{"id":374,"date":"2019-08-21T12:28:26","date_gmt":"2019-08-21T12:28:26","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/?p=374"},"modified":"2019-08-21T12:28:26","modified_gmt":"2019-08-21T12:28:26","slug":"kognitiiviset-harhat-organisoitumisessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/kognitiiviset-harhat-organisoitumisessa\/","title":{"rendered":"Kognitiiviset harhat organisoitumisessa"},"content":{"rendered":"<h3>Mit\u00e4 kognitiiviset harhat ovat?<\/h3>\n<p>Kognitiiviset harhat ovat niit\u00e4 tilanteita, joissa intuitiomme tekee systemaattisia virheit\u00e4 ja saa meid\u00e4t toimimaan omien tavoitteidemme vastaisesti. Ajatteluun liittyv\u00e4t kognitiiviset prosessit voi jaotella karkeasti kahtia. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 on olemassa prosesseja, jotka ovat nopeita, automaattisia ja tiedostamattomia sek\u00e4 toisaalta on olemassa prosesseja, jotka ovat hitaita, harkinnanvaraisia ja tiedostettuja. Termit Systeemi 1 ja Systeemi 2 ovat vakiintumassa n\u00e4iden prosessien nimiksi. Jotkin Systeemin 1 kyvyist\u00e4 ovat synnynn\u00e4isi\u00e4, esimerkiksi hahmontunnistus ja huomion suuntaaminen. Toiset taidot ovat tulleet automaattisiksi harjoittelun kautta. Olet oppinut lukemaan, mink\u00e4 vuoksi et voi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n katsoa suomenkielist\u00e4 teksti\u00e4. Luet sen automaattisesti. Et voi katsoa laskutoimitusta 1+1= ja olla ratkaisematta sit\u00e4. Joitain Systeemin 1 taitoja kehittyy ainoastaan alojen eksperteille pitk\u00e4aikaisen harjoittelun my\u00f6t\u00e4, esimerkiksi hyvien siirtojen huomaaminen shakissa.<\/p>\n<p>Systeemi 2 on se mit\u00e4 pid\u00e4mme omana itsen\u00e4mme. Sill\u00e4 on uskomuksia ja tavoitteita, ja sen avulla teemme tiedostettuja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Kun katsot laskutoimitusta 17&#215;24= Systeemi 1 havaitsee, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on kertolasku, jota se ei osaa automaattisesti ratkaista ja viestitt\u00e4\u00e4 tilanteesta Systeemille 2. Systeemin 2 avulla voit tehd\u00e4 tietoisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen haluatko ratkaista ongelman vai et. Mik\u00e4li alat ratkaista ongelmaa Systeemin 2 avulla, kehossasi tapahtuu pieni\u00e4 muutoksia: lihakset kiristyv\u00e4t, verenpaine ja syd\u00e4men ly\u00f6ntitiheys nousevat ja pupillit laajenevat. N\u00e4in k\u00e4y aina Systeemin 2 toimiessa, joten yleens\u00e4 Systeemi 2 pysyttelee virrans\u00e4\u00e4st\u00f6moodissa ja hyv\u00e4ksyy Systeemin 1 ehdotukset sellaisinaan. Valtaosan kerroista t\u00e4m\u00e4 ty\u00f6njako sujuu loistavasti, sill\u00e4 Systeemi 1 on hyv\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n: sen mallit tutuista tilanteista ja lyhyen t\u00e4ht\u00e4imen arviot ovat tarkkoja, ja niiden pohjalta pystymme reagoimaan tilanteisiin asianmukaisesti.<\/p>\n<p>Kognitiiviset harhat ovat niit\u00e4 tilanteita, joissa Systeemi 1 ei havaitse virhett\u00e4 eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vuoksi osaa varoittaa Systeemi\u00e4 2. Jos yrit\u00e4t vastata kysymykseen \u201dkuinka monta eri el\u00e4inlajia Mooses otti mukaan arkkiin? sinun on vaikea huomata mit\u00e4 vikaa kysymyksess\u00e4 on, koska mielikuva arkkiin menevist\u00e4 el\u00e4imist\u00e4 ohjaa ajatukset raamatulliseen kontekstiin. T\u00e4h\u00e4n kontekstiin kuuluu my\u00f6s Mooses, mutta kaikille tutun tarinan mukaan Nooa lastasi el\u00e4imi\u00e4 arkkiin, eik\u00e4 Mooses. Kun yrit\u00e4t ratkaista ongelmaa \u201dKirjekuori ja postimerkki maksavat 1.10\u20ac. Postimerkki maksaa euron enemm\u00e4n kuin kirjekuori. Kuinka paljon kirjekuori maksaa?\u201d, antaa Systeemi 1 vastaukseksi 10 sentti\u00e4. Mik\u00e4li et tyydy t\u00e4h\u00e4n vastaukseen ja tarkistat sen Systeemin 2 avulla, saat oikean vastauksen, joka on 5 sentti\u00e4. Edell\u00e4 olevat esimerkit ovat suunniteltu havainnollistamaan paria kognitiivista harhaa, mutta n\u00e4iden lis\u00e4ksi erilaisia kognitiivisia harhoja on olemassa pitk\u00e4 <a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/List_of_cognitive_biases\">lista<\/a>.