{"id":368,"date":"2019-04-08T07:25:06","date_gmt":"2019-04-08T07:25:06","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/justoddit\/?p=368"},"modified":"2019-04-12T10:03:06","modified_gmt":"2019-04-12T10:03:06","slug":"ennen-ja-nyt-lehti-tuo-dialogin-ja-yhteisollisyyden-mukaan-tieteelliseen-vertaisarviointiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/justoddit\/2019\/04\/08\/ennen-ja-nyt-lehti-tuo-dialogin-ja-yhteisollisyyden-mukaan-tieteelliseen-vertaisarviointiin\/","title":{"rendered":"Ennen ja nyt -lehti tuo dialogin ja yhteis\u00f6llisyyden mukaan tieteelliseen vertaisarviointiin"},"content":{"rendered":"
\"\"

Erika Lilja<\/p><\/div>\n

Kotimainen historiatieteellinen Ennen ja nyt – verkkojournaali haluaa tarjota perinteiselle vertaisarvioinnille vaihtoehtoja. Nykyisenlainen toimituskunnan ulkopuolinen vertaisarviointi<\/em> nousi laajamittaiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja sen my\u00f6t\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4\u00e4n asemaan vain kuutisenkymment\u00e4 vuotta sitten. Lehden p\u00e4\u00e4toimittaja katsoo, ett\u00e4 vertaisarviointia on korkea aika tarkastella kriittisesti. <\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Ennen ja nyt \u2013 Historian tietosanomat<\/a> on aloittamassa avointa, joukkoistetun vertaisarvioinnin kokeilua. Kotimainen tieteellinen lehti tarjoilee avoimen vertaisarvioinnin kokeilulla kaivattua ja t\u00e4rke\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tason toteutukseen liittyv\u00e4\u00e4 tietoa ja kokemuksia muille kotimaisille kustantajille.<\/p>\n

Historian alan Ennen ja nyt -aikakauskirja julkaisee referee-artikkeleita, katsausartikkeleita ja v\u00e4it\u00f6slektioita sek\u00e4 haastatteluja ja kirja-arvosteluja. Taustalla vaikuttaa nelj\u00e4 julkaisijatahoa: Agricola -Suomen humanistiverkko, Historiallinen Yhdistys ry, Suomen Historiallinen Seura ry ja Turun Historiallinen Yhdistys ry. T\u00e4h\u00e4n kirjoitukseen on haastateltu lehden p\u00e4\u00e4toimittajaa, FT Lauri Keskist\u00e4, ja toimituskunnan j\u00e4sent\u00e4, VTT Olli Kleemolaa, joka toteuttaa vertaisarviointikokeilun. Kokeilun rahoittaa Suomen tiedekustantajien liitto<\/a>.<\/p>\n

Uuden \u00e4\u00e4rell\u00e4, avoimesti kokeillen<\/strong><\/h5>\n

Perinteinen arviointiprosessi ei etenk\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4lisiss\u00e4 keskusteluissa n\u00e4ytt\u00e4ydy en\u00e4\u00e4 tutkimuksen edist\u00e4misen kannalta ainoana ja optimaalisena mallina. Alle kuukausi sitten julkaistun avoimen vertaisarvioinnin selvityksen<\/a> kirjoittajat kysyv\u00e4tkin nyt, mit\u00e4 kaikkea julkaisuprosessin avoimuus voisi tarkoittaa kotimaisella tiede- ja julkaisukent\u00e4ll\u00e4. Kysymykseen saadaan pian ainakin yksi esimerkki, kun Ennen ja nyt -lehti l\u00e4htee rohkeasti kokeilemaan t\u00e4ysin avointa vertaisarviointiprosessia kotimaisen keskustelun puuttumisesta ja avoimeen vertaisarviointiin liittyvist\u00e4 haasteista huolimatta.<\/p>\n

– Aiempi kokeilu puoliavoimen vertaisarvioinnin osalta osoittautui menestyksekk\u00e4\u00e4ksi. Nyt haluamme ottaa askeleen pidemm\u00e4lle ja pilotoida avointa joukkoistettua vertaisarviointia, toteaa lehden p\u00e4\u00e4toimittaja Keskinen.<\/p>\n

