{"id":57,"date":"2015-06-18T13:01:36","date_gmt":"2015-06-18T13:01:36","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/kansanvaltavol2\/?p=57"},"modified":"2015-08-18T09:44:30","modified_gmt":"2015-08-18T06:44:30","slug":"kansalaisaloitteiden-eduskuntakasittelyssa-prosessi-on-yhta-tarkea-kuin-lopputulos","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kansanvaltavol2\/2015\/06\/18\/kansalaisaloitteiden-eduskuntakasittelyssa-prosessi-on-yhta-tarkea-kuin-lopputulos\/","title":{"rendered":"Kansalaisaloitteiden eduskuntak\u00e4sittelyss\u00e4 prosessi on yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 kuin lopputulos"},"content":{"rendered":"
    \n
  1. Haastatellut kansalaisaloitteiden edustajat ja vireillepanijat toivovat kaikille eduskuntaan edenneille kansalaisaloitteille yhdenvertaista k\u00e4sittely\u00e4 eduskunnassa.<\/li>\n
  2. P\u00e4\u00e4osin asialliseksi koetussa k\u00e4sittelyss\u00e4 eniten kritiikki\u00e4 her\u00e4ttiv\u00e4t yleinen avoimuuden ja vuorovaikutuksen puute, valiokuntien kuulemien asiantuntijoiden rooli ja kansalaisaloitteiden kritisoiminen lakiteknisesti puutteellisiksi.<\/li>\n
  3. Eduskunta voi parantaa kansalaisaloitteiden k\u00e4sittely\u00e4 olemalla vuorovaikutuksessa aloitteiden tekij\u00f6iden kanssa, lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 valiokuntaty\u00f6skentelyn avoimuutta, parantamalla tiedonsaantia ja keskittym\u00e4ll\u00e4 muotoseikkojen sijaan aloitteiden sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n.<\/li>\n<\/ol>\n

    Suomessa on kehittym\u00e4ss\u00e4 uusi poliittinen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 liittyen kansalaisaloitteiden k\u00e4sittelyyn eduskunnassa. Kuten l\u00e4hes kaikki uudet k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t, syntyy kansalaisaloitteiden eduskuntak\u00e4sittelykin ennakkotapausten pohjalta. Tilannetta voi verrata siihen, miten esimerkiksi oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 luodaan oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 \u2013 eli miten lakia sovelletaan yksitt\u00e4istapauksissa. Ennakkotapauksina siit\u00e4 kuinka kansalaisaloitteita tullaan jatkossa eduskunnassa k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n, voidaan pit\u00e4\u00e4 kuutta ensimm\u00e4ist\u00e4 eduskuntak\u00e4sittelyn saanutta kansalaisaloitetta (eduskuntakaudella 2011\u20132015). Ensimm\u00e4iset kuusi aloitetta k\u00e4sitteliv\u00e4t turkistarhauksen kielt\u00e4mist\u00e4, tasa-arvoista avioliittolakia, tekij\u00e4noikeuksien j\u00e4rkev\u00f6itt\u00e4mist\u00e4, ruotsin kielen opiskelun muuttamista vapaaehtoiseksi, energiatodistuslain muuttamista ja rattijuoppoudesta langetettavien rangaistusten koventamista. Edell\u00e4 mainittujen kansalaisaloitteiden edustajat\/vireillepanijat osallistuivat kes\u00e4ll\u00e4 2014 haastatteluun, joiden tulokset toimivat Kansalaisaloite poliittisen agendanmuodostuksen ty\u00f6kaluna Suomessa<\/em> pro gradu -tutkimuksen aineistona. Haastatteluissa k\u00e4ytiin l\u00e4pi koko kansalaisaloitteeseen liittyv\u00e4 prosessi aina aloitteen suunnittelusta sen eduskuntak\u00e4sittelyyn asti. Vastaajat olivat p\u00e4\u00e4osin varsin tyytyv\u00e4isi\u00e4 kansalaisaloiteprosessiin ja kokivat suurelta osin onnistuneensa aloitteelle asetetuissa tavoitteissa, joita olivat muun muassa poliittiseen agendaan vaikuttaminen, keskustelun her\u00e4tt\u00e4minen ja tiedon lis\u00e4\u00e4minen. Aloitteiden v\u00e4lill\u00e4 ei ollut suurta eroa t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4, vaikka kuudesta aloitteesta vain yksi hyv\u00e4ksyttiin eduskunnan suuren salin \u00e4\u00e4nestyksess\u00e4. Kansalaisaloitteiden tekij\u00e4t olivat varsin tietoisia aloitteiden l\u00e4pimenomahdollisuuksista jo niit\u00e4 tehdess\u00e4\u00e4n ja haastatteluissa nousivatkin aloitteiden lopullista kohtaloa t\u00e4rke\u00e4mmiksi esimerkiksi niiden k\u00e4sittelytapa eduskunnassa ja niist\u00e4 k\u00e4yty keskustelu erityisesti mediassa. Kuten sanottu, vastaajien kokemukset olivat p\u00e4\u00e4osin my\u00f6nteisi\u00e4, mutta muutamia ep\u00e4kohtia nousi esille kaikissa haastatteluissa.<\/p>\n

