{"id":564,"date":"2019-12-11T13:43:57","date_gmt":"2019-12-11T13:43:57","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/?p=564"},"modified":"2019-12-11T13:45:08","modified_gmt":"2019-12-11T13:45:08","slug":"pidatko-riittavasti-huolta-tyostressista-ja-kuormituksesta-palautumisestasi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/pidatko-riittavasti-huolta-tyostressista-ja-kuormituksesta-palautumisestasi\/","title":{"rendered":"PID\u00c4TK\u00d6 RIITT\u00c4V\u00c4STI HUOLTA TY\u00d6STRESSIST\u00c4 JA -KUORMITUKSESTA PALAUTUMISESTASI?"},"content":{"rendered":"\n<p>Kuvitellaan (ehk\u00e4 joku jopa n\u00e4in joulun alla pystyy samaistumaan?) tilanne, jossa ty\u00f6kiireet painavat p\u00e4\u00e4lle. Puhelin soi, s\u00e4hk\u00f6posti laulaa, tapaamiset ja palaverit kasaantuvat, deadlinet uhkaavat ja normity\u00f6aika ei riit\u00e4 kaikkien t\u00f6iden tekemiseen. Mit\u00e4 valtaosa meist\u00e4 tekee t\u00e4llaisessa tilanteessa? Otammeko aikaa hyvinvoinnillemme ja oman jaksamisemme vaalimiselle? Turvaammeko palautumisemme erityisesti kiireen ja kuormituksen keskell\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>Paradoksaalisesti teemme usein juuri p\u00e4invastoin: nipist\u00e4mme y\u00f6unista (\u201djotta saamme t\u00e4m\u00e4n yhden jutun viel\u00e4 tehty\u00e4\u2026\u201d), skippaamme urheilusuoritteen tai muun itselle t\u00e4rke\u00e4n harrastuksen (\u201dkoska nyt ei vaan yksinkertaisesti ehdi\u2026\u201d) ja j\u00e4t\u00e4mme mielekk\u00e4\u00e4nkin sosiaalisen kanssak\u00e4ymisen v\u00e4hemm\u00e4lle (\u201dsitten kun\u2026kiire helpottaa\/\u2026t\u00e4m\u00e4 on ohi\u2026\/\u2026saan t\u00e4m\u00e4n proggiksen p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen\u2026\u201d). Palautumisen n\u00e4k\u00f6kulmasta n\u00e4m\u00e4 edell\u00e4 mainitut eiv\u00e4t ole valintoja sielt\u00e4 viisaimmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4. Mit\u00e4 meid\u00e4n sitten tulisi tehd\u00e4 ja miksi omasta palautumisestaan kannattaa pit\u00e4\u00e4 huolta?<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Mit\u00e4 palautumisella tarkoitetaan ja miksi se on\nniin t\u00e4rke\u00e4\u00e4?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Ty\u00f6kuormituksesta palautumisella tarkoitetaan stressille ja kuormitukselle vastakkaista prosessia, jonka aikana yksil\u00f6n psyykkiset ja fyysiset voimavarat elpyv\u00e4t ja palautuvat stressi\u00e4 edelt\u00e4neelle tasolle. Palautumisen perimm\u00e4isen\u00e4 tarkoituksena on valmistella kehoa ja mielt\u00e4 vastaanottamaan uusia stressi\u00e4rsykkeit\u00e4. Kohtaamme v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 <strong>\u2013 <\/strong>&nbsp;niin kuin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 yleens\u00e4kin <strong>\u2013 <\/strong>erilaisia stressaavia tilanteita, jotka tavalla tai toisella kuormittavat meit\u00e4, ja palautumisprosessien tarkoituksena on purkaa t\u00e4m\u00e4 kertynyt rasitekuorma, jotta voisimme taas olla valmiita palaamaan teht\u00e4viemme pariin tai valmiita vastaan ottamaan uusia teht\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Palautumiskirjallisuudessa\npalautuminen rinnastetaan usein s\u00e4hk\u00f6laitteiden akkujen lataamiseen; niin\ns\u00e4hk\u00f6laitteet kuin me ihmisetkin tarvitsemme s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 \u201dlataamista\u201d pysy\u00e4ksemme\ntoimintakykyisin\u00e4. Voidaksemme toimia tehokkaasti, me ihmiset tarvitsemme\ns\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti: 1) palauttavia hetki\u00e4 (ty\u00f6)p\u00e4iviimme ja iltoihimme, 2) riitt\u00e4v\u00e4n\npitk\u00e4t ja laadukkaat y\u00f6unet sek\u00e4 3) vapaahetki\u00e4 viikonloppujen ja vuosilomien\nmuodossa.<\/p>\n\n\n\n<p>Palautuminen on merkityksellist\u00e4, sill\u00e4 onnistuneen palautumisen avulla voimme neutralisoida stressin negatiiviset vaikutukset. Jos taas kuormituksesta palautuminen ei p\u00e4\u00e4se tapahtumaan optimaalisesti, p\u00e4\u00e4sev\u00e4t stressin haitalliset vaikutukset kumuloitumaan. <\/p>\n\n\n\n<p><strong>Miten omaa palautumistaan voi edist\u00e4\u00e4?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Palataanpa takaisin alussa kuvailtuun tilanteeseen. Miten voisimme toimia viisaammin? T\u00e4m\u00e4n hetkisen tutkimustiedon valossa n\u00e4ytt\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 jopa merkityksellisemp\u00e4\u00e4 kuin stressin m\u00e4\u00e4r\u00e4 itsell\u00e4\u00e4n, on se, kuinka hyvin palaudumme; jos palaudumme riitt\u00e4v\u00e4sti, kest\u00e4mme stressi\u00e4 suhteellisen hyvinkin. Avainasemassa on siis stressin ja palautumisen suhde.