Humanististen alojen ja yhteiskuntatieteiden tavoin lehdess\u00e4 arviointi on perinteisesti noudattanut kaksoissokkoarvioinnin linjauksia eli sek\u00e4 kirjoittajan ett\u00e4 arvioitsijan identiteetti on salattu. Puoliavoin vertaisarviointi toteutettiin lehden aiemmassa kokeilussa siten, ett\u00e4 kirjoittaja ja arvioitsija saivat tiet\u00e4\u00e4 toistensa nimet. Arvioitsijoiden nimet my\u00f6s julkaistiin artikkelin yhteydess\u00e4. Joukkoistetussa vertaisarvioinnissa avoimuus tarkoittaa paitsi identiteettien avoimuutta my\u00f6s avoimia lausuntoja sek\u00e4 avoimempaa osallistumista ja vuorovaikutusta.<\/p>\n

Vanhakantaiseen arviointiprosessiin ja sen vinoumiin on Jytil\u00e4n ja Laakson selvityksen mukaan haettu vaihtoehtoisia toimintatapoja avoimesta vertaisarvioinnista sen eri muodoissa. Vertaisarvioinnin puutteet tuottavat prosessiin muun muassa liiallista hitautta ja ep\u00e4oikeudenmukaisuuden kokemuksia, johon monitieteisen tutkimuksen korostuminen tuo omat haasteensa. Usein saatetaan lis\u00e4ksi unohtaa, ett\u00e4 laadunvarmennus vertaisarvioinnissa koskee paitsi k\u00e4sikirjoitusten laatua my\u00f6s vertaisarviolausuntojen laatua. Vertaisarvioinnin l\u00e4pin\u00e4kym\u00e4tt\u00f6myys mahdollistaa puolestaan vertaisarvioitsijoiden vastuuttomuuden. Tilannetta ei paranna prosessin kommunikaation puute. Monissa tutkimuksissa my\u00f6s vertaisarviointiprosessin merkitys tieteellisen laadun takaajana on kyseenalaistettu ja samaan k\u00e4sikirjoitukseen annetut lausunnot ovat usein prosessiin sis\u00e4ltyv\u00e4n subjektiivisen selektiivisyyden vuoksi kesken\u00e4\u00e4n jopa ristiriitaisia. (Jytil\u00e4 & Laakso 2019, 5\u20136.)<\/p>\n

Vertaisarviointiprosessin kehitt\u00e4minen on tavoitteena my\u00f6s Ennen ja nyt -lehden kokeilussa. Parannusta haetaan perinteiden sijaan uusista avoimista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n

Kriittisyys koskee my\u00f6s tieteellisen julkaisemisen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4<\/strong><\/h5>\n

Ennen ja nyt -lehden kokeiluun on p\u00e4\u00e4toimittajan mukaan useampi syy. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 menestyksekk\u00e4\u00e4ksi osoittautunut aiempi kokeilu on niist\u00e4 vain yksi.<\/p>\n

– Toinen, hieman korkealentoisempi tai jopa idealistinen syy on se, ett\u00e4 mielest\u00e4ni perinteiselle vertaisarvioinnille tulee tarjota vaihtoehtoja. Toimituskunnan ulkopuolista sokkovertaisarviointia on korkea aika tarkastella kriittisesti. Koska kriittisyys ja menetelmien kehittyminen ovat tieteen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4vi\u00e4 piirteit\u00e4, pit\u00e4isi niiden m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 my\u00f6s tieteellisen julkaisemisen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, avaa Keskinen kokeilun taustoja.<\/p>\n

Kolmas syy liittyy tieteellisten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen historiaan. Keskisen mukaan seminaaria, muodossa tai toisessa, voidaan pit\u00e4\u00e4 kaikkein vanhimpana kritiikin antamisen muotona tieteen kent\u00e4ll\u00e4. Seminaarissa tutkijat kohtaavat toisensa mahdollisimman tasaveroisessa asetelmassa tavoitteenaan kehitt\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 jotakin v\u00e4itt\u00e4m\u00e4\u00e4, menetelm\u00e4\u00e4 tai vaikka julkaisua.<\/p>\n

