K\u00e4sity\u00f6t\u00e4 voidaan toteuttaa lukemattomilla eri materiaaleilla ja tekniikoilla. K\u00e4sity\u00f6ntekij\u00e4 voi olla yht\u00e4 lailla metalli- tai puusepp\u00e4, ompelija ja koruntekij\u00e4. Oli kuitenkin k\u00e4sity\u00f6ntekij\u00e4n valitsema tekniikka mik\u00e4 tahansa, yhdistyv\u00e4t heid\u00e4n kokemuksissaan innokkuus tekemiseen ja tietysti vaateet muun muassa taidon oppimisesta ja keskittymiskyvyst\u00e4. K\u00e4sity\u00f6tekniikat ovat kuitenkin kesken\u00e4\u00e4n erilaisia, ja siksi ne edellytt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s erilaisia taitoja ja ominaisuuksia. Yksi tekniikka vaatii sormin\u00e4pp\u00e4ryytt\u00e4 ja hienomotoriikkaa, kun taas toinen tehokkuutta ja voimank\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Yhden tekniikan osaaminen ei siis tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 hallitsee helposti my\u00f6s seuraavan. Mutta siin\u00e4 miss\u00e4 k\u00e4sity\u00f6tekniikat vaativat erilaisia taitoja, voivatko ne my\u00f6s synnytt\u00e4\u00e4 tekij\u00e4lleen erilaisia kokemuksia? Kysymys perustuu oletukseen, ett\u00e4 k\u00e4sity\u00f6n valmistuskokemus ei ole riippumaton k\u00e4ytetyst\u00e4 tekniikasta. Esimerkiksi puukaiverruksen tekeminen k\u00e4sin tuottaa todenn\u00e4k\u00f6isesti erilaisen kokemuksen kuin CNC-jyrsimell\u00e4 toteutettu kaiverrus, vaikka lopputulos voisi ulkoisesti n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samankaltaiselta.<\/p>\n\n\n\n
Havaintojemme mukaan perinteisiss\u00e4 k\u00e4sity\u00f6tekniikoissa n\u00e4ytt\u00e4ytyy vahvasti k\u00e4sity\u00f6n kehollinen ja hidas luonne, mink\u00e4 vuoksi halusimme tutustua tarkemmin k\u00e4sity\u00f6n kokemiseen perinteist\u00e4 k\u00e4sity\u00f6t\u00e4 toteuttamalla. Siisp\u00e4 l\u00e4hdimme n\u00e4iden oletusten pohjilta tutkimuksellamme selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, millaisia kokemuksia ja kokemuksesta oppimista ilmenee, kun tarkastellaan perinteiseen k\u00e4sity\u00f6tekniikkaan painottuvaa k\u00e4sity\u00f6prosessia. N\u00e4ihin kysymyksiin vastaamalla pyrimme syvent\u00e4m\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rryst\u00e4 k\u00e4sity\u00f6ntekij\u00e4n perinteisen k\u00e4sity\u00f6tekniikan kokemuksesta ja tarjoamaan inspiraatiota sek\u00e4 erilaista l\u00e4hestymistapaa k\u00e4sity\u00f6n olemuksen tarkasteluun.<\/p>\n\n\n\n
Toteutimme tutkimuksemme autoetnografisesti, eli toimimme itse tutkijoina sek\u00e4 tutkittavina kohteina. Valitsimme siis toteutettavaksi perinteiseksi k\u00e4sity\u00f6tekniikaksi puunkaiverruksen. Suunnittelimme kukin itselle mieluisat puunkaiverrus k\u00e4sity\u00f6projektit, joiden ty\u00f6skentelykertojen aikana ilmenneit\u00e4 kokemuksia reflektoimme yhdess\u00e4 keskustellen sek\u00e4 itsen\u00e4isesti itsereflektointia tukevan kyselyn avulla. T\u00e4ll\u00e4 tavoin muodostimme tutkimusaineiston.<\/p>\n\n\n\n
