Ottaen huomioon omal\u00e4ht\u00f6isen k\u00e4sity\u00f6kulttuurin merkityksen saamelaisessa kulttuurissa, on jokseenkin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 saamelaisen k\u00e4sity\u00f6kulttuurin ja k\u00e4sity\u00f6n oppiaineen v\u00e4list\u00e4 suhdetta on tarkasteltu yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4n suomalaisen kasvatustieteen parissa. Aiheen poissaolo eritoten k\u00e4sity\u00f6kasvatuksen tieteenalan piiriss\u00e4 tuntui kummalliselta.<\/p>\n\n\n\n
Paitsi ett\u00e4 saamelaiset ovat yksi Suomen kansallisista v\u00e4hemmist\u00f6ist\u00e4, muodostavat he my\u00f6s EU:n Eurooppaan kuuluvan alueen ainoan YK:n alkuper\u00e4iskansastatuksen omaavan kansan (Opetushallitus, 2026; Yhdistyneet kansakunnat, 2007). Saamelaisten asema alkuper\u00e4iskansana on my\u00f6s kirjattu Suomen perustuslakiin. Suomen, kuten muidenkin Saamenmaata jakavien Pohjoismaiden, lakiin on s\u00e4\u00e4detty saamelaisille kattavaa autonomiaa. Kaikissa saamelaisten asuttamissa valtioissa, Ven\u00e4j\u00e4n federaatiota lukuun ottamatta, toimii laajasti saamelaisten asioista p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4 itsehallintoelin, Saamelaisk\u00e4r\u00e4j\u00e4t. Suomen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 takaa saamelaisille oikeuden itsehallintoon koskien kielt\u00e4 ja kulttuuria (Laki saamelaisk\u00e4r\u00e4jist\u00e4, 974\/1995 1:1 \u00a7). T\u00e4m\u00e4 aiheuttaa vaatimuksia suoraan peruskoulutuksen j\u00e4rjest\u00e4miselle Suomen saamelaisalueen peruskouluissa.<\/p>\n\n\n\n
Saamelaisessa kulttuurissa k\u00e4sity\u00f6kulttuurilla on keskeinen asema, ja se toimiikin yhten\u00e4 keskeisimmist\u00e4 saamelaisuuden tunnusmerkeist\u00e4 (Magga, 2018). Saamelaisesta k\u00e4sity\u00f6kulttuurista k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein kansainv\u00e4lisess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 pohjoissaamelaista termi\u00e4 duodji. Duodjia pidet\u00e4\u00e4n usein muille kuin saamen kielille k\u00e4\u00e4ntym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 ilmi\u00f6n\u00e4. (Hansen, 2016 s.4.)
<\/p>\n\n\n\n
K\u00e4sity\u00f6kasvatuksen kannalta on mielenkiintoista tarkastella peruskoulun k\u00e4sity\u00f6n oppiaineen ja saamelaisen k\u00e4sity\u00f6kulttuurin v\u00e4list\u00e4 suhdetta. Selvitin pro gradu -tutkielmassani saamelaisalueen peruskoulujen k\u00e4sity\u00f6t\u00e4 opettavien opettajien ja saamelaisten k\u00e4sity\u00f6ntekij\u00f6iden n\u00e4kemyksi\u00e4 ja kokemuksia tuosta suhteesta. Tutkimusaineiston keruu toteutettiin kaksiosaisena kyselytutkimuksena vuosina 2022\u20132023 ja 2025. Tutkielmassa tarkasteltiin my\u00f6s Suomen saamelaisalueen kuntien, eli Enonteki\u00f6n, Inarin, Sodankyl\u00e4n (Vuotso) ja Utsjoen, kunnallisia opetussuunnitelmia saamelaisen k\u00e4sity\u00f6nopetuksen kannalta. (Rantanen, 2026.) Opetussuunnitelmien sis\u00e4ll\u00f6iss\u00e4 oli havaittavissa merkitt\u00e4vi\u00e4 kuntakohtaisia eroja. Ehk\u00e4p\u00e4 huomionarvoisin n\u00e4ist\u00e4 oli Enonteki\u00f6n ja Utsjoen kuntien yhteinen duodjin opetuksen oma opetussuunnitelma, jonka sis\u00e4lt\u00f6 poikkesi melko huomattavasti valtakunnallisen opetussuunnitelman k\u00e4sity\u00f6kasvatukselle asettamista painotuksista ja tavoitteista. Kyseinen opetussuunnitelma oli selv\u00e4sti vahvimmin saamelaisista l\u00e4ht\u00f6kohdista laadittu opetuksen j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4 dokumentti. (Enonteki\u00f6 & Utsjoki, 2016.)
