{"id":942,"date":"2021-08-11T10:32:21","date_gmt":"2021-08-11T10:32:21","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/?p=942"},"modified":"2021-08-11T10:32:23","modified_gmt":"2021-08-11T10:32:23","slug":"palkka-avoimuuden-lisaamisen-hyodyt-suomalaisessa-tyokulttuurissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/palkka-avoimuuden-lisaamisen-hyodyt-suomalaisessa-tyokulttuurissa\/","title":{"rendered":"Palkka-avoimuuden lis\u00e4\u00e4misen hy\u00f6dyt suomalaisessa ty\u00f6kulttuurissa"},"content":{"rendered":"\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Palkka-avoimuus on viime vuosien aikana ollut julkisessa keskustelussa hyvin pinnalla. Siksi tuntui hyvin luonnolliselta tutkia kanditutkielmassani palkka-avoimuuden vaikutusta palkkatasa-arvoon, jonka eteen Suomessakin on viel\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4. \u00a0Suomea kuitenkin pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 tasa-arvoisimmista maista ja monet suomalaiset uskovatkin tasa-arvoisen palkan jo toteutuvan Suomessa. N\u00e4in ei kuitenkaan ole, sill\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin Suomessa nainen edelleen tienaa noin 16 prosenttia v\u00e4hemm\u00e4n kuin mies. Suomessa palkkaero onkin Euroopan Unionin j\u00e4senvaltioihin verrattuna kahdeksanneksi suurin, ja suurin verrattuna muihin Pohjoismaihin. Palkkatasa-arvo ei kuitenkaan ole itsest\u00e4\u00e4n etenev\u00e4 voima, joka kaventuisi ajan kuluessa, vaan sen edist\u00e4miseksi tarvitaan muutosta niin yhteiskunnallisella tasolla kuin suomalaisessa ty\u00f6kulttuurissa.<\/p>\n\n\n\n

Palkka-avoimuudella tarkoitetaan palkkoihin, palkkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4ytymiseen ja muuhun palkkatietoihin liittyv\u00e4\u00e4 viestinn\u00e4n avoimuutta. Organisaatiot voivat olla avoimuuden suhteen hyvin avoimia tai p\u00e4invastoin hyvinkin sulkeutuneita. Monesti julkisuudessa tapahtuvassa keskustelussa palkka-avoimuudesta huomio kiinnittyy siihen, ett\u00e4 palkka-avoimuudella pyrit\u00e4\u00e4n tuomaan julkiseksi jokaisen ty\u00f6ntekij\u00e4n palkkatiedot. Keskustelupalstoilla p\u00f6yristyneet suomalaiset kertovat, miten he eiv\u00e4t halua ty\u00f6kaverin tai naapurin saavan k\u00e4siins\u00e4 tietoja omasta palkastaan. Palkka-avoimuuden lis\u00e4\u00e4misen motiivi ei olekaan siin\u00e4, ett\u00e4 jokainen suomalainen tiet\u00e4isi toistensa palkan, vaan palkka-avoimuuden tavoitteena on ehk\u00e4ist\u00e4 palkasta johtuvaa syrjint\u00e4\u00e4 ja edist\u00e4\u00e4 palkkatasa-arvoa sukupuolten v\u00e4lill\u00e4. Ilman avoimuutta on l\u00e4hes mahdotonta havaita ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4 tapahtuvaa palkkasyrjint\u00e4\u00e4 tai edist\u00e4\u00e4 samapalkkaisuutta. Lis\u00e4\u00e4ntynyt avoimuus mahdollistaisi ep\u00e4kohtien huomaamisen ja palkkatasa-arvon toteutumisen.<\/p>\n\n\n\n

