{"id":7,"date":"2018-03-02T14:48:37","date_gmt":"2018-03-02T14:48:37","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kansanuskonarkeologia\/?page_id=2"},"modified":"2018-03-23T16:06:46","modified_gmt":"2018-03-23T14:06:46","slug":"sample-page","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kansanuskonarkeologia\/","title":{"rendered":"Suomalaisten museokokoelmien taikaesineet \u2013 kansanuskon arkeologia"},"content":{"rendered":"<figure id=\"attachment_70\" aria-describedby=\"caption-attachment-70\" style=\"width: 299px\" class=\"wp-caption alignright\"><a href=\"https:\/\/finna.fi\/Record\/musketti.M012:SU5332:945\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\" wp-image-70\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kansanuskonarkeologia\/wp-content\/uploads\/sites\/144\/2018\/03\/M012_SU5332_945.jpg\" alt=\"\" width=\"299\" height=\"243\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kansanuskonarkeologia\/wp-content\/uploads\/sites\/144\/2018\/03\/M012_SU5332_945.jpg 640w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kansanuskonarkeologia\/wp-content\/uploads\/sites\/144\/2018\/03\/M012_SU5332_945-300x244.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 299px) 100vw, 299px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-70\" class=\"wp-caption-text\">Taikaesineen\u00e4 k\u00e4ytetty karhunkynsi <a href=\"https:\/\/finna.fi\/Record\/musketti.M012:SU5332:945\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Kansallismuseossa<\/a>. Suomalais-ugrilaiset kokoelmat.\u00a0<a href=\"https:\/\/creativecommons.org\/licenses\/by\/4.0\/deed.fi\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">CC BY 4.0<\/a><\/figcaption><\/figure>\n<p style=\"text-align: right\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kansanuskonarkeologia\/magic-objects-in-finnish-museum-collections-archaeology-of-folk-religion\/\">In English<\/a><\/p>\n<p>V\u00e4it\u00f6ksen j\u00e4lkeinen tutkimusprojektini suomalaisista taikaesineist\u00e4 sukeltaa museoiden laajojen esinekokoelmien saloihin. Erilaisia taikakaluina pidettyj\u00e4 esineit\u00e4 on ker\u00e4tty museoihin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. T\u00e4ss\u00e4 hankkeessa keskityn Suomen Kansallismuseon taikakortiston esineisiin. Kokoelmaan kuuluu reilu 300 esinett\u00e4: esimerkiksi karhun hampaita ja kynsi\u00e4, pieni\u00e4 py\u00f6reit\u00e4 \u201dk\u00e4\u00e4rmeenk\u00e4r\u00e4j\u00e4kivi\u00e4\u201d, luonnostaan silmukaksi kasvaneita \u201dumpipuita\u201d, \u201dukonvaajoja\u201d, taikapusseja ja <a href=\"http:\/\/www.glossa.fi\/mirator\/pdf\/i-2015\/frogsinminiaturecoffins.pdf\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">sammakkoarkkuja<\/a>.<\/p>\n<p>T\u00e4h\u00e4n aikaisemmin pitk\u00e4lti tutkimattomaan ainutlaatuiseen aineistoon sovellan <a href=\"http:\/\/www.doria.fi\/handle\/10024\/125606\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">v\u00e4it\u00f6skirjassani<\/a> kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4ni moniaineistoista kansanuskon arkeologian menetelm\u00e4\u00e4. Ihmisen taipumus n\u00e4hd\u00e4 esineiss\u00e4 taikavoimaa on kiehtova ilmi\u00f6, mink\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4minen lis\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4mme ihmisen maailmankokemuksesta laajemmin. Hankkeen hypoteesina on, ett\u00e4 taikavoima ja maaginen syy-seuraussuhde syntyv\u00e4t ihmismielen\/kulttuurin ja aineellisten seikkojen\/luonnon monimutkaisena yhteenliittym\u00e4n\u00e4. Toinen olettamus on, ett\u00e4 suomalainen taikaesineperinne ei ole itsen\u00e4inen ilmi\u00f6, vaan osa laajempaa eurooppalaista perinnett\u00e4.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 blogi seuraa tutkimusteni etenemist\u00e4.<\/p>\n<figure id=\"attachment_64\" aria-describedby=\"caption-attachment-64\" style=\"width: 231px\" class=\"wp-caption alignright\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-64\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kansanuskonarkeologia\/wp-content\/uploads\/sites\/144\/2018\/03\/M012_KK4269_292.jpg\" alt=\"\" width=\"231\" height=\"329\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kansanuskonarkeologia\/wp-content\/uploads\/sites\/144\/2018\/03\/M012_KK4269_292.jpg 450w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kansanuskonarkeologia\/wp-content\/uploads\/sites\/144\/2018\/03\/M012_KK4269_292-211x300.jpg 211w\" sizes=\"auto, (max-width: 231px) 100vw, 231px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-64\" class=\"wp-caption-text\">Kuvassa loitsujenlukija Pekka H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen Salmin Paloj\u00e4rvelt\u00e4. Kaulassa roikkuu taikapussi. Kuvaaja Talvi Toivo, 1936. <a href=\"https:\/\/finna.fi\/Record\/musketti.M012:KK4269:292\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Museovirasto<\/a>. <a href=\"https:\/\/creativecommons.org\/licenses\/by\/4.0\/deed.fi\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">CC BY 4.0<\/a><\/figcaption><\/figure>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-full wp-image-48\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kansanuskonarkeologia\/wp-content\/uploads\/sites\/144\/2018\/03\/SKR_englanti_vihrea.gif\" alt=\"\" width=\"386\" height=\"138\" \/><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>In English V\u00e4it\u00f6ksen j\u00e4lkeinen tutkimusprojektini suomalaisista taikaesineist\u00e4 sukeltaa museoiden laajojen esinekokoelmien saloihin. Erilaisia taikakaluina pidettyj\u00e4 esineit\u00e4 on ker\u00e4tty museoihin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. T\u00e4ss\u00e4 hankkeessa keskityn Suomen Kansallismuseon taikakortiston esineisiin. Kokoelmaan kuuluu reilu 300 esinett\u00e4: esimerkiksi karhun hampaita ja kynsi\u00e4, pieni\u00e4 py\u00f6reit\u00e4 \u201dk\u00e4\u00e4rmeenk\u00e4r\u00e4j\u00e4kivi\u00e4\u201d, luonnostaan silmukaksi kasvaneita \u201dumpipuita\u201d, \u201dukonvaajoja\u201d, taikapusseja ja sammakkoarkkuja. T\u00e4h\u00e4n aikaisemmin pitk\u00e4lti &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kansanuskonarkeologia\/\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">Suomalaisten museokokoelmien taikaesineet \u2013 kansanuskon arkeologia<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2014,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-7","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kansanuskonarkeologia\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/7","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kansanuskonarkeologia\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kansanuskonarkeologia\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kansanuskonarkeologia\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2014"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kansanuskonarkeologia\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kansanuskonarkeologia\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/7\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":131,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kansanuskonarkeologia\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/7\/revisions\/131"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kansanuskonarkeologia\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}