– <\/strong>En v\u00e4it\u00e4 seminaarityyppist\u00e4 ty\u00f6skentely\u00e4 parhaaksi sen pitkien perinteiden takia vaan sen takia, ett\u00e4 se edellytt\u00e4\u00e4 toisen kohtaamista ja aidon dialogin synty\u00e4. Kaksoissokkomenetelm\u00e4 katkaisee tuon yhteyden ja mahdollistaa yksipuolisten lausuntojen esitt\u00e4misen tarjoamatta kirjoittajalle tilaisuutta esitt\u00e4\u00e4 omat argumenttinsa. N\u00e4in menetet\u00e4\u00e4n my\u00f6s motivaatio yhdess\u00e4 kehitt\u00e4miselle.<\/p>\n

My\u00f6s lehden toimituskunnan j\u00e4senell\u00e4 Olli Kleemolalla on omakohtaista kokemusta kaksoissokkomenetelm\u00e4n heikkoudesta sek\u00e4 kirjojen ett\u00e4 tieteellisten journaalien osalta.<\/p>\n

– <\/strong>Perinteisess\u00e4 menetelm\u00e4ss\u00e4h\u00e4n lausunto saattaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 pinnalliseksi, kun kirjoittajalla ja arvioitsijalla ei ole mahdollisuutta dialogiin. Toisaalta, kun arvioitsijoita on vain kaksi, heille kasautuu verrattain suuri ty\u00f6taakka, koska huolellisen arvioinnin tekeminen vaatii perusteellista ty\u00f6t\u00e4 ja jonkin verran aikaa. Kirjoittajan kannalta tilanne voi olla my\u00f6s sik\u00e4li huono, ett\u00e4 usein arvioitsijan asiantuntemus kohdistuu vain joihinkin osa-alueisiin, kertoo Kleemola.<\/p>\n

Jytil\u00e4 ja Laakso toteavat selvityksess\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 vertaisarviointij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n tieteellisen julkaisutoiminnan kulmakiven\u00e4 ja ett\u00e4 kaikkine puutteineenkin se on ainoa vallalla oleva julkaistavaksi tarkoitettujen tekstien esitarkastusj\u00e4rjestelm\u00e4, joka on ollut keskeinen osa tieteellisen tiedon tuottamista ja julkaisemista jo useamman vuosisadan ajan. Vallitseva k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 on, ett\u00e4 vertaisarviointiprosessi on t\u00e4ysin suljettu ja l\u00e4pin\u00e4kym\u00e4t\u00f6n. Luonnontieteiss\u00e4 ei kuitenkaan humanististen alojen ja yhteiskuntatieteiden tavoin yleens\u00e4 pyrit\u00e4 salaamaan kirjoittajan identiteetti\u00e4, joten eri tieteenaloilla arviointiprosessin l\u00e4ht\u00f6kohdat ovat hyvin erilaiset. Avoimessa vertaisarvioinnissa on puolestaan kyse monimutkaisesta ja monimuotoisesta ilmi\u00f6st\u00e4, jota luonnehtivat ja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t maantieteellisten ja tieteenalakohtaisten perinteiden ja k\u00e4yt\u00e4nteiden erot sek\u00e4 julkaisemisen rahoituskuviot ja kaupalliset intressit. (Jytil\u00e4 & Laakso 2019, 4, 6, 9\u201310.)<\/p>\n

Tavoitteena dialogi ja laaja osallistuminen<\/strong><\/h5>\n

Avoimen vertaisarvioinnin keinoin voidaan tavoitella tieteellisen kommunikaation ja julkaisuk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen parantamista. My\u00f6s Ennen ja nyt -lehti pyrkii paikkaamaan perinteisen vertaisarviointiprosessin heikkouksia ja tarjoamaan kirjoittajalle ja arvioitsijalle mahdollisuuden dialogiin.<\/p>\n

– Avoimuus tarjoaa mahdollisuuden dialogiin, ja joukkoistaminen puolestaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 arvioijan ty\u00f6taakkaa ja toisaalta tarjoaa kirjoittajalle mahdollisuuden saada kaikista artikkelin osa-alueista saman tasoista palautetta useilta eri alojen asiantuntijoilta, Kleemola pohtii.<\/p>\n

