{"id":103,"date":"2026-04-13T09:59:01","date_gmt":"2026-04-13T06:59:01","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/?p=103"},"modified":"2026-04-13T09:59:01","modified_gmt":"2026-04-13T06:59:01","slug":"turhautumisesta-ylpeyteen-tekijoiden-kokemat-tunteet-housujen-valmistuksessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/2026\/04\/13\/turhautumisesta-ylpeyteen-tekijoiden-kokemat-tunteet-housujen-valmistuksessa\/","title":{"rendered":"Turhautumisesta ylpeyteen \u2013 tekij\u00f6iden kokemat tunteet housujen valmistuksessa\u00a0"},"content":{"rendered":"\n<p>Millaisia tunteita vaatteen valmistus her\u00e4tt\u00e4\u00e4 tekij\u00e4ss\u00e4 k\u00e4sity\u00f6prosessin eri vaiheissa? Miten k\u00e4sity\u00f6prosessin eri vaiheissa koetut tunteet heijastuvat housujen valmistukseen? N\u00e4ihin kysymyksiin pyrimme saamaan vastauksia pro gradu -tutkielmassamme. Tutkielmassamme syvennyimme vaatteen valmistusprosessiin pohjautuen Turun yliopiston tarjoamien k\u00e4sity\u00f6n perus-\u00a0ja\u00a0aineopintojen sek\u00e4\u00a0syvent\u00e4vien opintojen aikana saamiimme valmiuksiin.\u00a0Tutkimus toteutettiin autoetnografisena tutkimuksena eli tutkimus\u00a0pohjautui\u00a0tutkijoiden omaan housujen valmistusprosessiin sek\u00e4 siin\u00e4 her\u00e4nneiden tunteiden\u00a0tunnistamiseen\u00a0sek\u00e4 tarkastelemiseen.\u00a0Tutkittavina toimivat siis tutkijat itse.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Merkitykselliseksi aiheen tutkimisen teki\u00a0se, ett\u00e4 tunteet ovat l\u00e4sn\u00e4 kaikessa tekemisess\u00e4\u00a0ja\u00a0oppimisessa.\u00a0Tietoisuuden lis\u00e4\u00e4minen siit\u00e4, millaisia tunteita k\u00e4sity\u00f6prosessi voi tekij\u00e4ss\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 siit\u00e4, miten esiin nousseet tunteet vaikuttavat ty\u00f6skentelyyn, on merkityksellist\u00e4\u00a0tietoa\u00a0k\u00e4sity\u00f6t\u00e4 opettaville, mutta aihetta on tutkittu v\u00e4h\u00e4n.\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Housujen valmistusprosessin aikana tunnistettiin 25 erilaista tunnetta, tunteet olivat perustunteita, kuten viha, pelko, yll\u00e4tys, suru, ilo ja inho tai niiden yhdistelmi\u00e4, kuten turhautuminen, pettymys, tyytyv\u00e4isyys ja ylpeys.\u00a0Tunteet vaihtelivat tutkijoiden sek\u00e4 eri ty\u00f6vaiheiden v\u00e4lill\u00e4. Tunteet ilmeniv\u00e4t tutkijoissa sek\u00e4 sanallisesti ett\u00e4 elein. Tutkijoiden kokemat tunteet olivat vahvasti yhteydess\u00e4 heid\u00e4n n\u00e4kemykseens\u00e4 omasta ammattitaidostaan. Tutkijat kokivat positiivisia tunteita sellaisten ty\u00f6vaiheiden osalta, jotka olivat heille entuudestaan tuttuja ja joissa he kokivat mahdollisuuden luottaa omaan tekemiseens\u00e4 sek\u00e4 mahdollisesti muokata omaa ty\u00f6skentely\u00e4\u00e4n. Negatiivisia tunteita tutkijat kokivat sellaisten ty\u00f6vaiheiden osalta, jotka olivat heille vieraampia tai ep\u00e4selvi\u00e4. Tutkijoiden tunteet olivat siis yhteydess\u00e4 heid\u00e4n kokemukseensa omasta ammattitaidostaan k\u00e4sity\u00f6n opettajana.\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkijoiden tunnistamat tunteet heijastuivat vaatteen valmistusprosessiin toiminnan ja ajattelun kautta.