{"id":987,"date":"2021-11-08T08:58:48","date_gmt":"2021-11-08T08:58:48","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/?p=987"},"modified":"2021-11-08T12:01:21","modified_gmt":"2021-11-08T12:01:21","slug":"uteliaisuus-saa-meidat-tekemaan-asioita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/uteliaisuus-saa-meidat-tekemaan-asioita\/","title":{"rendered":"Uteliaisuus saa meid\u00e4t tekem\u00e4\u00e4n asioita"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

En ole erityisen lahjakas. Olen ainoastaan intohimoisen utelias.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\u2015 Albert Einstein<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kielitoimiston sanakirja m\u00e4\u00e4rittelee uteliaisuuden seuraavalla tavalla: \u201djoka on innokas saamaan tietoonsa tai kokemaan jotakin uutta\u201d.<\/em> Tieteellisen tutkimuksen pohjalla on aina uteliaisuutta \u2013 halua oppia uutta, l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ja tuottaa tietoa, vaikuttaa maailmaan. Uteliaisuus on my\u00f6s minulle tekij\u00e4, joka sai minut alun perin hakeutumaan akateemisiin jatko-opintoihin muutama vuosi takaperin, ja jonka voimalla etenen opinnoissani t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. T\u00e4ysip\u00e4iv\u00e4isen ty\u00f6n ja lapsiperhearjen sivussa opiskelemisesta ei nimitt\u00e4in tulisi mit\u00e4\u00e4n, jollen tuntisi polttavaa uteliaisuutta yritysten muutoskyvykkyyden tutkimista kohtaan. Arkinen kiire veisi menness\u00e4\u00e4n ja olisi liiankin helppoa lyk\u00e4t\u00e4 artikkelipinoihin tutustumista hetkeen, jolloin olisi mukamas paremmin aikaa.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 2014 Kalifornian yliopistossa tehty tutkimus<\/a> osoittaa, ett\u00e4 ihminen oppii paremmin asioita, joita kohtaan h\u00e4n tuntee uteliaisuutta. Eli kun olemme l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti uteliaita, aivomme muistavat asioita paremmin ja esimerkiksi oppiminen helpottuu. Kuulostaa melko loogiselta, eik\u00f6 vain? Jokainen meist\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 varmasti esimerkkej\u00e4 oppimistilanteista, joissa aihe on her\u00e4tt\u00e4nyt uteliaisuutta johtaen siihen, ett\u00e4 muistamme asiasis\u00e4ll\u00f6n ja\/tai oppimistilanteen vahvasti. Vastaavasti, itselleni olisi mahdotonta referoida ty\u00f6paikkani pakollisen GDPR-kurssin sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 muutoin kuin p\u00e4\u00e4piirteitt\u00e4in, sill\u00e4 aihe ei suoraan sanoen her\u00e4tt\u00e4nyt minussa mink\u00e4\u00e4nlaista uteliaisuutta.<\/p>\n\n\n\n

Kolikolla on my\u00f6s k\u00e4\u00e4nt\u00f6puoli. Utelias on my\u00f6skin h\u00e4n, \u201djolla on liiallinen tai ep\u00e4hieno halu urkkia toisten asioita\u201d,<\/em> kuuluu toinen Kielitoimiston m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 sanalle \u201duteliaisuus\u201d. Uteliaisuutta ei siis ole syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 suoraviivaisesti ajateltuna pelkk\u00e4n\u00e4 hyveen\u00e4. Kaikilla meill\u00e4 saattaa olla kokemuksia esimerkiksi liian uteliaasta naapurista, kollegasta taikka asioitamme utelevasta sukulaisesta. Ylen Jenni Stammeier referoi em. tutkimusta<\/a> seuraavasti: \u201dOn tunnettua, miten motivaatio ja henkil\u00f6kohtaiset kiinnostuksen kohteet parantavat oppimista. Tutkijoiden mukaan uteliaana pysyminen saa meid\u00e4t omaksumaan sek\u00e4 tyls\u00e4\u00e4, mutta my\u00f6s t\u00e4ysin mielivaltaista ja satunnaista informaatiota.\u201d Naapurin uuden terassin pystytysoperaation seuraaminen tonttien v\u00e4lisen raja-aidan yli kuulunee enemm\u00e4nkin \u201dmielivaltaista\u201d- kuin hy\u00f6dyllist\u00e4- kategoriaan.<\/p>\n\n\n\n

