{"id":106,"date":"2026-05-07T09:19:48","date_gmt":"2026-05-07T06:19:48","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/?p=106"},"modified":"2026-05-07T09:19:48","modified_gmt":"2026-05-07T06:19:48","slug":"nuorilla-on-tuorein-tieto-nuorilla-on-tuorein-oppi-nuorilla-on-suurin-tahto-muuttaa-tulevaa-kasityonopettajaopiskelijoiden-kasityksia-kestavan-kehityksen-opettamisesta-kasityon-op","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/2026\/05\/07\/nuorilla-on-tuorein-tieto-nuorilla-on-tuorein-oppi-nuorilla-on-suurin-tahto-muuttaa-tulevaa-kasityonopettajaopiskelijoiden-kasityksia-kestavan-kehityksen-opettamisesta-kasityon-op\/","title":{"rendered":"\u201cNuorilla on tuorein tieto, nuorilla on tuorein oppi, nuorilla on suurin tahto muuttaa tulevaa.\u201d K\u00e4sity\u00f6nopettajaopiskelijoiden k\u00e4sityksi\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen opettamisesta k\u00e4sity\u00f6n oppiaineessa"},"content":{"rendered":"\n<p>Tutkimuksessa selvitettiin k\u00e4sity\u00f6nopettajaopiskelijoiden k\u00e4sityksi\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen opettamisesta k\u00e4sity\u00f6n oppiaineessa. Lis\u00e4ksi tutkimuksessa otettiin selv\u00e4\u00e4 heid\u00e4n ideoistaan kest\u00e4v\u00e4n kehityksen opettamisen edist\u00e4miseksi k\u00e4sity\u00f6n oppiaineessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuoda opettajaopiskelijoiden k\u00e4sitykset n\u00e4kyviksi ja yhdist\u00e4\u00e4 heilt\u00e4 saatu informaatio jo aiemmin tutkittuun teoriaan. Tutkimuksen teoriataustassa m\u00e4\u00e4riteltiin tutkimuksen keskeiset k\u00e4sitteet, jotka muodostivat my\u00f6s tutkimuksen viitekehyksen: kest\u00e4v\u00e4 kehitys, k\u00e4sity\u00f6n oppiaine, k\u00e4sitykset ja ideat. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja siin\u00e4 hy\u00f6dynnettiin fenomenografista l\u00e4hestymistapaa. Aineisto koostui 32 k\u00e4sity\u00f6nopettajaopiskelijan esseevastauksista, jotka analysoitiin laadullisesti teoriaohjaavalla sis\u00e4ll\u00f6nanalyysill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkimuksen tulokset osoittivat, ett\u00e4 kaikki vastaajat k\u00e4sittiv\u00e4t kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen kuuluvan nelj\u00e4n osa-alueen mallin sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4, vaikka he eiv\u00e4t olisi tunnistaneetkaan nelj\u00e4n osa-alueen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 kehityksest\u00e4. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen osa-alueista ekologinen ja taloudellinen kest\u00e4vyys olivat eniten k\u00e4sitellyt osa-alueet. Sosiaalista ja kulttuurista kest\u00e4vyytt\u00e4 k\u00e4siteltiin huomattavasti v\u00e4hemm\u00e4n. Vastauksista l\u00f6ytyi my\u00f6s yhtenev\u00e4isi\u00e4 piirteit\u00e4 Agenda 2030:n kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteisiin. Eniten yhtenev\u00e4isi\u00e4 piirteit\u00e4 l\u00f6ytyi tavoitteen \u201dvastuullista kuluttamista\u201d kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p>K\u00e4sity\u00f6nopettajaopiskelijat k\u00e4sittiv\u00e4t kest\u00e4v\u00e4n kehityksen p\u00e4\u00e4osin positiiviseksi ilmi\u00f6ksi. Suurin osa vastaajista piti kest\u00e4v\u00e4n kehityksen opettamista t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 ja merkityksellisen\u00e4 k\u00e4sity\u00f6n oppiaineessa ja k\u00e4sitti kest\u00e4v\u00e4n kehityksen kuuluvaksi k\u00e4sity\u00f6n oppiaineeseen. My\u00f6s suurin osa vastaajista k\u00e4sitti, ett\u00e4 kest\u00e4v\u00e4 kehitys n\u00e4kyy k\u00e4sity\u00f6n oppiaineessa uusiok\u00e4ytt\u00f6n\u00e4, tuunauksena, korjauksena, kunnostamisena, kiertotaloutena ja kierr\u00e4tt\u00e4misen\u00e4. Noin kolmasosa vastaajista k\u00e4sitti, ett\u00e4 kest\u00e4v\u00e4 kehitys n\u00e4kyy taloudellisuutena k\u00e4sity\u00f6n oppiaineessa.<\/p>\n\n\n\n<p>K\u00e4sity\u00f6nopettajaopiskelijat k\u00e4sittiv\u00e4t my\u00f6s useita haasteita opettaa kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 k\u00e4sity\u00f6n oppiaineessa. K\u00e4sitetyist\u00e4 haasteista yleisin oli resurssien v\u00e4h\u00e4isyys, saatavuuden ongelmat ja korkeat hinnat. Muita haasteita olivat ajan puute, opettajien valveutumattomuus kest\u00e4v\u00e4n kehityksen opettamiseen k\u00e4sity\u00f6n oppiaineessa, oppilaiden asenteet kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 kehityksest\u00e4 mukaan lukien oppilaiden erilaiset l\u00e4ht\u00f6kohdat, liian suuret luokkakoot ja puutteellinen ty\u00f6turvallisuus sek\u00e4 se, ett\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 opetettaan, mutta sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 ei opetuksessa liitet\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen kontekstiin.