{"id":5,"date":"2023-04-19T11:29:46","date_gmt":"2023-04-19T08:29:46","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/?p=5"},"modified":"2023-04-19T11:29:47","modified_gmt":"2023-04-19T08:29:47","slug":"rakas-kansallispukumme-modernisoituva-perinne","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/2023\/04\/19\/rakas-kansallispukumme-modernisoituva-perinne\/","title":{"rendered":"Rakas kansallispukumme \u2013 modernisoituva perinne"},"content":{"rendered":"\n

Pro gradu -tutkielmassamme \u201dKansallispuku 2020-luvulla \u2013 Kansallispuvun merkityksi\u00e4 ja tuunaamista\u201d loimme katsauksen kansallispukuun sek\u00e4 TuunaaMunPerinne-ilmi\u00f6\u00f6n. Tutkielmamme tavoitteena oli tuottaa tietoa kansallispukujen merkityksist\u00e4 niin yksil\u00f6n kuin ilmi\u00f6nkin tasolla ja selvitt\u00e4\u00e4, miten kansallispukuja on jatkojalostettu sek\u00e4 tuunattu. Kantavana tuloksena tutkielmassamme oli kansallispuvun monenlaiset merkitykset k\u00e4ytt\u00e4jilleen sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4jien positiivinen suhtautuminen kansallispukujen tuunaamiseen.<\/p>\n\n\n\n

Tutkielmassamme selvitettiin, millainen on kansallispuvun k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 2020-luvulla. K\u00e4ytt\u00e4j\u00e4kunnasta suurin osa oli naisia sek\u00e4 saatu ik\u00e4jakauma my\u00f6t\u00e4ili l\u00f6yh\u00e4sti normaalijakaumaa, jonka piikki oli ik\u00e4vuosissa 50\u201359 vuotta. Aineistosta selvisi, ett\u00e4 suurin osa vastaajista omistaa kokonaisen kansallispuvun tai sen osia. Useimmiten kansallispukua k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n juhla-asuna sek\u00e4 kansallispukujen tuuletustapahtumissa. Merkityksi\u00e4 kartoitettaessa ilmeni kansallispuvun olevan k\u00e4ytt\u00e4jilleen arvokas merkitysten kantaja niin ilmi\u00f6n kuin yksil\u00f6nkin kannalta tarkasteltuna. Laajemman ilmi\u00f6n tasolla kansallispuvulle annettiin merkitys eritoten perinteiden kantajana, k\u00e4sity\u00f6taitojen ilmaisijana, kauniina ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisen\u00e4 tuotteena, juhlapukuna, itseilmaisun ty\u00f6kaluna sek\u00e4 harrastuksien ja ty\u00f6n v\u00e4lineen\u00e4. Tarkastellessamme yksitt\u00e4isten pukujen henkil\u00f6kohtaisia merkityksi\u00e4, ne olivat linjassa ilmi\u00f6lle annettujen merkitysten kanssa. Yksi ero oli kuitenkin havaittavissa: yksitt\u00e4isille puvuille ei annettu yht\u00e4 suurta merkityst\u00e4 juhlapukuina, kuin kansallispuvulle ilmi\u00f6n tasolla. Kansallispuku on siis merkityksen kantajana monipuolinen kokonaisuus niin ilmi\u00f6n kuin yksil\u00f6n tasolla. Pukuihin yhdistettiin l\u00e4hes aina henkil\u00f6kohtaisia muistoja sek\u00e4 tunnearvoja, joten samalla puvulla on harvoin yhtenev\u00e4t merkitykset eri k\u00e4ytt\u00e4jilleen. Jokaisella kansallispuvulla, ilmi\u00f6n\u00e4 sek\u00e4 pukuna, on erilainen tarina, mutta k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lleen se on aina merkityksellinen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuvio 1. Kansallispuvun k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 \u2013 merkitys \u2013 tuunaaminen ja tuotteistaminen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Puhumme tutkielmassamme tuunaamisesta, jolla tarkoitamme kaikkea kansallispukuun tai sen osiin kohdistuvaa muokkaamista. Tuunaaminen kansallispukupiireiss\u00e4 tunnetaan Karjalalaisen nuorisoliiton julkaiseman valokuvaushaasteen #TuunaaMunPerinne kautta, joka nousi suureen suosioon ja j\u00e4i el\u00e4m\u00e4\u00e4n kansallispukupiireihin TMP-ilmi\u00f6n\u00e4. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 tutkimme k\u00e4ytt\u00e4jien suhtautumista kansallispukujen tuunaamiseen. Aineistosta nousi esille, ett\u00e4 kansallispuvun tuunaamiseen suhtaudutaan p\u00e4\u00e4asiassa positiivisessa mieless\u00e4. Tuunaamiseksi miellet\u00e4\u00e4n runsas kirjo toimintaa kansallispuvun osien muokkaamisesta vanhojen hamekankaiden hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00e4miseen uusina k\u00e4sit\u00f6in\u00e4. Lis\u00e4ksi kansallispukuteemaisiin ja kansallispukuja kierr\u00e4tt\u00e4viin tuotteisiin suhtaudutaan positiivisesti ja kansallispuvun jatkok\u00e4ytt\u00f6\u00e4 perusteltiin eritoten kankaiden arvokkuudella, taloudellisuudella sek\u00e4 ekologisuudella. Toisaalta negatiivisesti kansallispuvun tuunaamiseen suhtautuvat esittiv\u00e4t perusteluiksi kansallispuvun arvokkuuden sek\u00e4 puvun luonteen asukokonaisuutena. Mutta miksi kansallispukua sitten tuunataan? Vastaajat nostivat esille, ett\u00e4 kansallispukujen tuunaaminen tuo kansallispukua n\u00e4kyville laajemmalle yleis\u00f6lle. Eritoten painotettiin, ett\u00e4 tuunaamisen kautta perinteell\u00e4 on varaa el\u00e4\u00e4 ja n\u00e4ky\u00e4 uusissa muodoissa. TMP-henkinen toiminta n\u00e4htiin siis osana luonnollista perinteiden ja kulttuurin kehityst\u00e4 sek\u00e4 mahdollisuutena nostaa kansallispuvun suosiota.<\/p>\n\n\n\n