<\/p>\n\n\n\n<p>Ongelma vaan on usein se, ett\u00e4 todellisuudessa palautumisemme n\u00e4ytt\u00e4isi usein h\u00e4iriintyv\u00e4n, kun kohtaamme kiirett\u00e4, stressi\u00e4 ja kuormitusta. Teemme usein my\u00f6s, joko tietoisesti tai tiedostamatta, valintoja, jotka eiv\u00e4t ainakaan edesauta palautumistamme. Koska emme oikein voi palautua etuk\u00e4teen \u201dvarastoon\u201d, omasta palautumisestaan olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huolehtia niin arkena kuin vapaalla. Erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 palautumisen turvaaminen on kuitenkin silloin, kun kohtaamme stressaavia ajanjaksoja. Jos pystymme stressaavissakin olosuhteissa varmistamaan palautumisemme, jaksamme ja voimme todenn\u00e4k\u00f6isesti paremmin.<\/p>\n\n\n\n<p>Palautumisen edist\u00e4miseen\nei valitettavasti ole olemassa kaikille sopivaa resepti\u00e4, ja n\u00e4ytt\u00e4isi silt\u00e4,\nett\u00e4 ty\u00f6kuormituksesta palautumisen keinot ovat pitk\u00e4lti yksil\u00f6llisi\u00e4. Tied\u00e4mme\nkuitenkin, ett\u00e4 valtaosalle ihmisist\u00e4 seuraavien seikkojen varmistaminen edesauttaa\npalautumista:<\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\"><li>Turvaa hyv\u00e4 y\u00f6uni<\/li><li>Liiku<\/li><li>Viet\u00e4 aikaa itsellesi mielekk\u00e4iss\u00e4 sosiaalisissa suhteissa<\/li><li>Pyri irrottautumaan ty\u00f6asioista vapaalla<\/li><li>Etsi itsellesi sopivat palautumisen keinot &#8211; mik\u00e4 juuri sinua auttaa elvytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ehtyneit\u00e4 voimavaroja?<\/li><\/ol>\n\n\n\n<p>Ja ennen kaikkea palautumiselle pit\u00e4\u00e4 varata aikaa. Siisp\u00e4 vaalitaan ja arvostetaan palauttavia hetki\u00e4 &#8211; my\u00f6s (ja erityisesti!) kiireen keskell\u00e4!<\/p>\n\n\n\n<p>Elina Honkasalo<\/p>\n\n\n\n<p><img decoding=\"async\" class=\"wp-image-579\" style=\"width: 150px\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-content\/uploads\/sites\/160\/2019\/12\/Elina.Honkasalo-939-1.jpg\" alt=\"\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"2633\" height=\"3000\" class=\"wp-image-570\" style=\"width: 150px\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-content\/uploads\/sites\/160\/2019\/12\/Elina.Honkasalo-939.jpg\" alt=\"\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-content\/uploads\/sites\/160\/2019\/12\/Elina.Honkasalo-939.jpg 2633w, https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-content\/uploads\/sites\/160\/2019\/12\/Elina.Honkasalo-939-263x300.jpg 263w, https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-content\/uploads\/sites\/160\/2019\/12\/Elina.Honkasalo-939-768x875.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-content\/uploads\/sites\/160\/2019\/12\/Elina.Honkasalo-939-899x1024.jpg 899w, https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-content\/uploads\/sites\/160\/2019\/12\/Elina.Honkasalo-939-676x770.jpg 676w\" sizes=\"auto, (max-width: 2633px) 100vw, 2633px\" \/><\/p>\n\n\n\n<p>Kirjoittaja on johtamisen ja organisoinnin tohtorikoulutettava ja v\u00e4it\u00f6skirjatutkija, joka tutkii ty\u00f6kuormituksesta palautumisen edist\u00e4mist\u00e4 intervention keinoin. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kuvitellaan (ehk\u00e4 joku jopa n\u00e4in joulun alla pystyy samaistumaan?) tilanne, jossa ty\u00f6kiireet painavat p\u00e4\u00e4lle. Puhelin soi, s\u00e4hk\u00f6posti laulaa, tapaamiset ja palaverit kasaantuvat, deadlinet uhkaavat ja normity\u00f6aika ei riit\u00e4 kaikkien t\u00f6iden tekemiseen. Mit\u00e4 valtaosa meist\u00e4 tekee t\u00e4llaisessa tilanteessa? Otammeko aikaa hyvinvoinnillemme ja oman jaksamisemme vaalimiselle? Turvaammeko palautumisemme erityisesti kiireen ja kuormituksen keskell\u00e4? Paradoksaalisesti teemme usein juuri [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3294,"featured_media":573,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[120,117,114],"class_list":["post-564","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus","tag-palautuminen","tag-tyokuormitus","tag-tyostressi","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/564","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3294"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=564"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/564\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":594,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/564\/revisions\/594"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/573"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=564"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=564"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=564"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}