My\u00f6s Jytil\u00e4n ja Laakson tekem\u00e4n selvityksen mukaan monitieteisyys on t\u00e4rke\u00e4 osa vertaisarviointiprosessia ja siihen liittyy omia haasteita. Toisaalta monitieteisi\u00e4 tutkimuksia arvioi usein suurempi joukko vertaisarvioijia ja kirjoittaja voi kokea olevansa kohtuuttoman kriittisen tarkastelun kohteena. Toisaalta taas yksitt\u00e4ist\u00e4 tieteenalaa edustavat arvioitsijat eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tavoita l\u00f6yd\u00f6sten merkitt\u00e4vyytt\u00e4 monitieteisyyden n\u00e4k\u00f6kulmasta. (Jytil\u00e4 & Laakso 2019, 6.)<\/p>\n

Ennen ja nyt -lehti on arvioinut ja keskustellut sis\u00e4isesti erilaisista avoimuuden mahdollisuuksista lehden toimittamisessa. Avoin vertaisarviointi voi tarkoittaa l\u00e4pileikkaavaa muutosta tai avoimuus voi toteutua vain jossakin kohdassa prosessia. Lehti on omien intressiens\u00e4 kautta p\u00e4\u00e4tynyt kokeilemaan kaikkein avointa mallia, jossa korostuu yhteis\u00f6llisyys, osallistuminen ja vuorovaikutus. Jollekin toiselle julkaisijalle voi sopia paremmin maltillisempi lausuntojen avaaminen tai avoimuus identiteettien suhteen.<\/p>\n

Kokeilussa tullaan edelleen nime\u00e4m\u00e4\u00e4n k\u00e4sikirjoitukselle kaksi arvioitsijaa, mutta samalla puretaan vertaisarviointiin sis\u00e4ltyv\u00e4\u00e4 hierarkiaa avaamalla arviointi my\u00f6s kaikille muille. Jytil\u00e4n ja Laakson (2019, 7) mukaan tieteellisten julkaisujen vertaisarvioitsijaan viitataan usein referee-lukijana, kun halutaan korostaa sit\u00e4, ett\u00e4 kyseess\u00e4 ei ole vertaisten v\u00e4linen toiminta vaan toimintaan voi sis\u00e4lty\u00e4 hierarkiaa (referee =tuomita) ja asiantuntijaeliittej\u00e4.<\/p>\n

Ennen ja nyt -lehti tavoittelee koko arviointiprosessin avoimuutta. Avoimuus on lehdelle arvo itsess\u00e4\u00e4n. Avoimen osallistumisen keinoin voidaan avata tieteentekoa laajemmalle lukijakunnalle paitsi menetelmien, kuten vertaisarviointi ja tieteellinen julkaisutoiminta, my\u00f6s julkaisun sis\u00e4ll\u00f6n osalta sek\u00e4 tukea monitieteisyytt\u00e4. Lehti ei t\u00e4ten tyydy ainoastaan siihen, ett\u00e4 prosessia avataan vertaisille. Mukaan halutaan ottaa elementtej\u00e4 my\u00f6s kansalaistieteest\u00e4 (citizen science).<\/p>\n

– Nelj\u00e4s syy liittyy kansalaistieteeseen, eli siihen, ett\u00e4 arviointiprosessi avataan ja siihen osallistumista tarjotaan my\u00f6s kansalaisille. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 \u201dkansalaisilla\u201d tarkoitetaan kaikkia muita henkil\u00f6it\u00e4 paitsi niit\u00e4 kahta vertaisarvioitsijaa, joita on virallisesti pyydetty arvioimaan artikkeli. Toivomme kommentteja artikkeliin ja vertaisarvioitsijoiden lausuntoihin paitsi muiden tieteenalojen edustajilta my\u00f6s akateemisen maailman ulkopuolisilta henkil\u00f6ilt\u00e4, kertoo p\u00e4\u00e4toimittaja Keskinen.<\/p>\n

Avoimuuden keinoin Ennen ja nyt -lehti voi samalla n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lukijoilleen, ett\u00e4 lehden vertaisarviointiprosessi on perusteellinen ja l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4 ja lehti muun muassa silt\u00e4 osin laadukas. My\u00f6s tutkimuksen sis\u00e4ll\u00f6n laadun arviointi j\u00e4lkik\u00e4teen muiden arviointien yhteydess\u00e4 saattaa helpottua eik\u00e4 yksitt\u00e4isen julkaisun laatua n\u00e4in tarvitsisi arvioida ainoastaan julkaisukanavan laatuun pohjaten.<\/p>\n