<\/p>\n\n\n\n<p>K\u00e4sity\u00f6nopettajaopiskelijat kykeniv\u00e4t keksim\u00e4\u00e4n monipuolisesti konkreettisia ja toteutuskelpoisia ideoita kest\u00e4v\u00e4n kehityksen opettamisen edist\u00e4miseksi k\u00e4sity\u00f6n oppiaineessa. Eniten ideoita keksittiin liittyen kierr\u00e4tykseen, kierr\u00e4tysmateriaaleihin, uusiok\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja tuunaukseen. Ideoita syntyi liittyen kest\u00e4v\u00e4n kehityksen jokaiseen nelj\u00e4\u00e4n osa-alueeseen: ekologiseen, taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen kest\u00e4vyyteen. Ideat painottuivat kuitenkin enimm\u00e4kseen ekologisen ja taloudellisen kest\u00e4vyyden sis\u00e4lt\u00f6ihin.<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkimus tuotti vastauksia molempiin tutkimuskysymyksiin kattavasti. Tutkimus toi n\u00e4kyv\u00e4ksi k\u00e4sity\u00f6nopettajaopiskelijoiden k\u00e4sityksi\u00e4 ja ideoita kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 kehityksest\u00e4 ja sen opettamisesta k\u00e4sity\u00f6n oppiaineessa. Tutkimus toi esille erilaisia muutostarpeita kest\u00e4v\u00e4n kehityksen opettamisen edist\u00e4miseksi. Tutkimustuloksia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 k\u00e4sity\u00f6nopettajankoulutuksessa, kest\u00e4v\u00e4n kehityksen pedagogiikan kehitt\u00e4misess\u00e4 ja tulevissa tutkimuksissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkimus toi esiin k\u00e4sity\u00f6nopettajaopiskelijoiden k\u00e4sitykset kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 kehityksest\u00e4 nelj\u00e4n osa-alueen mallin sek\u00e4 Agenda 2030 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteiden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Jatkotutkimusaiheina voisi olla k\u00e4sitysten tutkiminen my\u00f6s muiden kest\u00e4v\u00e4n kehitysten m\u00e4\u00e4ritelmien pohjalta. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 voisi sen laajuuden vuoksi tutkia jo sellaisenaan. Tulevissa tutkimuksissa voisi aineiston keruun toteuttaa eri kohdejoukoille kuten yliopisto-opettajille, peruskoulun opettajille tai oppilaille. Kohdejoukko voisi koostua my\u00f6s laajemmalta alueelta ymp\u00e4ri Suomen, jolloin tulokset olisivat yleistett\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>M\u00e4ki, E. (2026). K\u00e4sity\u00f6nopettajaopiskelijoiden k\u00e4sityksi\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen opettamisesta k\u00e4sity\u00f6n oppiaineessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos, Rauman kampus<\/p>\n\n\n\n<p>Tekij\u00e4: Emmi M\u00e4ki<\/p>\n\n\n\n<p>Ohjaaja: Dosentti Marja-Leena R\u00f6nkk\u00f6<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tutkimuksessa selvitettiin k\u00e4sity\u00f6nopettajaopiskelijoiden k\u00e4sityksi\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen opettamisesta k\u00e4sity\u00f6n oppiaineessa. Lis\u00e4ksi tutkimuksessa otettiin selv\u00e4\u00e4 heid\u00e4n ideoistaan kest\u00e4v\u00e4n kehityksen opettamisen edist\u00e4miseksi k\u00e4sity\u00f6n oppiaineessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuoda opettajaopiskelijoiden k\u00e4sitykset n\u00e4kyviksi ja yhdist\u00e4\u00e4 heilt\u00e4 saatu informaatio jo aiemmin tutkittuun teoriaan. Tutkimuksen teoriataustassa m\u00e4\u00e4riteltiin tutkimuksen keskeiset k\u00e4sitteet, jotka muodostivat my\u00f6s tutkimuksen viitekehyksen: kest\u00e4v\u00e4 kehitys, k\u00e4sity\u00f6n oppiaine, k\u00e4sitykset ja ideat.&hellip; <a class=\"more-link\" href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/2026\/05\/07\/nuorilla-on-tuorein-tieto-nuorilla-on-tuorein-oppi-nuorilla-on-suurin-tahto-muuttaa-tulevaa-kasityonopettajaopiskelijoiden-kasityksia-kestavan-kehityksen-opettamisesta-kasityon-op\/\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">\u201cNuorilla on tuorein tieto, nuorilla on tuorein oppi, nuorilla on suurin tahto muuttaa tulevaa.\u201d K\u00e4sity\u00f6nopettajaopiskelijoiden k\u00e4sityksi\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen opettamisesta k\u00e4sity\u00f6n oppiaineessa<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3790,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-106","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/106","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3790"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=106"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/106\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":107,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/106\/revisions\/107"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=106"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=106"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=106"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}