Tutkimusaineistoon perehtym\u00e4ll\u00e4 selvitimme, ett\u00e4 puunkaiverruskokemuksissamme korostuivat tunnekokemukset, eli esimerkiksi innostus ja mielekkyys, tai vaihtoehtoisesti turhautuminen ja ep\u00e4varmuus. Koimme molemmat usein my\u00f6s flow-tilaa, mik\u00e4 meill\u00e4 n\u00e4kyi syv\u00e4n\u00e4 keskittymisen\u00e4 ja ty\u00f6h\u00f6n uppoutumisena. N\u00e4iden lis\u00e4ksi ker\u00e4simme yhteen ilmenneit\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4, jotka eiv\u00e4t suoraan olleet riippuvaisia ty\u00f6st\u00f6tekniikasta, vaan enemm\u00e4nkin vuorovaikutuksessa kokemuksiemme kanssa. T\u00e4llaisia oli esimerkiksi melu, joka aiheutui muista ty\u00f6skentelij\u00f6ist\u00e4. Kokemuksesta oppiminen puolestaan n\u00e4ytt\u00e4ytyi meill\u00e4 ty\u00f6v\u00e4lineiden k\u00e4yt\u00f6n ja materiaalin tuntemuksen vahvistumisena. Sittemmin my\u00f6s havaitsimme ty\u00f6skentelyn s\u00e4\u00e4telyn oppimista, toisin sanoen ymm\u00e4rsimme lopettaa kaiverruskerrat hyviss\u00e4 ajoin ennen, kun ty\u00f6skentelyst\u00e4 ehtii tulla raskasta ja huolimatonta.<\/p>\n\n\n\n
Ty\u00f6skentelyn aikana ilmenneist\u00e4 kokemuksista p\u00e4\u00e4ttelimme, ett\u00e4 puunkaiverruksen paikoillaan pysyv\u00e4 ja toisteinen luonne vahvisti t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa tekij\u00e4n yhteytt\u00e4 materiaaliin sek\u00e4 tekij\u00e4\u00e4n itseens\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tutkimustieto tuo esille, ett\u00e4 perinteiseen k\u00e4sity\u00f6tekniikkaan painottuva ty\u00f6skentely voi tehd\u00e4 materiaalin ja tekij\u00e4n v\u00e4lisen suhteen tavallista n\u00e4kyv\u00e4mm\u00e4ksi. Tutkimustieto lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s painoarvoa k\u00e4sity\u00f6n kokemuksen tarkastelulle perinnek\u00e4sity\u00f6kontekstissa.<\/p>\n\n\n\n
Reiala, A. & Tuominen, A. (2026). Kokemus puunkaiverruksesta\u00a0perinteisen\u00e4 k\u00e4sity\u00f6tekniikkana – Reflektiivinen yhteisautoetnografia. Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos, Rauman kampus.\u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n
Tekij\u00e4t: Anu Reiala ja Antton Tuominen<\/p>\n\n\n\n
Ohjaaja: Dosentti Marja-Leena R\u00f6nkk\u00f6 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
K\u00e4sity\u00f6t\u00e4 voidaan toteuttaa lukemattomilla eri materiaaleilla ja tekniikoilla. K\u00e4sity\u00f6ntekij\u00e4 voi olla yht\u00e4 lailla metalli- tai puusepp\u00e4, ompelija ja koruntekij\u00e4. Oli kuitenkin k\u00e4sity\u00f6ntekij\u00e4n valitsema tekniikka mik\u00e4 tahansa, yhdistyv\u00e4t heid\u00e4n kokemuksissaan innokkuus tekemiseen ja tietysti vaateet muun muassa taidon oppimisesta ja keskittymiskyvyst\u00e4. K\u00e4sity\u00f6tekniikat ovat kuitenkin kesken\u00e4\u00e4n erilaisia, ja siksi ne edellytt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s erilaisia taitoja ja ominaisuuksia. Yksi… Jatka lukemista K\u00e4sity\u00f6ntekij\u00e4n ja materiaalin vuorovaikutus – Kokemuksia puunkaiverruksesta perinteisen\u00e4 k\u00e4sity\u00f6tekniikkana<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3790,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-108","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/108","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3790"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=108"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/108\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":113,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/108\/revisions\/113"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=108"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=108"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=108"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}