{"id":130,"date":"2016-09-23T16:22:12","date_gmt":"2016-09-23T13:22:12","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/kansanvaltavol2\/?p=130"},"modified":"2016-09-23T16:22:12","modified_gmt":"2016-09-23T13:22:12","slug":"poliittinen-peli-kovenee-eu-kansanaanestyksissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kansanvaltavol2\/2016\/09\/23\/poliittinen-peli-kovenee-eu-kansanaanestyksissa\/","title":{"rendered":"Poliittinen peli kovenee EU-kansan\u00e4\u00e4nestyksiss\u00e4"},"content":{"rendered":"

Maija Set\u00e4l\u00e4, professori, Turun yliopisto<\/p>\n

Iso-Britannian taannoinen EU-j\u00e4senyytt\u00e4 koskeva kansan\u00e4\u00e4nestys her\u00e4tti keskustelua kansan\u00e4\u00e4nestysten roolista edustuksellisissa demokratioissa. Keskustelu k\u00e4\u00e4ntyy usein siihen, mink\u00e4laiset asiakysymykset sopivat kansan\u00e4\u00e4nestyksen aiheeksi. Olennaisempaa olisi kuitenkin tarkastella sit\u00e4, miten ja miksi kansan\u00e4\u00e4nestyksi\u00e4 p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n j\u00e4rjest\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Britannian kansan\u00e4\u00e4nestys edusti Suomessakin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevaa mallia, jossa kansanedustajien enemmist\u00f6 eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 katsoen hallitus p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nestyksen j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4. T\u00e4llaiset kansan\u00e4\u00e4nestykset ovat k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 useissa eurooppalaisissa demokratioissa. Hallitukset ovat k\u00e4ytt\u00e4neet kansan\u00e4\u00e4nestyksi\u00e4 varsin s\u00e4\u00e4steli\u00e4\u00e4sti, yleens\u00e4 legitimoimaan merkitt\u00e4vi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja poistamaan vaikeita kysymyksi\u00e4 politiikan asialistalta. Britannian \u00e4\u00e4nestys oli my\u00f6s neuvoa-antava, toisin sanoen muodollinen p\u00e4\u00e4t\u00f6svalta s\u00e4ilyi kansanedustajilla. On toki todettava, ett\u00e4 valtiollisella tasolla edustajat ovat l\u00e4hestulkoon poikkeuksetta kunnioittaneet neuvoa-antavien \u00e4\u00e4nestyksien tuloksia.<\/p>\n

Ensimm\u00e4iset Euroopan integraatiota koskevat kansan\u00e4\u00e4nestykset j\u00e4rjestettiin vuonna 1972, jolloin Tanskassa ja Norjassa \u00e4\u00e4nestettiin EEC-j\u00e4senyydest\u00e4. Samana vuonna Ranskassa \u00e4\u00e4nestettiin Britannian j\u00e4senyydest\u00e4 talousliitossa. Britanniassa \u00e4\u00e4nestettiin EEC-j\u00e4senyyden ehdoista vuonna 1975. Taustalla oli hallitusvastuussa olleen ty\u00f6v\u00e4enpuolueen sis\u00e4iset erimielisyydet j\u00e4senyyden suhteen. Toistaiseksi integraatiokysymyksist\u00e4 on j\u00e4rjestetty yhteens\u00e4 59 kansan\u00e4\u00e4nestyst\u00e4 sek\u00e4 EU:n j\u00e4senmaissa ett\u00e4 sen ulkopuolelle j\u00e4\u00e4neiss\u00e4 maissa.<\/p>\n

Integraatioaiheisten kansan\u00e4\u00e4nestysten taustalla on ollut hyvinkin vaihtelevia institutionaalisia ja poliittisia tekij\u00f6it\u00e4. Tanskassa kansan\u00e4\u00e4nestys on j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 sellaisista kansainv\u00e4lisist\u00e4 sopimuksista, jotka eiv\u00e4t saa tuekseen 5\/6 m\u00e4\u00e4r\u00e4enemmist\u00f6\u00e4 parlamentissa. Irlannissa integraatioaiheisten \u00e4\u00e4nestysten taustalla on perustuslain vaatimus, ett\u00e4 kaikki perustuslain muutokset on alistettava kansan\u00e4\u00e4nestykseen. Muissa j\u00e4senmaissa \u00e4\u00e4nestykset ovat yleens\u00e4 perustuneet hallitusten aloitteisiin. Niit\u00e4 on k\u00e4ytetty legitimoimaan EU-j\u00e4senyyden kaltaisia merkitt\u00e4vi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, ratkomaan hallitusten sis\u00e4isi\u00e4 ristiriitoja sek\u00e4 vahvistamaan maan asemaa j\u00e4senvaltioiden v\u00e4lisiss\u00e4 neuvotteluissa.<\/p>\n