Tutkijoiden vertaisarviointity\u00f6 tulee tehd\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi <\/strong><\/h5>\n

Yhten\u00e4 keskeisimmist\u00e4 avoimuuden hy\u00f6dyist\u00e4 lehti n\u00e4kee vertaisarviointij\u00e4rjestelm\u00e4n vaatiman tutkijan ty\u00f6n n\u00e4kyv\u00e4ksi tekemisen. P\u00e4\u00e4toimittajan mukaan pohditusti ja rakentavalla otteella laaditut vertaisarviointilausunnot viev\u00e4t tutkimusta eteenp\u00e4in samalla tavoin kuin tieteelliset artikkelitkin.<\/p>\n

– Yhten\u00e4 pitk\u00e4aikaisena tavoitteena on nostaa vertaisarviointilausunnot tasaveroiseen asemaan muiden tieteellisten julkaisujen rinnalle. Niinp\u00e4 niihin voisi j\u00e4lkik\u00e4teen viitata ja ne voisi perustellusti lis\u00e4t\u00e4 arvioitsijan julkaisuluetteloon. Samalla lausuntojen julkaiseminen on ilmaiseksi teht\u00e4v\u00e4n akateemisen ty\u00f6n n\u00e4kyv\u00e4ksi tekemist\u00e4.<\/p>\n

Vertaisarvioitsijan ty\u00f6 j\u00e4\u00e4 my\u00f6s Jytil\u00e4n ja Laakson mukaan usein n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi, vaikka se laskettaisiinkin tieteelliseksi meriitiksi. Avoimella vertaisarvioinnilla yritet\u00e4\u00e4n ratkaista julkaisuprosessin l\u00e4pin\u00e4kyvyyteen liittyvi\u00e4 ongelmia ja parantaa koko vertaisarviointiprosessin laatua. Erilaisten vinoutumien v\u00e4heneminen ja toimijoiden lis\u00e4\u00e4ntynyt vastuullisuus voivat johtaa entist\u00e4 rakentavampiin lausuntoihin, joista my\u00f6s arvioitsijat saavat tunnustusta. Keskeisess\u00e4 roolissa sek\u00e4 suljetussa ett\u00e4 erilaisissa avoimuutta tavoittelevissa malleissa ovat aina vapaaehtoiset vertaisarvioitsijat ja heid\u00e4n motivaationsa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aikaansa toimintaan, joka ei t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4sti meritoi. (Jytil\u00e4 & Laakso 2019, 5, 8, 11).<\/p>\n

Ikonen (2018<\/a>) on ehdottanut yhdeksi ratkaisuksi sek\u00e4 vertaisarvioinnin ett\u00e4 toimitusty\u00f6n palkitsemista artikkelien tapaan. Ikosen mukaan toimitusty\u00f6 ja vertaisarviointi on rinnastettava artikkelien kirjoittamiseen ja huomioitava my\u00f6s yliopistojen rahoitusmallissa. Samalla ratkaistaisiin yksi open access -julkaisemisen ongelma, kun toimitusty\u00f6 rinnastetaan artikkelin kirjoittamiseen.<\/p>\n

Yhten\u00e4 yksitt\u00e4isen tiedekunnan tason esimerkkin\u00e4 palkitsemisj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4, jossa otetaan huomioon toimitusty\u00f6 ja vertaisarviointi, voidaan nostaa esiin Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tieteellisen toiminnan arviointi (nk. tutkimuspisteytys). Vuosittaisessa yksil\u00f6tason arvioinnissa otetaan huomioon sek\u00e4 tieteellinen toimitusty\u00f6 sen eri muodoissa (p\u00e4\u00e4toimittaja, vieraileva toimittaja, toimituskunnan j\u00e4sen) ett\u00e4 erilaiset tieteelliseen toimintaan kytkeytyv\u00e4t arviointiteht\u00e4v\u00e4t (julkaisun arviointiteht\u00e4v\u00e4t ja muut esimerkiksi rahoitushakemusten ja rekrytointien arviointiteht\u00e4v\u00e4t ja asiantuntijalausunnot), joskaan teht\u00e4vi\u00e4 ei suoraan arvoteta samalle tasolle julkaisujen kanssa.<\/p>\n