    Kun kansalaisaloitteiden edustajia pyydettiin arvioimaan kansalaisaloiteinstituution mahdollisia ongelmia tai ep\u00e4kohtia, kaikkein eniten huolta her\u00e4tti se, tulevatko kaikki kansalaisaloitteet jatkossakin saamaan yhdenvertaisen k\u00e4sittelyn eduskunnassa. Koska kansalaisaloitteiden eduskuntak\u00e4sittelyst\u00e4 ei ole s\u00e4\u00e4detty kovin tarkkaan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, keskustelu siit\u00e4 miten aloitteita tulisi k\u00e4sitell\u00e4 k\u00e4ynnistyi kunnolla vasta sen j\u00e4lkeen, kun ensimm\u00e4inen aloitteista oli jo j\u00e4tetty eduskunnan k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi. Eduskunnan ulkopuolelta katsottuna saattoi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 suhtautuminen eduskuntaan jo luovutettujen aloitteiden sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n vaikutti my\u00f6s suhtautumiseen tapaan, jolla niit\u00e4 tulisi k\u00e4sitell\u00e4. Asian ymp\u00e4rill\u00e4 k\u00e4ydyn keskustelun lopputulos oli se, ett\u00e4 puhemiesneuvosto eduskuntaryhmi\u00e4 kuultuaan lopulta suositteli, ett\u00e4 eduskunnalla ei olisi velvollisuutta l\u00e4hett\u00e4\u00e4 kansalaisaloitteita eteenp\u00e4in valiokuntien k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi. Se rohkaisi kuitenkin aloitteiden mahdollisimman nopeaan k\u00e4sittelyyn, asiantuntijoiden kuulemiseen ja julkisten kuulemisten j\u00e4rjest\u00e4miseen. Eduskunnassa k\u00e4ydyn keskustelun tuloksena ei siis syntynyt mit\u00e4\u00e4n sitovaa ohjeistusta, k\u00e4sittelyajan rajaamista puoleen vuoteen lukuun ottamatta.<\/p>\n

