{"id":840,"date":"2021-02-18T11:41:45","date_gmt":"2021-02-18T11:41:45","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/?p=840"},"modified":"2021-02-18T11:41:48","modified_gmt":"2021-02-18T11:41:48","slug":"verkostot-alustat-ja-ekosysteemit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/verkostot-alustat-ja-ekosysteemit\/","title":{"rendered":"Verkostot, alustat ja ekosysteemit"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-image size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-content\/uploads\/sites\/160\/2021\/02\/bigstock-tree-on-asphalt-road-chalk-con-48262157-edited.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-852\" width=\"594\" height=\"334\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-content\/uploads\/sites\/160\/2021\/02\/bigstock-tree-on-asphalt-road-chalk-con-48262157-edited.jpg 1600w, https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-content\/uploads\/sites\/160\/2021\/02\/bigstock-tree-on-asphalt-road-chalk-con-48262157-edited-300x169.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-content\/uploads\/sites\/160\/2021\/02\/bigstock-tree-on-asphalt-road-chalk-con-48262157-edited-1024x577.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-content\/uploads\/sites\/160\/2021\/02\/bigstock-tree-on-asphalt-road-chalk-con-48262157-edited-768x432.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-content\/uploads\/sites\/160\/2021\/02\/bigstock-tree-on-asphalt-road-chalk-con-48262157-edited-1536x865.jpg 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-content\/uploads\/sites\/160\/2021\/02\/bigstock-tree-on-asphalt-road-chalk-con-48262157-edited-676x381.jpg 676w\" sizes=\"auto, (max-width: 594px) 100vw, 594px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>2020 oli monella tavalla poikkeuksellinen vuosi. Korona vaikutti tekemisiimme niin t\u00f6iss\u00e4 kuin kotonakin. Vaikka fyysinen erist\u00e4ytyminen viel\u00e4 jatkuukin, yhteisty\u00f6 yritysten sis\u00e4ll\u00e4 ja v\u00e4lill\u00e4 on kuitenkin jatkunut kiitos digitaalisten ty\u00f6kalujen.<\/p>\n\n\n\n<p>Olen johtanut liiketoimintoja ja ihmisi\u00e4 nelj\u00e4ll\u00e4 mantereella. Tutkinut strategiaa ja innovaatiota 2000-luvun alusta asti. Ja tehnyt yhteisty\u00f6t\u00e4 erilaisten kumppaneiden kanssa erilaisissa ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Koronan katalysoimana innostuin tutkimaan ekosysteemej\u00e4 ja verkostoja tarkemmin. Ensimm\u00e4inen tuotos, Ecosystem Handbook n\u00e4ki p\u00e4iv\u00e4nvalon lokakuussa. Se johti tutkimussuunnitelman tekemiseen. Joulukuussa sain opinto-oikeuden Turun Kauppakorkeakoulussa aiheenani ekosysteemit ja niiden johtaminen. Ekosysteemimatka siis jatkuu. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa avaan hiukan sit\u00e4 miksi aihe kiinnostaa ja miksi aiheen tutkimus on t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h1 class=\"wp-block-heading\">Rahaa \u201dpirullisten\u201d ongelmien ratkaisuun<\/h1>\n\n\n\n<p>Ekosysteemeist\u00e4 puhutaan paljon, ja niit\u00e4 on viime vuosina synnytetty Suomessa esimerkiksi Business Finlandin toimesta. Erilaisia ekosysteemien rahoitusinstrumentteja l\u00f6ytyy my\u00f6s EU:n ja muiden toimijoiden portfolioista. Kysymys kuuluukin, mit\u00e4 ekosysteemien rahoitukseen suunnatuilla instrumenteilla tavoitellaan?<\/p>\n\n\n\n<p>Rahoitusinstrumenttien valossa ekosysteemien tavoitteissa pit\u00e4isi olla esimerkiksi innovatiivisuuden lis\u00e4\u00e4minen. Suomen n\u00e4k\u00f6kulmasta se tarkoittaa tuotekehitysinvestointien lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja uusia ty\u00f6paikkoja \u2013 tai ainakin entisten pit\u00e4mist\u00e4 Suomessa. Taloudellisten tavoitteiden lis\u00e4ksi ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t tavoitteet ovat agendalla korkealla. Ekosysteemit siis ratkaisevat suurempia ongelmia. Sellaisia asiakkaan ongelmia, joita yksi yritys ei voi yksin ratkaista. Tai viel\u00e4 suurempia yhteiskunnallisia ja ymp\u00e4rist\u00f6ongelmia, joihin tarvitaan monen eri yrityksen ja asiantuntijan osaamista.<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkimuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta rahoitus ei kuitenkaan yksin riit\u00e4 ekosysteemin ev\u00e4\u00e4ksi. Ensin pit\u00e4isi varmaankin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 mik\u00e4 ekosysteemi oikein on ja miten se eroaa verkostoista ja alustoista.