Tyypillisesti kansa\u00e4\u00e4nestykset ovat koskeneet maan osallistumista integraatioprosessiin sek\u00e4 integraatiota syvent\u00e4vien sopimuksien ratifiointia. Vuonna 1994 EU-j\u00e4senyydest\u00e4 \u00e4\u00e4nestettiin It\u00e4vallassa, Suomessa, Ruotsissa sek\u00e4 my\u00f6s Norjassa, jossa \u00e4\u00e4nest\u00e4jien enemmist\u00f6 hylk\u00e4si j\u00e4senyyden. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen liittymisest\u00e4 on j\u00e4rjestetty kansan\u00e4\u00e4nestys kaikissa uusissa j\u00e4senmaissa. Kansan\u00e4\u00e4nestyksist\u00e4 on siis tullut er\u00e4\u00e4nlainen poliittinen pakko ainakin j\u00e4senyydest\u00e4 p\u00e4\u00e4tett\u00e4ess\u00e4.<\/p>\n

Kansan\u00e4\u00e4nestysten tulokset eiv\u00e4t aina ole olleet integraatiota edist\u00e4vi\u00e4. Viime aikoina on ollut n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4, ett\u00e4 kansan\u00e4\u00e4nestyksill\u00e4 on my\u00f6s potentiaalia johtaa EU:n hajaantumiseen. Vuonna 2015 j\u00e4rjestetyn Kreikan h\u00e4t\u00e4lainaa koskevan \u00e4\u00e4nestyksen taustalla oli hallitusvastuussa olevan Syriza-puolueen sis\u00e4iset erimielisyydet sek\u00e4 pyrkimys vahvistaa maan asemaa lainaneuvotteluissa. Alankomaissa j\u00e4rjestettiin aiemmin t\u00e4n\u00e4 vuonna EU:n ja Ukrainan v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6sopimusta koskeva \u00e4\u00e4nestys, jonka taustalla oli uusi, kansalaisten aloitteeseen perustuva kansan\u00e4\u00e4nestysj\u00e4rjestelm\u00e4. Erilaiset populistiset ja EU-vastaiset tuntemukset kanavoituivat \u00e4\u00e4nestyksess\u00e4, ja enemmist\u00f6 \u00e4\u00e4nest\u00e4neist\u00e4 kannatti sopimuksen hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4. Alhaisesta \u00e4\u00e4nestysaktiivisuudesta huolimatta \u00e4\u00e4nestystuloksella on vaikutuksia EU:n ja Ukrainan v\u00e4listen suhteiden kehittymiseen. Brexit-\u00e4\u00e4nestyksen taustalla oli puolestaan konservatiivipuolueen sis\u00e4inen hajaannus integraatiokysymyksess\u00e4. Ainakin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ei-puolen voitto n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 todellakin johtavan Britannian eroon EU:sta.<\/p>\n

Britannian \u00e4\u00e4nestyksen yhteydess\u00e4 keskusteltiin paljon siit\u00e4, onko kansalaisilla riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kompetenssia p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 monimutkaisista EU-kysymyksist\u00e4. Monissa EU-maissa vallitseva syv\u00e4 ep\u00e4luottamus hallituksia kohtaan k\u00e4rjist\u00e4\u00e4 tilannetta, koska se luo otollista maaper\u00e4\u00e4 disinformaation levitt\u00e4miselle. N\u00e4ihin ongelmiin olisi kuitenkin l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4. Esimerkki\u00e4 voisi ottaa vaikkapa Yhdysvaltojen Oregonista, jossa kansan\u00e4\u00e4nestyksiin menev\u00e4t kansalaisaloitteet arvioidaan kansalaisraadeissa. Kansalaisraadin keskeiset argumentit aloitteen puolesta ja vastaan l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4nest\u00e4jille, jolloin he saavat punnittua ja tasapuolista informaatiota oman p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 tueksi. EU-kansan\u00e4\u00e4nestykset ovat kuitenkin nyt muodostuneet l\u00e4hinn\u00e4 kovan poliittisen pelin v\u00e4lineeksi, ja kansalaisosallistumisen edellytysten parantaminen on j\u00e4\u00e4nyt toissijaiseksi tavoitteeksi.<\/p>\n\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"reddit\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"mail\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maija Set\u00e4l\u00e4, professori, Turun yliopisto Iso-Britannian taannoinen EU-j\u00e4senyytt\u00e4 koskeva kansan\u00e4\u00e4nestys her\u00e4tti keskustelua kansan\u00e4\u00e4nestysten roolista edustuksellisissa demokratioissa. Keskustelu k\u00e4\u00e4ntyy usein siihen, mink\u00e4laiset asiakysymykset sopivat kansan\u00e4\u00e4nestyksen aiheeksi. Olennaisempaa olisi kuitenkin tarkastella sit\u00e4, miten ja miksi kansan\u00e4\u00e4nestyksi\u00e4 p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n j\u00e4rjest\u00e4\u00e4. Britannian kansan\u00e4\u00e4nestys edusti Suomessakin … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":122,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[101,103,82,105],"class_list":["post-130","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ajankohtaista","tag-brexit","tag-eu","tag-kansanaanestys","tag-oregon"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kansanvaltavol2\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/130","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kansanvaltavol2\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kansanvaltavol2\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kansanvaltavol2\/wp-json\/wp\/v2\/users\/122"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kansanvaltavol2\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=130"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kansanvaltavol2\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/130\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":132,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kansanvaltavol2\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/130\/revisions\/132"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kansanvaltavol2\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=130"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kansanvaltavol2\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=130"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kansanvaltavol2\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=130"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}