasti, mutta mit\u00e4 se on? Ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseen jatkuvaa muutosta ja jatkuvaa kehityksen tarvetta, on ensin eroteltava jatkuvan muutoksen ja episodisen muutoksen k\u00e4sitteet toisistaan. Episodinen muutos tarkoittaa tarkoin suunniteltua, toimintaa merkitt\u00e4v\u00e4sti muokkaavaa ja sit\u00e4 h\u00e4iritsev\u00e4\u00e4 muutosta. Episodista muutosta voidaan kuvata sanoin radikaalinen ja koko organisaation laajuinen. Jatkuva muutos voidaan hyvin pitk\u00e4lle m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 episodisen muutoksen vastakohtana: muutos on jatkuvaa kehittymist\u00e4, ei yht\u00e4kkinen raju muutos. Jatkuva muutos ei nimens\u00e4 mukaisesti ala eik\u00e4 p\u00e4\u00e4ty tiettyyn pisteeseen, vaan on alati k\u00e4ynniss\u00e4 oleva innovaatioprosessi.<\/p>\n
Jatkuvaan muutokseen voidaan liitt\u00e4\u00e4 kompleksisuusteoria, toiselta nimelt\u00e4\u00e4n kaaosteoria. Kompleksisuusteorialla selitet\u00e4\u00e4n organisaation tilaa jatkuvassa muutoksessa. Kun jatkuva muutos on uusi tasapainotila, vaatii se niin ty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4 kuin esimiehilt\u00e4kin uudenlaista l\u00e4hestymistapaa. Organisaatiossa on k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 jatkuvaa dialogia ja selitett\u00e4v\u00e4 toimintaa sen muuttuessa. Esimiehen roolina jatkuvassa muutoksessa voidaankin n\u00e4hd\u00e4 muutosagenttina toimiminen. Esimiehen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on muutosagentti-teoriassa selitt\u00e4\u00e4 muutosta: miksi muutosta tehd\u00e4\u00e4n, miten se tehd\u00e4\u00e4n ja milloin.<\/p>\n
Liminaalitilalla tarkoitetaan v\u00e4litilaa, kynnyksell\u00e4 olemista. K\u00e4sitteen juuret ovat 1960-luvun antropologiassa, mutta jo 1990-luvulta l\u00e4htien sit\u00e4 on hy\u00f6dynnetty ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden ja esimiesten identiteetin muuttumisen selitt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Liminaalitilan alkuper\u00e4inen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 on siirtyminen alkupisteest\u00e4 loppupisteeseen v\u00e4litilan kautta. V\u00e4litilassa vallitsee kaaos ja tarve tasapainoittaa toiminta uudelleen. Jatkuvan muutoksen ja liminaalitilan v\u00e4lill\u00e4 vallitsee selke\u00e4 paradoksi jatkuvan muutoksen tavoitellessa tasapainotilasta eroon, samalla kun liminaalisuus tavoittelee tasapainoa. K\u00e4sitett\u00e4 on kuitenkin uudistettu, viimeisimp\u00e4n\u00e4 2010-luvulla sopimaan paremmin nykyisen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n haasteisiin. Uudistetussa versiossa tasapainotila n\u00e4hd\u00e4\u00e4n v\u00e4litilana, josta pyrit\u00e4\u00e4n eroon. Tavoiteltavana tilana on n\u00e4in ollen jatkuva kehitys \u2013 pys\u00e4htyminen paikoilleen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n v\u00e4liaikaisena.<\/p>\n
Liminaalitila toimiikin kuin metaforana ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutokselle. Samalla kun ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on siirrytty el\u00e4keviroista, vertikaalisesti etenev\u00e4st\u00e4 urasta ja episodisista muutoksista jatkuvaan kehitykseen ja portfoliosukupolven saapumiseen ty\u00f6markkinoille on liminaalisuuden k\u00e4sitett\u00e4 muokattu my\u00f6s. Tavoitteellisena ei n\u00e4hd\u00e4 en\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 organisaatiossa luotua uraa, vaan erilaisista organisaatioista ja ty\u00f6teht\u00e4vist\u00e4 ker\u00e4tty\u00e4 kokemusta ja uniikkia tietotaidon yhdistelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Kirjallisuudessa on jatkuvan muutoksen, kompleksisuuden ja liminaalisuuden k\u00e4sitteet m\u00e4\u00e4ritelty varsin kattavasti. Sen sijaan esimiehen roolia jatkuvan muutoksen keskell\u00e4 on tutkittu toistaiseksi v\u00e4hemm\u00e4n. Management-oppaita l\u00f6ytyy esimiesty\u00f6skentelyst\u00e4. Tieteellinen tieto esimiesroolista jatkuvan muutoksen ja kehityksen edist\u00e4j\u00e4n\u00e4 puuttuu. Tulevaisuudessa tutkimuksia julkaistaneen enemm\u00e4n, sill\u00e4 muutos ja sen ymm\u00e4rt\u00e4minen sek\u00e4 johtaminen ovat taitoja, joita jokaisella ty\u00f6paikalla tarvitaan \u2013 p\u00e4ivitt\u00e4in.<\/p>\n
Kirjoitus pohjautuu kandidaatintutkielmaani, jonka toteutin syksyll\u00e4 2018 toimeksiantona Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriss\u00e4 (VSSHP) toteutettavaan kehityshankkeeseen. Hankkeen teemana on muutoskyvykkyys, etenkin esimiesty\u00f6 jatkuvan muutoksen keskell\u00e4. Kandidaatintutkielmassani tein kirjallisuuskatsauksen aiheesta. Hankkeessa ovat mukana Turun kauppakorkeakoulun johtamisen oppiaine, VSSHP sek\u00e4 Personnel.<\/p>\n
Linda Lehto
\nJohtamisen ja organisoinnin p\u00e4\u00e4aineopiskelija<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Jatkuvasta muutoksesta puhutaan jatkuvasti, mutta mit\u00e4 se on? Ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseen jatkuvaa muutosta ja jatkuvaa kehityksen tarvetta, on ensin eroteltava jatkuvan muutoksen ja episodisen muutoksen k\u00e4sitteet toisistaan. Episodinen muutos tarkoittaa tarkoin suunniteltua, toimintaa merkitt\u00e4v\u00e4sti muokkaavaa ja sit\u00e4 h\u00e4iritsev\u00e4\u00e4 muutosta. Episodista muutosta voidaan kuvata sanoin radikaalinen ja koko organisaation laajuinen. Jatkuva muutos voidaan hyvin pitk\u00e4lle m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 episodisen muutoksen […]<\/p>\n","protected":false},"author":3294,"featured_media":353,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7,3],"tags":[80,68,83],"class_list":["post-347","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opiskelu","category-tutkimus","tag-jatkuva-muutos","tag-johtaminen","tag-liminaalisuus","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/347","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3294"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=347"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/347\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":365,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/347\/revisions\/365"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/353"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=347"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=347"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=347"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}