<\/p>\n\n\n\n<h1 class=\"wp-block-heading\">Perusasiat haltuun: Verkostot, alustat ja ekosysteemit \u2013 sama vai eri asia?<\/h1>\n\n\n\n<p>Ecosystem Handbook kirjoitusprosessin aikana ja sen j\u00e4lkeen olen lukenut kymmeni\u00e4 erilaisia verkostojen, alustojen ja ekosysteemien m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4. Niiden perusteella olen muodostanut oman yksinkertaistukseni, jossa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4vin\u00e4 tekij\u00f6in\u00e4 ovat yhteisty\u00f6n rakenne (Legal framework) ja aikaj\u00e4nne (Time to Impact), jolla vaikuttavuutta tarkastellaan. T\u00e4ll\u00e4 yksinkertaistuksella verkostot, ekosysteemit ja alustat voidaan piirt\u00e4\u00e4 samaan kuvaan:<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-content\/uploads\/sites\/160\/2021\/02\/ekosysteemit-1.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-846\" width=\"602\" height=\"307\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-content\/uploads\/sites\/160\/2021\/02\/ekosysteemit-1.png 602w, https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-content\/uploads\/sites\/160\/2021\/02\/ekosysteemit-1-300x153.png 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 602px) 100vw, 602px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Verkostot (Networks) muodostuvat tiukahkon sopimusrakenteen ymp\u00e4rille. Jakelu- ja hankintaverkostoissa sovitaan tyypillisesti m\u00e4\u00e4r\u00e4t, laadut ja hinnat \u2013 ja niiden lis\u00e4ksi mahdollisesti sovitaan yhteisty\u00f6n muodoista ja esimerkiksi yhteisist\u00e4 kehitysaktiviteeteista. Verkostot siis ratkaisevat tunnettuja ongelmia ja innovoivat parannuksia olemassa oleviin tuotteisiin, tuotantomenetelmiin jne. Niiden liiketoimintahy\u00f6dyt eri osapuolille ovat selkeit\u00e4 ja mitattavia.<\/p>\n\n\n\n<p>Hankinta-, jakelu ja ulkoistusverkostojen lis\u00e4ksi esimerkiksi toimialan yritykset voivat muodostaa v\u00e4ljempi\u00e4 verkostoja, joiden tavoitteena on esimerkiksi tiedon jako, tutustuminen uusiin yrityksiin ja ihmisiin, tai vaikkapa osaamisen kehitys tai edunvalvonta. T\u00e4llaisia verkostoja on monenlaisia \u2013 esimerkkein\u00e4 vaikkapa Kauppakamari ja erilaiset toimialanj\u00e4rjest\u00f6t.<\/p>\n\n\n\n<p>Alustoista (Platforms) puhutaan paljon, ja alustatalouden aikakaudella tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 jokainen itse\u00e4\u00e4n kunnioittava suurempi yritys haluaa luoda oman alustansa. Alustojen luominen kuitenkin vie aikaa. Sen lis\u00e4ksi kumppaneiden sitouttaminen vaatii selke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 alustan arvolupauksesta kumppaneille ja yksinkertaista sopimusmallia, jolla kumppanit saadaan sitoutettua.<\/p>\n\n\n\n<p>Ent\u00e4p\u00e4 sitten ekosysteemit? Niille yhteist\u00e4 on yhdess\u00e4 kehitt\u00e4minen ilman 100 % ymm\u00e4rryst\u00e4 lopputulemasta. Liiketoimintaekosysteemit, innovaatioekosysteemit ja tutkimusekosysteemit poikkeavat kuitenkin toisistaan ratkaistavan ongelman, tavoitteiden ja aikaj\u00e4nteen osalta.<\/p>\n\n\n\n<h1 class=\"wp-block-heading\">Ekosysteemien arvonluonti ja uuden liiketoiminnan kehitys<\/h1>\n\n\n\n<p>Riippumatta siit\u00e4 puhummeko verkostoista vai ekosysteemeist\u00e4 varmaa on se, ett\u00e4 ekosysteemi kehitt\u00e4\u00e4, se ei varsinaisesti myy mit\u00e4\u00e4n. Ehk\u00e4p\u00e4 siksi aihe on kiinnostava. Ekosysteemihankkeet on rahoitettu olettaen, ett\u00e4 ne tuottavat uutta liiketoimintaa. Mutta. Lienee kuitenkin niin, ett\u00e4 asiakkaan n\u00e4k\u00f6kulmasta vastuiden tulisi olla selkeit\u00e4. Siksi on kiinnostavaa tarkastella arvonluonnin mekanismeja ja sit\u00e4, miten ekosysteemeiss\u00e4 kehitettyj\u00e4 innovaatioita kaupallistetaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Ensimm\u00e4inen arvaukseni olisi se, ett\u00e4 kaupallistaminen tapahtuu kolmella tavalla: Osana ekosysteemiss\u00e4 olevan yrityksen jo olemassa olevaa tarjoamaa, ekosysteemin sis\u00e4lt\u00e4 tulevan integraattorin toimesta tai ehk\u00e4p\u00e4 ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isimmin ekosysteemin ulkopuolisen tai sen kehityksen tuloksena syntyneen uuden yrityksen toimesta.<\/p>\n\n\n\n<h1 class=\"wp-block-heading\">Uuden tiedon j\u00e4ljill\u00e4<\/h1>\n\n\n\n<p>Liiketoiminnan n\u00e4k\u00f6kulmasta olen toiminut erilaisissa verkostoissa ja ekosysteemeiss\u00e4. Olen vet\u00e4nyt ja ollut mukana lukuisissa strategiaprosesseissa ja asettanut tavoitteita ja mittareita. Johtanut lukuja ja ihmisi\u00e4. Kokemukseni perusteella olen n\u00e4hnyt monenlaisia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 \u2013 hyvi\u00e4 ja huonoja.