    \"Kyna_480px\"<\/a><\/p>\n

    Kansalaisaloitteiden tekij\u00f6iden toiveena oli se, ett\u00e4 kaikki eduskuntaan luovutetut aloitteet tulisi k\u00e4sitell\u00e4 samalla tavalla, riippumatta siit\u00e4 mit\u00e4 aiheita ne koskevat, miten paljon mediahuomiota ne ovat saaneet, tai miten paljon niill\u00e4 on kannatusta kansanedustajien keskuudessa. He eiv\u00e4t kuitenkaan vaatineet, ett\u00e4 eduskunnan k\u00e4si\u00e4 sidottaisiin k\u00e4sittelyn osalta esimerkiksi tekem\u00e4ll\u00e4 siit\u00e4 erillinen kirjaus kansalaisaloitelakiin. He uskoivat sen sijaan, ett\u00e4 ensimm\u00e4isten eduskuntak\u00e4sittelyyn edenneiden aloitteiden kautta syntynyt uusi k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 loisi tarvittavan poliittisen paineen k\u00e4sitell\u00e4 kaikkia aloitteita samalla tavalla. Arvioon siit\u00e4, ett\u00e4 poliittisesti sitova k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 on jo muodostunut \u2013 tai on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin muodostumassa \u2013 on helppo yhty\u00e4. Eduskunta joutuisi todenn\u00e4k\u00f6isesti voimakkaan julkisen kritiikin kohteeksi, jos se jatkossa ei kohtelisi kaikkia aloitteita yhdenvertaisesti. Hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4, miten pelkk\u00e4 poliittinen paine vaikuttaa aloitteiden k\u00e4sittelyyn ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sitoo poliittisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6it\u00e4, l\u00f6ytyy Sveitsist\u00e4. Sveitsiss\u00e4 kansalaisaloitteen kohtalosta p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n aina kansan\u00e4\u00e4nestyksell\u00e4, mutta aloite voidaan my\u00f6s hyl\u00e4t\u00e4 ilman kansan\u00e4\u00e4nestyst\u00e4, jos aloite ei t\u00e4yt\u00e4 laissa m\u00e4\u00e4riteltyj\u00e4 muodollisia tai sis\u00e4ll\u00f6llisi\u00e4 vaatimuksia. Kuitenkin esimerkiksi vuonna 2010 kaikkiaan nelj\u00e4 aloitetta hyv\u00e4ksyttiin kansan\u00e4\u00e4nestyksess\u00e4, vaikka aloitteiden sis\u00e4lt\u00f6 olisi antanut edellytykset niiden hylk\u00e4\u00e4miselle ilman kansan\u00e4\u00e4nestyst\u00e4kin (aloitteiden vaatimukset olivat ristiriidassa Sveitsin solmimien kansainv\u00e4listen sopimusten kanssa). Jokaisen aloitteen kohdalla maan poliittinen johto keskusteli siit\u00e4 tulisiko kansalaisaloitteet hyl\u00e4t\u00e4, mutta p\u00e4\u00e4tyi jokaisessa tapauksessa olla tekem\u00e4tt\u00e4 sit\u00e4.<\/p>\n

    Vastaajat kokivat oman aloitteensa k\u00e4sittelyn eduskunnassa edenneen p\u00e4\u00e4osin ongelmitta, mutta my\u00f6s jonkin verran kritiikki\u00e4 kuului. Eniten vastaajia mietityttiv\u00e4t valiokuntien kuulemien asiantuntijoiden valintakriteerit, vastakkaista n\u00e4kemyst\u00e4 edustavien asiantuntijoiden l\u00e4sn\u00e4olo samassa tilaisuudessa aloitteen edustajien kanssa ja yleinen vuorovaikutuksen puute aloitteiden tekij\u00f6iden ja valiokunnan j\u00e4senten v\u00e4lill\u00e4. Valiokunnan yleis\u00f6lt\u00e4 suljettu ty\u00f6skentelytapa turhautti useita vastaajista. He kokivat, ett\u00e4 kansalaisaloitteen saamaan kritiikkiin on mahdotonta vastata, koska valiokunta ei osallistu vuoropuheluun aloitteiden tekij\u00f6iden kanssa, eiv\u00e4tk\u00e4 valiokuntak\u00e4sittelyyn liittyv\u00e4t asiakirjat ole julkisia. Vastaajat toivoivatkin eduskuntak\u00e4sittelyyn lis\u00e4\u00e4 avoimuutta ja l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4 kautta linjan. Haastatteluun osallistuneet kansalaisaloitteiden edustajat kokivat kuitenkin, ett\u00e4 kansanedustajat suhtautuivat aloitteisiin ja niiden edustajiin kunnioittavasti ja my\u00f6nteisesti. Puolet vastaajista olivatkin aktiivisesti yhteydess\u00e4 kansanedustajiin koko k\u00e4sittelyn ajan ja suhtautuivat optimisesti vaikutusmahdollisuuksiinsa. Toinen puolikas vastaajista oli yhteydess\u00e4 edustajiin vain hyvin v\u00e4h\u00e4n \u2013 tai ei ollenkaan \u2013 ja lis\u00e4ksi suhtautui varsin skeptisesti ajatukseen siit\u00e4, ett\u00e4 kansanedustajiin voi vaikuttaa.<\/p>\n