Tutkielmamme oli laadullinen fenomenologishermeneuttinen tutkimus, jossa sis\u00e4ll\u00f6nanalyysin keinoina toimivat teorial\u00e4ht\u00f6inen sek\u00e4 teoriaohjaava sis\u00e4ll\u00f6nanalyysi. Aineistonkeruu suoritettiin Facebook-ryhm\u00e4ss\u00e4 KANSALLISPUKU \u2013 FOLKDR\u00c4KT kyselylomakkeella, johon osallistui 137 vastaajaa. Jaettu Webropol-kyselylomake koostui strukturoiduista sek\u00e4 avoimista kysymyksist\u00e4. Asetettujen avointen kysymysten sis\u00e4ll\u00f6nanalyysissa k\u00e4ytimme alustana NVivo-ohjelmaa, joka lis\u00e4\u00e4 tapahtuvan luokittelun luotettavuutta. Strukturoitujen kysymysten analysointiin k\u00e4ytimme Webropol-sivuston aineiston k\u00e4sittelyyn tarkoitettuja ty\u00f6kaluja. Tutkielma tuotettiin kahden tutkijan tiiviiss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 tutkijatriangulaatio huomioiden.<\/p>\n\n\n\n

Siin\u00e4 miss\u00e4 pukeutumisen merkityst\u00e4 ja pukeutumista historiallisesti on tutkittu paljon, ei suomalaisia kansallispukuja niink\u00e4\u00e4n. Tutkielmamme luo katsauksen suomalaisen kansallispuvun luonteeseen 2020-luvulla sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4jien antamille merkityksille. Kansallispuku n\u00e4hd\u00e4\u00e4n edelleen merkityksellisen\u00e4 asuna, jolla on suomalaisessa kulttuurissa hyvin symbolinen merkitys. Lis\u00e4ksi kansallispukujen tutkimus on merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ajankohtaisuutensa vuoksi: Yle on uutisoinut kansallispuvuista nousevaan tahtiin viimeisten vuosien aikana ja tutkielmamme teon aikana KANSALLISPUKU \u2013 FOLKDR\u00c4KT-ryhm\u00e4n j\u00e4senten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on noussut 10 000:sta j\u00e4senest\u00e4 reiluun 16 000:een j\u00e4seneen. Tutkielmalla on merkityst\u00e4 my\u00f6s k\u00e4sity\u00f6kasvatuksen tieteenalalla, sill\u00e4 kansallispukujen tekniikat ovat perinteisi\u00e4 suomalaisia k\u00e4sity\u00f6tekniikoita. Huomionarvoista on, ett\u00e4 kansallispuvut sek\u00e4 niiden valmistaminen ja muokkaus ovat suosittuja k\u00e4sity\u00f6llisi\u00e4 kursseja kansalaisopistoissa ja muissa koulutusyhteyksiss\u00e4, joihin k\u00e4sity\u00f6n aineenopettajat ty\u00f6llistyv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

Aarikka, A & Ramberg, N. 2023. Kansallispuku 2020-luvulla   Kansallispuvun merkityksi\u00e4 ja tuunaamista<\/p>\n\n\n\n

Rauma, Turun Yliopisto.<\/p>\n\n\n\n

Tekij\u00e4t:
Aino Aarikka amaari@utu.fi
Noora Ramberg nopaha@utu.fi<\/p>\n\n\n\n

Ohjaaja:
Marja-Leena R\u00f6nkk\u00f6

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pro gradu -tutkielmassamme \u201dKansallispuku 2020-luvulla \u2013 Kansallispuvun merkityksi\u00e4 ja tuunaamista\u201d loimme katsauksen kansallispukuun sek\u00e4 TuunaaMunPerinne-ilmi\u00f6\u00f6n. Tutkielmamme tavoitteena oli tuottaa tietoa kansallispukujen merkityksist\u00e4 niin yksil\u00f6n kuin ilmi\u00f6nkin tasolla ja selvitt\u00e4\u00e4, miten kansallispukuja on jatkojalostettu sek\u00e4 tuunattu. Kantavana tuloksena tutkielmassamme oli kansallispuvun monenlaiset merkitykset k\u00e4ytt\u00e4jilleen sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4jien positiivinen suhtautuminen kansallispukujen tuunaamiseen. Tutkielmassamme selvitettiin, millainen on kansallispuvun k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4… Jatka lukemista Rakas kansallispukumme \u2013 modernisoituva perinne<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3790,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-5","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3790"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5\/revisions\/7"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}