Toimitusty\u00f6n ja vertaisarvioinnin huomioiminen osana akateemista meritoitumista on osa laajempaa kansallista ja kansainv\u00e4list\u00e4 keskustelua, joka koskee samalla tutkijan vastuullista arviointia, tutkimuksen vaikuttavuutta ja tieteen avoimuutta. T\u00e4ss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 on pidett\u00e4v\u00e4 kuitenkin huolta siit\u00e4, ett\u00e4 mallia ei oteta suoritusmittaamisesta \u2013 yksil\u00f6tason tuotoksia painottaviin arviointeihin on ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 syyt\u00e4 suhtautua kriittisesti ja varoen (ks. Kallio 2016<\/a>; Kallio et al. 2018<\/a>).<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toimitusty\u00f6n ja vertaisarvioinnin huomioiminen nykyist\u00e4 paremmin tarkoittaa tiedonkeruun, tietoj\u00e4rjestelmien ja alakohtaisten arviointikehysten luomista alhaalta-yl\u00f6sp\u00e4in sek\u00e4 riitt\u00e4vien taloudellisten ja osaajaresurssien osoittamista kehitysty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n

Luvassa my\u00f6s haasteita \u2013 p\u00e4\u00e4toimittaja toivoo ymm\u00e4rryst\u00e4 ja kokeilunhalua tiedeyhteis\u00f6lt\u00e4<\/strong><\/h5>\n

Ennen ja nyt -lehti on l\u00e4htenyt kokeilemaan avointa vertaisarviointia ennakkoluulottomasti mutta samalla vertaisarviointiprosessin muutokseen liittyv\u00e4t haasteet hyvin tiedostaen.<\/p>\n

Jytil\u00e4n ja Laakson mukaan t\u00e4ysin avoin osallistuminen tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kuka tahansa voi arvioida julkaistavaksi tarjottua teksti\u00e4. Parhaimmillaan voidaan kevent\u00e4\u00e4 toimituskunnan taakkaa sopivien vertaisarvioitsijoiden l\u00f6yt\u00e4miseksi ja mahdollistaa useiden n\u00e4k\u00f6kulmien saaminen mukaan arviointiprosessiin, mutta toimittajan rooli ja vastuu voi my\u00f6s kasvaa. Avoimuus saattaa pakottaa toimittajat vastuuseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4, jotka koskevat paitsi vertaisarvioitsijoiden valintaa my\u00f6s sit\u00e4, miten he tulkitsevat arvioita. (Jytil\u00e4 & Laakso 2019, 5, 10.)<\/p>\n

Samoja haasteita nostaa esiin my\u00f6s p\u00e4\u00e4toimittaja Keskinen.<\/p>\n

– Prosessi vaatii tavallista enemm\u00e4n toimittajilta. Jos artikkelik\u00e4sikirjoituksen yhteydess\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n vilkasta keskustelua, lankeaa toimittajalle ik\u00e4\u00e4n kuin moderaattorin vastuu; h\u00e4nen t\u00e4ytyy pit\u00e4\u00e4 keskustelu asiallisena ja ottaa kantaa siihen, mitk\u00e4 kommenteista ovat sellaisia, ett\u00e4 ne pit\u00e4\u00e4 perustellusti ottaa huomioon, kun k\u00e4sikirjoituksesta muokataan varsinainen julkaistava artikkeli.<\/p>\n

My\u00f6s arvioitsijoiden rekrytoinnin on arveltu vaikeutuvan, mik\u00e4li lausunto julkaistaan avoimesti itse artikkelin rinnalla ja avoimuuden n\u00e4hd\u00e4\u00e4n Jytil\u00e4n ja Laakson selvityksen mukaan vaikuttavan my\u00f6s itse arvion sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n. Vertaisarvioitsija saattaa esimerkiksi v\u00e4ltell\u00e4 kriittisimpi\u00e4 n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4\u00e4kseen mahdollisia ristiriitatilanteita. (Jytil\u00e4 & Laakso 2019, 30.)<\/p>\n