<\/p>\n<h3>Kognitiiviset harhat ja organisoituminen<\/h3>\n<p>Kognitiivisia harhoja havainnollistavat esimerkit asettavat meille ansan, joka saattaa tuntua ep\u00e4reilulta. Joku on k\u00e4ytt\u00e4nyt paljon aikaa ja oman Systeemins\u00e4 2 vaatimaa energiaa suunnitellakseen asetelman, jossa suunnittelija tiet\u00e4\u00e4 vastaajan Systeemin 1 johtavan h\u00e4nt\u00e4 harhaan. T\u00e4llainen suhde ymp\u00e4rist\u00f6n suunnittelun ja yksil\u00f6iden psykologisten ominaisuuksien v\u00e4lill\u00e4 on yksi organisaatiotutkimuksen keskeisimpi\u00e4 ajatuksia. Tarkastelen t\u00e4t\u00e4 ajatusta kahdesta n\u00e4k\u00f6kulmasta: 1) Organisoituminen on ty\u00f6njakoa Systeemin 1 ja 2 v\u00e4lill\u00e4. 2) Yksil\u00f6iden psykologiset ominaisuudet ovat n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 my\u00f6s p\u00e4\u00e4n ulkopuolella fyysisiss\u00e4 ja sosiaalisissa rakenteissa.<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4isen n\u00e4k\u00f6kulman mukaisesti organisoituminen on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 ty\u00f6njakona Systeemien 1 ja 2 v\u00e4lill\u00e4. Tarkoitan t\u00e4ll\u00e4 sit\u00e4, miten Systeemi 2 tietoisesti suunnittelee rutiinin, jota Systeemi 1 automaattisesti noudattaa. N\u00e4hd\u00e4kseni hyv\u00e4ss\u00e4 organisoitumisessa on kyse juuri t\u00e4st\u00e4. T\u00e4m\u00e4n voi tehd\u00e4 itse, tai sen voi tehd\u00e4 joku toinen. Esimerkiksi laadit itsellesi kuntoilusuunnitelman, jota noudatat, tai valmentaja suunnittelee pelitavan, jota pelaajat mahdollisimman automaattisesti toteuttavat. Organisaatiossa t\u00e4m\u00e4 ty\u00f6njako pyrit\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n mahdollisimman hyvin organisaation tavoitteita silm\u00e4ll\u00e4pit\u00e4en. Myynti ja markkinointi ovat perinteisesti olleet \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kiinnostuneita tutkimaan kuluttajien Systeemiin 1 liittyv\u00e4\u00e4 automaattista tiedonk\u00e4sittely\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4: Miten hinnan saa n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n alhaisemmalta? Kuinka auton ostajalle saa myyty\u00e4 lis\u00e4varusteita? Monissa tapauksissa myynti ja markkinointi tuntevat yksil\u00f6n kognitiiviset harhat eli ne tilanteet, joissa Systeemi 1 ohjaa toimimaan omien tavoitteiden vastaisesti. \u00c4\u00e4rimm\u00e4isiss\u00e4 esimerkeiss\u00e4 yritysten ansaintalogiikka perustuu osittain kuluttajien kognitiivisten harhojen hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. T\u00e4t\u00e4 kirjoittaessa kes\u00e4ll\u00e4 2019 Veikkaus on kohdannut laajaa kritiikki\u00e4 mainonnastaan ja enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4riin my\u00f6s koko nykymuotoisen olemassaolonsa perusteista. Veikkaus, kuten muutkin rahapeliteollisuuden yritykset, on esimerkki organisaatiosta, joka on valjastettu tutkimaan ja hy\u00f6tym\u00e4\u00e4n tavallisten kuluttajien kognitiivisista harhoista.<\/p>\n<p>Toisella n\u00e4k\u00f6kulmalla \u2013 yksil\u00f6iden psykologisten ominaisuuksien n\u00e4kymisest\u00e4 fyysisiss\u00e4 ja sosiaalisissa rakenteissa \u2013 on pitk\u00e4 ja vaikuttava historia organisaatiotutkimuksen alalla, sill\u00e4 se on niin kutsutun Carnegie-koulukunnan keskeisimpi\u00e4 opinkappaleita. Koulukunnan tunnetuimmat tutkijat Cyert, March ja Simon julkaisivat 1940 -50 ja -60 luvuilla tutkimuksia, jotka esitt\u00e4v\u00e4t yksil\u00f6n tiedonk\u00e4sittelykyvyn rajoittuneesti rationaalisena ja kytkiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n organisaation hierarkkiseen rakenteeseen: j\u00e4rjest\u00e4ytym\u00e4ll\u00e4 yksil\u00f6t pystyv\u00e4t v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n rationaalisuutensa rajoittuneisuutta. Ajatus on voimakkaasti arkij\u00e4rjen mukainen, sill\u00e4 kaikki me tiedostamme rajamme p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon liittyviss\u00e4 asioissa: huomiokykymme, muistimme ja tietomme ovat rajalliset, emmek\u00e4 aina tied\u00e4 mit\u00e4 haluamme tai mik\u00e4 olisi todella tavoittelemisen arvoista. Perinteisesti on ajateltu, ett\u00e4 organisaatiot muotoutuvat tukemaan niiss\u00e4 ty\u00f6skentelevi\u00e4 rajoittuneesti rationaalisia yksil\u00f6it\u00e4 tarjoamalla esimerkiksi k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4, resursseja, rooleja ja rutiineja, jotka pienent\u00e4v\u00e4t yksil\u00f6iden