<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkijana olen pohtinut yritysten uudistumista ja innovaatioita. Uskon, ett\u00e4 tieteen ja kokemuksen risteyksess\u00e4 on mahdollisuus oppia uutta, luoda uutta tietoa ja n\u00e4kemyksi\u00e4 ja toivottavasti my\u00f6s jotakin sellaista, joka hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n johtamista.<\/p>\n\n\n\n<p>Ehk\u00e4p\u00e4 siksi olen vilpitt\u00f6m\u00e4n innostunut v\u00e4it\u00f6stutkimuksestani, jonka ty\u00f6nimi on \u201dOrganizing for Impact in the era of Ecosystems\u201d. Uskon ja toivon, ett\u00e4 se auttaa t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n ja tulevaisuuden johtajia navigoimaan erilaisissa verkostoissa ja ekosysteemeiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Jos aihe kiinnostaa, ja haluat tiet\u00e4\u00e4 siit\u00e4 lis\u00e4\u00e4 \u2013 tai osallistua tutkimukseen, otathan yhteytt\u00e4!<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"alignleft size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-content\/uploads\/sites\/160\/2021\/02\/1-Sari-683x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-855\" width=\"196\" height=\"294\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-content\/uploads\/sites\/160\/2021\/02\/1-Sari-683x1024.jpg 683w, https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-content\/uploads\/sites\/160\/2021\/02\/1-Sari-200x300.jpg 200w, https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-content\/uploads\/sites\/160\/2021\/02\/1-Sari-768x1152.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-content\/uploads\/sites\/160\/2021\/02\/1-Sari-1024x1536.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-content\/uploads\/sites\/160\/2021\/02\/1-Sari-1365x2048.jpg 1365w, https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-content\/uploads\/sites\/160\/2021\/02\/1-Sari-676x1014.jpg 676w, https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-content\/uploads\/sites\/160\/2021\/02\/1-Sari-scaled.jpg 1707w\" sizes=\"auto, (max-width: 196px) 100vw, 196px\" \/><figcaption><strong>Sari Kola <\/strong><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Sari Kola on yritt\u00e4j\u00e4, tutkija, konsultti ja hallitusammattilainen ja vuonna 2020 julkaistun Ecosystem Handbookin kirjoittaja. Sarilla on 20+ vuotta monipuolista kansainv\u00e4list\u00e4 johtamiskokemusta mm. Nokialta, Elisalta ja Koneelta. H\u00e4n v\u00e4itteli yritysten uudistumisesta 2005 ja tekee t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjaa Turun kauppakorkeassa ekosysteemien johtamisesta. Sariin voi ottaa yhteytt\u00e4 s\u00e4hk\u00f6postitse, Sari.Kola@utu.fi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>2020 oli monella tavalla poikkeuksellinen vuosi. Korona vaikutti tekemisiimme niin t\u00f6iss\u00e4 kuin kotonakin. Vaikka fyysinen erist\u00e4ytyminen viel\u00e4 jatkuukin, yhteisty\u00f6 yritysten sis\u00e4ll\u00e4 ja v\u00e4lill\u00e4 on kuitenkin jatkunut kiitos digitaalisten ty\u00f6kalujen. Olen johtanut liiketoimintoja ja ihmisi\u00e4 nelj\u00e4ll\u00e4 mantereella. Tutkinut strategiaa ja innovaatiota 2000-luvun alusta asti. Ja tehnyt yhteisty\u00f6t\u00e4 erilaisten kumppaneiden kanssa erilaisissa ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Koronan katalysoimana innostuin tutkimaan [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":7183,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[222,225,228],"class_list":["post-840","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-vaitokset","tag-alustatalous","tag-ekosyteemit","tag-verkostot","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/840","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7183"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=840"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/840\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":858,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/840\/revisions\/858"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=840"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=840"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=840"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}