Avoin vertaisarviointi tarkoittaa nykyisen j\u00e4rjestelm\u00e4n uudelleen arviointia, johon tarvitaan kokeilunhalua tiedeyhteis\u00f6lt\u00e4. Avoimen vertaisarvioinnin k\u00e4site itsess\u00e4\u00e4n on monitahoinen ja vaatii tarkennusta (Jytil\u00e4 & Laakso 2019, 7), mutta yhteist\u00e4 avoimen vertaisarvioinnin eri k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ille lienee vertaisarvioinnin laadun parantamisen tavoite.<\/p>\n

Ennen ja nyt -lehden p\u00e4\u00e4toimittaja ja toimituskunta katsovat, ett\u00e4 he voivat tehd\u00e4 oman osansa toteuttamalla avoimen vertaisarvioinnin kokeiluhankkeen, jonka menestys riippuu tiedeyhteis\u00f6n kyvyst\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 mukaan kokeilemaan uudenlaisia vertaisarvioinnin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n

– Kaipaan t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa vain ymm\u00e4rryst\u00e4 ja kokeilunhalua tiedeyhteis\u00f6lt\u00e4 eli sit\u00e4, ett\u00e4 aidosti avoimin mielin kokeillaan vaihtoehtoa perinteiselle vertaisarvioinnille. T\u00e4m\u00e4h\u00e4n vaatii ymm\u00e4rryst\u00e4 sek\u00e4 kirjoittajilta ett\u00e4 arvioitsijoilta, summaa Keskinen.<\/p>\n

Varsinaista digitaalisiin alustaratkaisuihin liittyv\u00e4\u00e4 tukea kokeiluun tarvittiin vain v\u00e4h\u00e4n, kun Turun yliopiston avoimen tieteen asiantuntijat auttoivat etsim\u00e4\u00e4n tietyt vaatimukset t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n avoimen, joukkoistetun vertaisarvioinnin mahdollistavan digitaalisen alustan. Tieteellisten seurain valtuuskunnan avulla selvitettiin Open Journal Systems -julkaisuj\u00e4rjestelm\u00e4n (OJS) ja journal.fi-julkaisalustan hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4, mutta lopulta kokeilun p\u00e4\u00e4asiallisista tavoitteista k\u00e4sin p\u00e4\u00e4dyttiin ensin testaamaan idean vastaanottoa tiedeyhteis\u00f6ss\u00e4 yliopiston asiantuntijoiden jo testaamalla wikialustalla. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 lehte\u00e4 julkaistaan WordPress-alustalla, mutta l\u00e4hitulevaisuudessa lehti on siirtym\u00e4ss\u00e4 Journal.fi-alustalle. Avoin joukkoistettu vertaisarviointi tullaan toteuttamaan Tieteen tietotekniikan keskuksen (CSC) Eduuni-alustalla.<\/p>\n

Lis\u00e4tietoja kokeiluhankkeesta: Ennen ja nyt -lehden<\/a> p\u00e4\u00e4toimittaja, FT Lauri Keskinen<\/p>\n

Erika Lilja<\/em><\/p>\n

Kirjoittaja toimii Turun yliopiston tutkimusedellytysten kehitt\u00e4misasiantuntijana ja tekee v\u00e4it\u00f6skirjaa avoimen tieteen ohjauksesta Euroopassa Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.
\n<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kotimainen historiatieteellinen Ennen ja nyt – verkkojournaali haluaa tarjota perinteiselle vertaisarvioinnille vaihtoehtoja. Nykyisenlainen toimituskunnan ulkopuolinen vertaisarviointi nousi laajamittaiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja sen my\u00f6t\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4\u00e4n asemaan vain kuutisenkymment\u00e4 vuotta sitten. Lehden p\u00e4\u00e4toimittaja katsoo, ett\u00e4 vertaisarviointia on korkea aika tarkastella kriittisesti.   Ennen ja nyt \u2013 Historian tietosanomat on aloittamassa avointa, joukkoistetun vertaisarvioinnin kokeilua. Kotimainen tieteellinen lehti tarjoilee […]<\/p>\n","protected":false},"author":2918,"featured_media":371,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-368","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/justoddit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/368","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/justoddit\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/justoddit\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/justoddit\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2918"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/justoddit\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=368"}],"version-history":[{"count":25,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/justoddit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/368\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":473,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/justoddit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/368\/revisions\/473"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/justoddit\/wp-json\/wp\/v2\/media\/371"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/justoddit\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=368"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/justoddit\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=368"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/justoddit\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=368"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}