informaatiotulvaa ja n\u00e4in ollen helpottavat heid\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoaan. \u00c4\u00e4rimm\u00e4isess\u00e4 tapauksessa n\u00e4m\u00e4 organisoitumisen ty\u00f6kalut poistavat kokonaan yksil\u00f6iden tarpeen tehd\u00e4 tietoisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. T\u00e4llaisissa tapauksissa organisaation suunnittelema \u00e4rsyke, kuten sireeni palokunnassa, saa automaattisesti aikaan k\u00e4ytt\u00e4ytymismallin, jonka mukaisesti yksil\u00f6 tai ryhm\u00e4t toimivat. T\u00e4m\u00e4n perinteisen tutkimussuunnan mukaan organisoituminen on mekanismi, joka jatkuvasti luo rationaalisempaa yhteiskuntaa.<\/p>\n<p>V\u00e4it\u00f6skirjani keskeisimm\u00e4t tulokset yhdist\u00e4v\u00e4t kaksi edell\u00e4 mainittua n\u00e4k\u00f6kulmaa, mutta haastavat perinteisen n\u00e4kemyksen siit\u00e4, ett\u00e4 organisoituminen olisi mekanismi, joka kykenee aina parantamaan rationaalisuuttamme. Tietyiss\u00e4 tapauksissa on mahdollista, ett\u00e4 kognitiiviset harhat \u2013 p\u00e4\u00e4t\u00f6kset, joissa intuitiomme tekee systemaattisia virheit\u00e4 \u2013 muodostuvat osaksi organisaation k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 ja rutiineja. Ensimm\u00e4inen keskeinen tulos t\u00e4sment\u00e4\u00e4 rajoittuneen rationaalisuuden k\u00e4sitett\u00e4 ja tarjoaa ty\u00f6kaluja, joiden avulla muut tutkijat voivat pohtia ja kartoittaa omia k\u00e4sityksi\u00e4\u00e4n rajoittuneesta rationaalisuudesta. Toinen keskeinen tulos havainnollistaa niit\u00e4 mekanismeja, jotka liitt\u00e4v\u00e4t kognitiiviset harhat organisaatiotason ilmi\u00f6ihin. Kolmas keskeinen tulos tarjoaa yksityiskohtaisen analyysin niist\u00e4 k\u00e4sitteist\u00e4, jotka liittyv\u00e4t organisaatioiden rutiinien tarkasteluun. Lopuksi, yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 edell\u00e4 mainitut tulokset, v\u00e4it\u00f6skirja havainnollistaa kuinka yksil\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6sten suhde organisaation rutiineihin voi joko vahvistaa tai heikent\u00e4\u00e4 kognitiivisten harhojen vaikutuksia.<\/p>\n<p>Mik\u00e4li aihe kiinnostaa enemm\u00e4n, voi v\u00e4it\u00f6skirjaani perehty\u00e4 <a href=\"https:\/\/www.utupub.fi\/handle\/10024\/146810\">t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-389 alignleft\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-content\/uploads\/sites\/160\/2019\/08\/IMG_1738_jpg.jpg\" alt=\"\" width=\"120\" height=\"184\" \/><\/p>\n<p>Lauri-Matti Palmunen<br \/>\nYliopisto-opettaja<br \/>\nJohtaminen ja organisointi<br \/>\nTurun kauppakorkeakoulu<br \/>\nTurun yliopisto<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mit\u00e4 kognitiiviset harhat ovat? Kognitiiviset harhat ovat niit\u00e4 tilanteita, joissa intuitiomme tekee systemaattisia virheit\u00e4 ja saa meid\u00e4t toimimaan omien tavoitteidemme vastaisesti. Ajatteluun liittyv\u00e4t kognitiiviset prosessit voi jaotella karkeasti kahtia. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 on olemassa prosesseja, jotka ovat nopeita, automaattisia ja tiedostamattomia sek\u00e4 toisaalta on olemassa prosesseja, jotka ovat hitaita, harkinnanvaraisia ja tiedostettuja. Termit Systeemi 1 ja Systeemi [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3294,"featured_media":404,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3,12],"tags":[92,95,98,101],"class_list":["post-374","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus","category-vaitokset","tag-kognitiivinen-harha","tag-kognitiivinen-vinouma","tag-organisoituminen","tag-rajoittunut-rationaalisuus","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/374","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3294"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=374"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/374\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":401,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/374\/revisions\/401"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/404"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=374"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=374"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=374"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}