&nbsp;Tunteet vaikuttivat tekij\u00f6iden ty\u00f6skentelyn etenemiseen sek\u00e4 keinoihin ratkaista ja analysoida ongelmia. Positiiviset tunteet ohjasivat ty\u00f6skentely\u00e4 eteenp\u00e4in, sill\u00e4 tutkijan tunne mahdollisti luottamuksen omaa toimintaa kohtaan. Negatiiviset tunteet hidastivat tai lamaannuttivat ty\u00f6skentelyn etenemist\u00e4, sill\u00e4 tutkijan tunne ohjasi ty\u00f6vaiheen syv\u00e4llisemp\u00e4\u00e4n pohdintaan sek\u00e4 ongelmanratkaisuun.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkimus toi merkityksellist\u00e4 tietoa siit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6vaiheessa tunnistettu tunne voi ohjata tekij\u00e4\u00e4ns\u00e4 uuden oppimiseen ongelmanratkaisun kautta tai tukea riskinottoja ty\u00f6skentelyss\u00e4. Tunne voi ohjata my\u00f6s ty\u00f6skentely\u00e4 lamaantumiseen tai vaikuttaa koko k\u00e4sity\u00f6prosessin ohjaavana tunnetilana. Tunteet voivat muuttua ty\u00f6skentelyn edetess\u00e4 sek\u00e4 ty\u00f6vaiheiden v\u00e4lill\u00e4, kuitenkin huomioiden tunnekokemusten olevan aina henkil\u00f6kohtaisia\u00a0ja yksil\u00f6llisi\u00e4.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Nummi, R. &amp; M\u00e4kinen, N. (2026). Tunteet vaatteen valmistusprosessissa tekij\u00f6iden kokemana \u2013 Autoetnografinen tutkimus housujen valmistuksesta. Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos, Rauman kampus.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Tekij\u00e4t: Reetta Nummi ja Nelli M\u00e4kinen&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Ohjaaja: Dosentti Marja-Leena R\u00f6nkk\u00f6&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Millaisia tunteita vaatteen valmistus her\u00e4tt\u00e4\u00e4 tekij\u00e4ss\u00e4 k\u00e4sity\u00f6prosessin eri vaiheissa? Miten k\u00e4sity\u00f6prosessin eri vaiheissa koetut tunteet heijastuvat housujen valmistukseen? N\u00e4ihin kysymyksiin pyrimme saamaan vastauksia pro gradu -tutkielmassamme. Tutkielmassamme syvennyimme vaatteen valmistusprosessiin pohjautuen Turun yliopiston tarjoamien k\u00e4sity\u00f6n perus-\u00a0ja\u00a0aineopintojen sek\u00e4\u00a0syvent\u00e4vien opintojen aikana saamiimme valmiuksiin.\u00a0Tutkimus toteutettiin autoetnografisena tutkimuksena eli tutkimus\u00a0pohjautui\u00a0tutkijoiden omaan housujen valmistusprosessiin sek\u00e4 siin\u00e4 her\u00e4nneiden tunteiden\u00a0tunnistamiseen\u00a0sek\u00e4 tarkastelemiseen.\u00a0Tutkittavina toimivat&hellip; <a class=\"more-link\" href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/2026\/04\/13\/turhautumisesta-ylpeyteen-tekijoiden-kokemat-tunteet-housujen-valmistuksessa\/\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Turhautumisesta ylpeyteen \u2013 tekij\u00f6iden kokemat tunteet housujen valmistuksessa\u00a0<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3790,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-103","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/103","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3790"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=103"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/103\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":104,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/103\/revisions\/104"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=103"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=103"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=103"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}