Kyselyyn vastanneiden opettajien ja k\u00e4sity\u00f6ntekij\u00f6iden vastauksista muodostui konsensus siit\u00e4, ett\u00e4 peruskoulun k\u00e4sity\u00f6nopetuksella koettiin olevan merkitt\u00e4v\u00e4 rooli saamelaisen k\u00e4sity\u00f6kulttuurin v\u00e4litt\u00e4misess\u00e4 tuleville sukupolville. Moni vastaajista piti sit\u00e4 jopa keskeisimp\u00e4n\u00e4 v\u00e4yl\u00e4n\u00e4, jota kautta perinne v\u00e4littyy, tai voisi v\u00e4litty\u00e4. Vastaajat toivat esille n\u00e4kemyksi\u00e4, joiden mukaan saamelainen k\u00e4sity\u00f6kulttuuri ei en\u00e4\u00e4 v\u00e4lity perinteisi\u00e4 reittej\u00e4 kodin ja suvun piiriss\u00e4, sill\u00e4 useat vanhempien polvien edustajatkin ovat jo pitk\u00e4lti unohtaneet tarvittavat tiedot ja taidot. Peruskoulun piiriss\u00e4 tapahtuvan kulttuurisen jatkuvuuden koettiin kuitenkin lep\u00e4\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4lti yksitt\u00e4isten opettajien harrastuneisuuden vastuulla, eik\u00e4 formaalilla opettajankoulutuksella ja opetuksen j\u00e4rjest\u00e4misell\u00e4 koettu toistaiseksi olevan juurikaan roolia laadukkaan saamelaisen k\u00e4sity\u00f6kasvatuksen toteuttamisessa. Sek\u00e4 opettajat ett\u00e4 k\u00e4sity\u00f6ntekij\u00e4t korostivat koulun ulkopuolisten tahojen, l\u00e4hinn\u00e4 saamelaisten k\u00e4sity\u00f6mestarien hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 opetuksen tukena. Moni vastaaja linkitti saamelaisen k\u00e4sity\u00f6kasvatuksen ja kielen opetuksen symbioottiseksi kokonaisuudeksi, jossa kumpikin toimii toisiaan, ja laajempaakin saamelaista kulttuurista ymm\u00e4rryst\u00e4 ja identiteetti\u00e4 vahvistavina asioina.<\/p>\n\n\n\n
Suomen saamelaiset koostuvat kolmesta eri saamelaisryhm\u00e4st\u00e4: Inarinsaamelaisista, kolttasaamelaisista ja pohjoissaamelaisista. Historiallisesti n\u00e4iden ryhmien kulttuurit ovat eronneet toisistaan paikoin huomattavastikin. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi my\u00f6s vastauksissa, sill\u00e4 kysymyksiss\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ni duodji-termi toi esiin n\u00e4kemyksi\u00e4, joiden mukaan duodji on nimenomaan pohjoissaamelaista k\u00e4sity\u00f6t\u00e4. T\u00e4m\u00e4 luo kontrastia duodji-termin vakiintuneeseen asemaan esimerkiksi kansainv\u00e4liseen tieteelliseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vakiintuneena kaiken saamelaisen k\u00e4sity\u00f6n kattok\u00e4sitteen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Tutkielmani valossa, koen, ett\u00e4 saamelaista k\u00e4sity\u00f6kulttuuria tulisi peruskoulun k\u00e4sity\u00f6n opetuksen kontekstissa tutkia syv\u00e4llisemmin k\u00e4sity\u00f6kasvatuksen tieteenalan piiriss\u00e4, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tutkielman aineiston valossa oppivelvollisuuteen kuuluvalla k\u00e4sity\u00f6kasvatuksella on merkitt\u00e4v\u00e4 asema ja vastuu t\u00e4m\u00e4n arvokkaan ja vaarantuneen kulttuurisen ilmi\u00f6n siirtymisess\u00e4 el\u00e4v\u00e4n\u00e4 perinteen\u00e4 j\u00e4lkipolville.