Uteliaisuus on loistava l\u00e4ht\u00f6kohta mille tahansa uuden oppimiselle, tutkimiselle tai omaksumiselle. Se ei kuitenkaan itsess\u00e4\u00e4n viel\u00e4 riit\u00e4. Tarvitaan motivaatiota toteuttaa asioita, mutta silloinkin ollaan vasta puolitiess\u00e4. Ria Parppei, suomalainen toimeenpanokyvyn tutkija ja kehitt\u00e4j\u00e4, puhuu toimeenpanokyvykkyydest\u00e4 eli volition<\/em> taidosta. H\u00e4n m\u00e4\u00e4rittelee volition taidoksi \u201dtietoisesti ja johdonmukaisesti s\u00e4\u00e4dell\u00e4 ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 omaa henkist\u00e4 p\u00e4\u00e4omaa sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6it\u00e4 tavoitteiden saavuttamiseksi\u201d.<\/em> Kuten Ria usein puheenvuoroissaan muistuttaa, \u201dhyvin suunniteltu ei ole edes puoliksi tehty\u201d. Tarvitaan kyvykkyytt\u00e4 muuttaa uteliaisuus ja motivaatio konkreettisiksi toimenpiteiksi. Olen samaa mielt\u00e4 mutta v\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4 ilman pohjalla kytev\u00e4\u00e4 loputonta uteliaisuutta yritysten muutoskyvykkyyden kehitt\u00e4miseksi, ei minulla olisi mit\u00e4\u00e4n toimeenpantavaa. Sill\u00e4 loppujen lopuksi, minua ajaa uteliaisuus. Se on aina kaiken pohjana.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kirjoittaja on toisen vuoden tohtorikoulutettava Turun Kauppakorkeakoulussa ja h\u00e4n tekee v\u00e4it\u00f6skirjaa organisaatioiden muutoskyvykkyydest\u00e4. P\u00e4iv\u00e4ty\u00f6 kuluu seniorikonsulttina CCEA:lla \/ Gofore Oyj:ll\u00e4, jossa kirjoittaja auttaa asiakasorganisaatioita muutoskyvykkyyden kasvattamisessa, muutosjohtamisessa ja muutosten l\u00e4pivienniss\u00e4. Vapaa-aikaa rytmitt\u00e4\u00e4 perhe, johon kuuluu puoliso ja kohta 2,5 -vuotias taapero. Jos haluat sparrailla Saaran kanssa organisaatioiden muutoskyvykkyydest\u00e4, ole yhteyksiss\u00e4!<\/em><\/p>\n\n\n\n

Saara karasvirta<\/p>\n\n\n\n

saara.k.karasvirta@utu.fi<\/em><\/a> <\/em><\/p>\n\n\n\n

https:\/\/www.linkedin.com\/in\/saarakarasvirta\/<\/em><\/a> <\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

En ole erityisen lahjakas. Olen ainoastaan intohimoisen utelias. \u2015 Albert Einstein Kielitoimiston sanakirja m\u00e4\u00e4rittelee uteliaisuuden seuraavalla tavalla: \u201djoka on innokas saamaan tietoonsa tai kokemaan jotakin uutta\u201d. Tieteellisen tutkimuksen pohjalla on aina uteliaisuutta \u2013 halua oppia uutta, l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ja tuottaa tietoa, vaikuttaa maailmaan. Uteliaisuus on my\u00f6s minulle tekij\u00e4, joka sai minut alun perin hakeutumaan akateemisiin jatko-opintoihin […]<\/p>\n","protected":false},"author":35016,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[150,258,110,255,261],"class_list":["post-987","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-vaitokset","tag-muutos","tag-oppiminen","tag-tutkimus","tag-uteliaisuus","tag-volitio","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/987","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35016"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=987"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/987\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1011,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/987\/revisions\/1011"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=987"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=987"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/johtaminenjaorganisointi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=987"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}