    \"puhelin_480px\"<\/a><\/p>\n

    Toinen haastatteluissa esiin noussut ongelma liittyi kansalaisaloitteen muodollisiin vaatimuksiin. Kolmen aloitteen muotoilussa k\u00e4ytettiin lakiteknist\u00e4 asiantuntemusta, kun taas loput kolme aloitteista muotoiltiin ilman asiantuntijoiden apua. Nelj\u00e4 kuudesta aloitteesta oli lakialoitteita (tiukempi muotoilu) ja loput kaksi aloitetta olivat niin kutsuttuja toimenpidealoitteita (v\u00e4ljempi muotoilu). Siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 useiden aloitteiden muotoilussa k\u00e4ytettiin asiantuntijoiden apua, kertoivat useat vastaajista saaneensa runsaasti kritiikki\u00e4 \u2013 etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 aloitetta k\u00e4sittelev\u00e4lt\u00e4 valiokunnalta \u2013 nimenomaan aloitteen lakiteknisist\u00e4 puutteista. T\u00e4m\u00e4 siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 valiokunta voi halutessaan tehd\u00e4 muutoksia kansalaisaloitteeseen ennen kuin siit\u00e4 \u00e4\u00e4nestet\u00e4\u00e4n. Erityisesti tasa\u2013 arvoista avioliittolakia koskevan aloitteen osalta valiokuntaa arvosteltiin aloitteen tekij\u00f6iden taholta siit\u00e4, ett\u00e4 se kaataa aloitteen vedoten muodollisiin seikkoihin, jottei sen tarvitsisi ottaa kantaa itse aloitteen sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n. Kritiikin taustalla on luettavissa huoli siit\u00e4, ett\u00e4 kansalaisaloitteen luonne demokraattisena ty\u00f6kaluna vesittyy t\u00e4ysin, jos ainoastaan lainvalmisteluun erikoistuneet juristit pystyv\u00e4t niit\u00e4 laatimaan. Jos valiokunnalla ei ole tahtoa tai resursseja lakiehdotuksen muokkaamiseen, voi se toimia kuten energiatodistusaloitteen kohdalla \u2013 eli l\u00e4hett\u00e4\u00e4 sen ministeri\u00f6n valmisteluun. Jos kyseess\u00e4 on sen sijaan teknisiin seikkoihin vetoaminen puhtaasti poliittisista syist\u00e4, on vaarana se, ett\u00e4 kansalaisaloiteinstituution uskottavuus kansalaisten silmiss\u00e4 tulee k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n ison kolauksen.<\/p>\n

    Ep\u00e4kohta, joka niin ik\u00e4\u00e4n nousi esille useamassa haastattelussa, oli avoimuuden ja vuorovaikutuksen puute prosessin aikana. Avoimuuden puute liittyi erityisesti kansalaisaloitteiden k\u00e4sittelyyn valiokunnissa. Koska valiokuntak\u00e4sittely on suljettu yleis\u00f6lt\u00e4, eiv\u00e4t aloitteiden tekij\u00e4t p\u00e4\u00e4se vastaamaan ennaltaehk\u00e4isev\u00e4sti valiokunnan antamaan kritiikkiin, eiv\u00e4tk\u00e4 perustelut aloitteen mahdolliselle hylk\u00e4\u00e4miselle tule esiin miss\u00e4\u00e4n vaiheessa valiokuntak\u00e4sittely\u00e4 \u2013 ennen kuin vasta virallisen mietinn\u00f6n tultua ulos. Lis\u00e4ksi ainoa tilaisuus jossa aloitteiden tekij\u00e4t itse p\u00e4\u00e4sev\u00e4t \u00e4\u00e4neen, on julkinen kuuleminen, jossa vastaajien mukaan vuorovaikutus valiokunnan j\u00e4senten kanssa j\u00e4i hyvin v\u00e4h\u00e4iseksi. Tilaisuus muistutti enemm\u00e4n kuulustelua \u2013 kuulemisen sijaan. Er\u00e4s vastaajista otti esille my\u00f6s sen, kuinka vaikeaa valiokunnan tilaamia asiantuntijalausuntoja on saada aloitteiden tekij\u00f6iden n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi \u2013 edes erikseen pyydett\u00e4ess\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 ei t\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n suhteessa ole ollut kaikkien aloitteiden suhteen yhten\u00e4inen, vaan vastaavilla ministeri\u00f6ill\u00e4 on ollut eri aloitteiden suhteen eri k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6. Prosessin l\u00e4pin\u00e4kyvyys tuntuu siis katoavan viimeist\u00e4\u00e4n siin\u00e4 vaiheessa, kun valiokuntak\u00e4sittely k\u00e4ynnistyy.<\/p>\n