Syit\u00e4 naisten ja miesten v\u00e4liselle palkkaerolle on useita ja avoimuudella pyrit\u00e4\u00e4nkin saada ihmiset havahtumaan ep\u00e4kohtiin, joita ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 voi muodostua. Suurimpia palkkaeroja aiheuttavia syit\u00e4 ovatkin rakenteelliset ongelmat, kuten ty\u00f6teht\u00e4vien voimakas jakautuminen naisten ja miesten ammatteihin sek\u00e4 perhevapaiden ep\u00e4tasaisesti jakautunut k\u00e4ytt\u00f6. Ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t nais- ja miesvaltaisilla aloilla saattavat erota hyvinkin huomattavasti toisistaan, mutta sen ei tulisi poissulkea niiden tasavertaista kohtelua. Erilaiset ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t voivat olla yht\u00e4 vaativia ja t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 niit\u00e4 pit\u00e4isi arvostaa tasavertaisesti ja maksaa samanarvoisesta ty\u00f6st\u00e4 samaa palkkaa. Tasaisemman perhevapaiden jaon avulla puolestaan voitaisiin taas taata naisille tasa-arvoisempi mahdollisuus edet\u00e4 urallaan ja saada tasa-arvoisempaa palkkaa.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa palkkojen avoimuus julkisen sektorin tasolla on jo mahdollista. Valtion virkamiesten ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden palkat ja palkkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4ytymisen perusteet ovat nimikirjalain mukaan julkisia. Toisin kuin julkinen sektori, yksityisen sektorin palkat ja niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyminen eiv\u00e4t kuulu julkisuusperiaatteen piiriin. T\u00e4m\u00e4 johtaa my\u00f6s siihen, ett\u00e4 julkisella sektorilla palkkatiet\u00e4mys esimerkiksi peruspalkkauksen suhteen onkin korkeampaa kuin yksityisell\u00e4 sektorilla. Julkisella sektorilla syrjint\u00e4ep\u00e4ilyn tilanteessa ty\u00f6ntekij\u00e4ll\u00e4 on mahdollisuus hankkia itse tietoa ty\u00f6kaverinsa palkasta ja n\u00e4in arvioida, onko syrjint\u00e4ep\u00e4ily aiheellinen. Yksityisell\u00e4 sektorilla ty\u00f6ntekij\u00e4ll\u00e4 ei ole t\u00e4llaista mahdollisuutta, vaan syrjint\u00e4ep\u00e4ilyn tilanteessa h\u00e4n voi saada tietoa verrokkinsa palkasta vasta tasa-arvovaltuutetulta, jos valtuutettu arvioi syrjint\u00e4ep\u00e4ilyn olevan aiheellinen.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka samanlaisia palkka-avoimuuden perusteita ei ole mahdollistettu yksityisell\u00e4 sektorilla lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4, yritykset voivat vapaaehtoisuuteen perustuen toimia avoimemmin ja esimerkiksi tuoda paremmin ilmi palkkatietoja ja palkkauksen m\u00e4\u00e4r\u00e4ytymist\u00e4. N\u00e4in on tehty esimerkiksi Vincit Oy:ll\u00e4, jossa puolen vuoden v\u00e4lein palkkatiedot julkaistaan toimitusjohtajasta asti. Asian suhteen yrityksess\u00e4 on n\u00e4hty tuloksia esimerkiksi siin\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t paremmin palkkauksensa m\u00e4\u00e4r\u00e4ytymisen perusteet ja, miten omaa palkkaansa voisi esimerkiksi parantaa verrattuna ty\u00f6kaveriin.<\/p>\n\n\n\n

Palkkatasa-arvon toteutuminen vaatii niin solidaarisuutta yhteiskunnalta kuin my\u00f6s muutosta stereotypioiden osalta, esimerkiksi sukupuolittuneiden roolien ajatusmallin kohdalla. Tutkimustulosten perusteella voidaan onneksi havaita, ett\u00e4 palkka-avoimuuden lis\u00e4\u00e4minen saa tukea suomalaisten keskuudessa. \u00a0Kun palkasta ja sen m\u00e4\u00e4r\u00e4ytymisest\u00e4 puhutaan avoimemmin ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4, ep\u00e4kohtien havaitseminen ja niiden ehk\u00e4iseminen helpottuu ja antaa n\u00e4in paremmat mahdollisuudet my\u00f6s palkkatasa-arvon saavuttamiselle. Naisten ja miesten v\u00e4lisen palkkaeron, avoimemman ty\u00f6kulttuurin sek\u00e4 julkisen ja yksityisen sektorin avoimuuden yhdenmukaistamisen eteen on tulevaisuudessa teht\u00e4v\u00e4 toimenpiteit\u00e4, jotta tasa-arvoinen palkka sukupuolten v\u00e4lill\u00e4 on mahdollista. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>
\n

Kirjoittaja on 3. vuosikurssin johtamisen ja organisoinnin p\u00e4\u00e4aineopiskelija, joka tarkasteli kandidaatintutkielmassaan palkka-avoimuutta, sukupuolten v\u00e4list\u00e4 palkkaeroa, palkkatasa-arvon toteutumista ja sit\u00e4, miten lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n avulla voidaan tukea palkkatasa-arvon edist\u00e4mist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 blogiteksti on osa kirjoittajan kanditutkielmaan kuuluvaa kypsyysn\u00e4ytett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Piia Kiuru<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Palkka-avoimuus on viime vuosien aikana ollut julkisessa keskustelussa hyvin pinnalla. Siksi tuntui hyvin luonnolliselta tutkia kanditutkielmassani palkka-avoimuuden vaikutusta palkkatasa-arvoon, jonka eteen Suomessakin on viel\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4. \u00a0Suomea kuitenkin pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 tasa-arvoisimmista maista ja monet suomalaiset uskovatkin tasa-arvoisen palkan jo toteutuvan Suomessa. N\u00e4in ei kuitenkaan ole, sill\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin Suomessa nainen edelleen tienaa noin 16 prosenttia v\u00e4hemm\u00e4n […]<\/p>\n","protected":false},"author":35016,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-942","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opiskelu","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/942","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35016"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=942"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/942\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":960,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/942\/revisions\/960"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=942"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=942"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=942"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}