Millaisia kokemuksia k\u00e4sity\u00f6nopettajilla on mielekk\u00e4\u00e4n oppimisen mallin osa-alueiden merkityksest\u00e4 ja toteutumisesta? Miten he kokevat n\u00e4m\u00e4 omassa opetuksessaan? T\u00e4t\u00e4 tutkimme pro gradu -tutkielmassamme, joka pohjautuu Jonassenin (1995) mielekk\u00e4\u00e4n oppimisen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4n sek\u00e4 K\u00e4rjen ja kollegoiden (2018) sovellukseen mielekk\u00e4\u00e4n oppimisen mallista.<\/p>\n\n\n\n
Oppimisen voidaan ajatella olevan joko ulkoa opettelua tai mielek\u00e4st\u00e4 oppimista. Kummallakin on paikkansa, mutta vain mielekk\u00e4\u00e4ll\u00e4 oppimisella p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n k\u00e4siksi syv\u00e4lliseen ymm\u00e4rrykseen. Silloin oppilas etsii yhteyksi\u00e4 k\u00e4sitteiden v\u00e4lille ja rikastuttaa ymm\u00e4rryst\u00e4\u00e4n. Parhaimmillaan my\u00f6s motivaatio voi muuttua sis\u00e4iseksi, jolloin oppiminen tuntuu palkitsevalta ja oppimistulokset paranevat. K\u00e4site mielek\u00e4s oppiminen<\/em> (eng. meaningful learning)<\/em> on l\u00e4ht\u00f6isin Ausubelin (1968) subsumtioteoriasta, jossa sill\u00e4 viitataan aktiiviseen ja kumulatiiviseen oppimisprosessiin.<\/p>\n\n\n\n Tutkimamme mielekk\u00e4\u00e4n oppimisen osa-alueet olivat aktiivisuus, konstruktiivisuus, yhteis\u00f6llisyys ja vuorovaikutus, intentionaalisuus, kontekstuaalisuus, reflektiivisyys sek\u00e4 siirtovaikutus. Aineisto ker\u00e4ttiin Webropol-kyselyll\u00e4, jolla tavoitimme kokeneen opettajajoukon. Kyselyymme vastasi 26 k\u00e4sity\u00f6nopettajaa. Tutkimuksemme edustaa empiirist\u00e4 tutkimusta ja se kohdentuu kvalitatiiviseen eli laadulliseen tutkimukseen, jonka keski\u00f6ss\u00e4 ovat tutkittavien henkil\u00f6kohtaiset kokemukset ja k\u00e4sitykset. Tutkimusote on fenomenologishermeneuttinen ja aineiston analysointi toteutettiin sis\u00e4ll\u00f6nanalyysin keinoin.<\/p>\n\n\n\n Tutkimustulostemme valossa intentionaalisuus ja aktiivisuus n\u00e4htiin kaikkein merkityksellisimpin\u00e4 k\u00e4sity\u00f6n oppiaineessa, mutta opettajat kokivat kaikki osa-alueet verrattain t\u00e4rkein\u00e4, sill\u00e4 lasketut keskiarvot olivat 7,9 tai enemm\u00e4n. Vastausten perusteella n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 opettajien antamiin merkityspisteisiin vaikutti se, osaavatko oppilaat toteuttaa osa-aluetta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi etenkin v\u00e4hiten merkityksellisiksi koettujen, konstruktiivisuuden ja reflektiivisyyden vastauksissa. Merkityksellisimmiksi koettujen intentionaalisuuden, ett\u00e4 aktiivisuuden merkityksien perusteluissa korostuivat tekem\u00e4ll\u00e4 oppiminen, ty\u00f6ss\u00e4 edistyminen ja motivaatio. Aktiivisuuden merkityst\u00e4 painotetaan my\u00f6s opetussuunnitelman perusteissa (2014).<\/p>\n\n\n\n Osa-alueiden toteutumisessa puolestaan n\u00e4kyi merkitt\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 eroja ja opettajat kokivat niiden johtuvan muun muassa ryhm\u00e4st\u00e4 tai oppilaasta. Toisin sanoen he painottivat ryhm\u00e4kohtaisia tai oppilaiden v\u00e4lisi\u00e4 eroja. Osa syytti jopa muita oppiaineita tai niiden heikkoa osaamistasoa. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi erityisesti siirtovaikutuksen toteutumisessa, jossa opettajat korostivat matemaattisten taitojen merkityst\u00e4 esimerkiksi mittaamisen sujumisessa.<\/p>\n\n\n\n Vaihtelua osa-alueiden toteutumisessa saattaa selitt\u00e4\u00e4 opetusryhmien suuret m\u00e4\u00e4r\u00e4t. Niiden vuoksi opettajilla ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole riitt\u00e4v\u00e4sti resursseja huomioida kaikkia osa-alueita tasapainoisesti opetuksessaan. Siit\u00e4 huolimatta aineistomme pohjalta vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 opettajat n\u00e4kev\u00e4t mielekk\u00e4\u00e4n oppimisen mallin kaikki osa-alueet melko merkityksellisin\u00e4. Sit\u00e4 kautta tutkimuksellemme l\u00f6ytyi selke\u00e4 tarkoitus ja mielekk\u00e4\u00e4n oppimisen malli voidaan todeta hyv\u00e4ksi vaihtoehdoksi suomalaisen k\u00e4sity\u00f6n opetuksen tukena.<\/p>\n\n\n\n Holvitie, R. & Klytseroff, N. 2025. K\u00e4sity\u00f6nopettajien kokemuksia mielekk\u00e4\u00e4n oppimisen mallin osa-alueiden merkityksest\u00e4 ja toteutumisesta k\u00e4sity\u00f6n opetuksessa. Pro gradu -tutkielma.<\/p>\n\n\n\n Turun Yliopisto, opettajankoulutuslaitos, Rauman kampus<\/p>\n\n\n\n Tekij\u00e4t: Roosa Holvitie ja Niko Klytseroff<\/p>\n\n\n\n Ohjaaja: Dosentti Marja-Leena R\u00f6nkk\u00f6<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Millaisia kokemuksia k\u00e4sity\u00f6nopettajilla on mielekk\u00e4\u00e4n oppimisen mallin osa-alueiden merkityksest\u00e4 ja toteutumisesta? Miten he kokevat n\u00e4m\u00e4 omassa opetuksessaan? T\u00e4t\u00e4 tutkimme pro gradu -tutkielmassamme, joka pohjautuu Jonassenin (1995) mielekk\u00e4\u00e4n oppimisen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4n sek\u00e4 K\u00e4rjen ja kollegoiden (2018) sovellukseen mielekk\u00e4\u00e4n oppimisen mallista. Oppimisen voidaan ajatella olevan joko ulkoa opettelua tai mielek\u00e4st\u00e4 oppimista. Kummallakin on paikkansa, mutta vain mielekk\u00e4\u00e4ll\u00e4 oppimisella… Jatka lukemista K\u00e4sity\u00f6nopettajien kokemuksia mielekk\u00e4\u00e4n oppimisen mallin osa-alueiden merkityksest\u00e4 ja toteutumisesta k\u00e4sity\u00f6ss\u00e4<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3790,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-87","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3790"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=87"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":88,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87\/revisions\/88"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=87"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=87"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kasityongradut\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=87"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}