    Kansalaisaloiteinstituution ja siihen liittyv\u00e4n prosessin kritiikki erityisesti mediassa on keskittynyt p\u00e4\u00e4asiassa siihen, ett\u00e4 suurinta osaa aloitteista ei olla hyv\u00e4ksytty eduskunnassa. T\u00e4m\u00e4 huoli on kuitenkin ainakin jossain m\u00e4\u00e4rin ennenaikainen ottaen huomioon, ett\u00e4 instituutio on ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 vasta vajaan eduskuntakauden verran. Lis\u00e4ksi on hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 esimerkiksi kansanedustajien tekemist\u00e4 lakialoitteista p\u00e4\u00e4tyy laiksi asti vain murto\u2013osa \u2013 silloinkin kun lakiehdotuksella on takanaan yli 100 kansanedustajaa. Hallituksen tekemill\u00e4 lakiehdotuksilla on luonnollisesti hyv\u00e4t l\u00e4pimenomahdollisuudet, koska ne ovat hyvin pitk\u00e4lle hiottuja kompromissien tuloksia, joilla on takanaan eduskunnan enemmist\u00f6n (hallituspuolueiden eduskuntaryhmien) tuki. Viime vaalikauden lopussa tosin n\u00e4htiin sekin, ett\u00e4 kun hallituspuolueiden rivit rakoilevat, my\u00f6s hallituksen omat esitykset voivat kaatua eduskunnan \u00e4\u00e4nestyksess\u00e4, tai ne vedet\u00e4\u00e4n takaisin ennen kuin n\u00e4in ehtii tapahtua. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 olisikin hyv\u00e4 siirty\u00e4 tarkastelemaan sit\u00e4, miten kansalaisaloitteeseen liittyv\u00e4\u00e4 prosessia voidaan parantaa \u2013 sen sijaan, ett\u00e4 \"Essi<\/a>keskityt\u00e4\u00e4n ainoastaan siihen miten eduskunta asiasta \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 uusi eduskunta voi tehd\u00e4 paljonkin, ilman ett\u00e4 itse kansalaisaloitelakiin tarvitsee koskea. Olemalla vuorovaikutuksessa aloitteiden tekij\u00f6iden kanssa, lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 valiokuntaty\u00f6skentelyn avoimuutta, parantamalla tiedonsaantia ja keskittym\u00e4ll\u00e4 enemm\u00e4n aloitteiden sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n muotoseikkojen sijaan, turvataan nuoren instituution legitimiteetti ja kunnioitus jatkossakin.<\/p>\n

    Teuri, Essi. 2015. Kansalaisaloite poliittisen agendanmuodostuksen ty\u00f6kaluna Suomessa. Kuusi ennakkotapausta.<\/em> Pro gradu \u2013tutkielma. Turku: Turun yliopisto, politiikan tutkimuksen laitos, valtio-opin oppiaine.<\/p>\n

    Essi Teuri<\/p>\n\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"reddit\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"mail\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Haastatellut kansalaisaloitteiden edustajat ja vireillepanijat toivovat kaikille eduskuntaan edenneille kansalaisaloitteille yhdenvertaista k\u00e4sittely\u00e4 eduskunnassa. P\u00e4\u00e4osin asialliseksi koetussa k\u00e4sittelyss\u00e4 eniten kritiikki\u00e4 her\u00e4ttiv\u00e4t yleinen avoimuuden ja vuorovaikutuksen puute, valiokuntien kuulemien asiantuntijoiden rooli ja kansalaisaloitteiden kritisoiminen lakiteknisesti puutteellisiksi. Eduskunta voi parantaa kansalaisaloitteiden k\u00e4sittely\u00e4 olemalla … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":102,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[31],"tags":[39,35,5,33,41,37],"class_list":["post-57","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-vieraskynat","tag-avoimuus","tag-eduskunta","tag-kansalaisaloite","tag-kasittely","tag-valiokunta","tag-vuorovaikutus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kansanvaltavol2\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kansanvaltavol2\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kansanvaltavol2\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kansanvaltavol2\/wp-json\/wp\/v2\/users\/102"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kansanvaltavol2\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=57"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kansanvaltavol2\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":67,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kansanvaltavol2\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/57\/revisions\/67"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kansanvaltavol2\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=57"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kansanvaltavol2\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=57"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kansanvaltavol2\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=57"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}