<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hteet
Enonteki\u00f6n ja Utsjoen kuntien perusopetuksen duodjin opetussuunnitelma suomeksi. Enonteki\u00f6n kunnan perusopetuksen saamenkielinen OPS 2016 (2.12.2019) https:\/\/peda.net\/enontekio\/tiedostoja\/wlt\/duodji-suomeksi-pdf Viitattu 10.5.2026
<\/p>\n\n\n\n
Hansen, H. H. (2016). Constructing Sami National Heritage: Encounters Between Tradition and Modernity in Sami Art. Konsthistorisk Tidskrift, 85(3), 240\u2013255. https:\/\/doi.org\/10.1080\/00233609.2016.1207701
<\/p>\n\n\n\n
Laki saamelaisk\u00e4r\u00e4jist\u00e4 [SaK]. (1995) 17.7.1995\/974.
<\/p>\n\n\n\n
Magga, S.-M. (2018). Saamelainen k\u00e4sity\u00f6 yhten\u00e4isyyden rakentajana: duodjin normit ja br\u00e4ndit. Oulun yliopisto.
<\/p>\n\n\n\n
Opetushallitus. (2026) Kieli- ja kulttuuriv\u00e4hemmist\u00f6t. https:\/\/www.oph.fi\/fi\/koulutus-ja-tutkinnot\/kieli-ja-kulttuurivahemmistot https:\/\/www.oph.fi\/fi\/koulutus-ja-tutkinnot\/kieli-ja-kulttuurivahemmistot Viitattu 10.5.2026
<\/p>\n\n\n\n
Yhdistyneet kansakunnat. (2007) United Nations Declaration on the Rights of Indigenous Peoples (A\/RES\/61\/295) https:\/\/www.un.org\/development\/desa\/indigenouspeoples\/declaration-on-the-rights-of-indigenous-peoples.html Viitattu 10.5.2026<\/p>\n\n\n\n
Rantanen, M (2026). Saamelainen k\u00e4sity\u00f6kulttuuri peruskoulun k\u00e4sity\u00f6nopetuksessa -Katsausaiheeseen k\u00e4sity\u00f6t\u00e4 opettavien opettajien ja saamelaisten k\u00e4sity\u00f6ntekij\u00f6iden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Turun yliopisto.<\/p>\n\n\n\n
Tekij\u00e4: Manno Rantanen<\/p>\n\n\n\n
Ohjaaja: Dosentti Marja-Leena R\u00f6nkk\u00f6<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Ottaen huomioon omal\u00e4ht\u00f6isen k\u00e4sity\u00f6kulttuurin merkityksen saamelaisessa kulttuurissa, on jokseenkin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 saamelaisen k\u00e4sity\u00f6kulttuurin ja k\u00e4sity\u00f6n oppiaineen v\u00e4list\u00e4 suhdetta on tarkasteltu yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4n suomalaisen kasvatustieteen parissa. Aiheen poissaolo eritoten k\u00e4sity\u00f6kasvatuksen tieteenalan piiriss\u00e4 tuntui kummalliselta. Paitsi ett\u00e4 saamelaiset ovat yksi Suomen kansallisista v\u00e4hemmist\u00f6ist\u00e4, muodostavat he my\u00f6s EU:n Eurooppaan kuuluvan alueen ainoan YK:n alkuper\u00e4iskansastatuksen omaavan kansan (Opetushallitus, 2026;… Jatka lukemista K\u00e4sity\u00f6n oppiaine saamelaisen k\u00e4sity\u00f6kulttuurin kannattelijana<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3790,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-117","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/117","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3790"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=117"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/117\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":118,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/117\/revisions\/118"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=117"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=117"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=117"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}